Miksi hyönteisissä on niin erilaisia lentäjiä? Voiko hyönteisten siivistä päätellä jotain niiden lentotaidosta? Miten hyönteisiltä sujuu lentäminen sateessa ja tuulessa? Onko epäreilua, että me ihailemme lintujen lentotaitoa, vaikka hyönteismaailmassa on monin tavoin vielä taitavampia lentomestareita? Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Larry Hulden ja Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen dosentti Lena Hulden kertovat ohjelmassa hyönteisten lentotaidosta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Suomen luonnon päivän suojelija Jenni Haukio oli haastateltavana Radio Suomen suorassa lähetyksessä 30.elokuuta Nuuksiossa. Silloin juhlittiin toista kertaa Suomen luonnon päivää. Ohjelmassa hän kertoi mm. miten katselee ajan kulkua luonnossa ja kirjaa sitä runoihinsa, miten hän on lapsena leikkinyt käpylehmillä ja kirjoittanut runoja joissa sorsat ovat sankareina ja siitä kuinka hänen mielestään luonto koskettaa meitä suomalaisia läpi muistikerrostumien. Se on meissä kuvina, ääninä, tuoksuina. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Pikkutrappi, yskärääkkiäinen, partasaku, punaperäkaklattaja, aarnihokko, pikkuviistäjä, ulappakeiju.Maailman kaikilla noin 10 000 lintulajilla on suomenkielinen nimi. Nimiin mahtuu kuvailevia, runollisen kuuloisia, hassujakin. Miten ihmeessä niitä nimiä voi keksiä niin paljon? Yllättäen lintujen nimeäminen oli paljon helpompaa kuin nisäkkäiden, vaikka maailman nisäkkäitä onkin puolet vähemmän, kertoo prof. Juhani Lokki, joka on ollut mukana molemmissa toimikunnissa. Maailman matelijoiden ja sammakkoeläinten nimeäminen on parhaillaan myös käynnissä, mutta työ on vasta aika alkussa, eikä valmista tule vielä vuosiin. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Minkä verran kalan rakenne kertoo sen liikkumisesta?

Miksi jotkut kalat elelevät muutaman metrin alueella koko ikänsä

ja toiset vaeltavat tuhansia kilometrejä? Miten kalojen liikkeitä tutkitaan? Minna Pyykkö kävi kalataloustieteen professori Hannu Lehtosen kanssa Helsingissä Vanhankaupungin lahdella seurailemassa rannan kalastajia ja juttelemassa kalojen liikkeistä- suurista ja pienistä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontokerhot, innostunut opettaja ja hyvät retkikaverit ovat monen luontoharrastajan ja tutkijan harrastuksen taustalla. Minna Pyykkö kävi jututtamassa Luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikköä Matti Niemistä kerhojen merkityksestä ennen ja nyt ja siitä, mitä kaikkea luontoharrastuksen aloittamiseen voi liittyä. Ohjelman aluksi entiset hemppokerholaiset Juha Laaksonen ja Tuukka Kupiainen muistelivat kerhon luontoretkiä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Mitä yhteistä on Mark Twainilla, Tove Janssonilla ja Charles Darwinilla? Ainakin kiinnostus muurahaisleijoniin. Tarueläimenä muurahaisleijona seikkailee maailman kirjallisuudessa ja tarinoissa mitä erikoisimmissa muodoissa myyttisenä eläimenä jolla on sekä muurahaisen että leijonan ominaisuuksia! Niitä elää eri puolilla maailmaa, Suomessakin. Minkälainen on oikea muurahaisleijona? Miten se saalistaa? ja mikä siitä tulee isona? Entä minkälainen on se muurahaisten kosto, joka voi epäonnisen muurahaisleijonan kohdalle osua?

Kuva: Teemu Rintala

Siili viettää suuren osan elämästään pesän kätkössä, ja se pistääkin paljon aikaansa erilaisten hyvien pesien rakenteluun ja paranteluun. Mm tämä selvisi tutkija Anni Rautiolle niinä vuosia kun hän seurasi Joensuun siilien yöllistä elämää väitöskirjatutkimustaan varten. Niistä ajoista jäivät erityisen hyvin mieleen vauhdikas Erkki- siili, monivuotinen tuttavuus Orvokki, ja pesiskentän laitamilla viihtynyt Milja. Minna Pyykkö tapasi siilitutkija Anni Raution tämän kotikaupungissa Mikkelissä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Salolainen Jouni Tittonen on harrastanut luontoa jo 40 vuoden ajan. Ja ehtinyt siinä ajassa paljon: mm. rengastaa 10 000 lintua, havaita Suomessa yli 400 lintulajia, tehdä Lappiin nelisenkymmentä retkeä ja ulkosaaristoon Utön saarelle muuttoaikaan yli 200 reissua. Luvut kuvaavat hyvin miehen aktiivisuutta luontoharrastusrintamalla. Silti hän vakuuttaa että ihan tavalliset tapahtumat luonnossa kiinnostavat edelleen. Kuten lintujen pesinnän seuraaminen, jossa elämän alku on usein hauras ja säistä kiinni. Miten aktiiviharrastajan kesä oikein sujuu? Ehtiikö välillä huilia ollenkaan ja onko vaikea päättää katseleeko ylös alas vai sivuille? Kuva: Minna Pyykkö

Miltä tuntuu kun oranssit pöllön silmät tapittavat tiukasti vastaan kalliorinteeltä? Mitä huuhkajanpoikaset puuhailevat ensimmäisenä kesänään? Mitä kaikkea niiden pitää oppia? Minkälainen on se syysyö, jolloin ne lähtevät vihdoin oman elämänsä alkuun? Minna Pyykkö kävi öisellä huuhkajaretkellä Sastamalan takamailla huuhkajatutkija Jari Valkaman kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Minna Pyykkö kävi Saimaalla norppien jäljillä oppainaan Risto Eronen ja Ossi Kokki, jotka molemmat ovat osallistuneet vuosia vapaaehtoisina norppalaskentoihin ja viime keväänä tekopesien tekoon. Miten tekopesät lopulta toimivat? Hyväksyivätkö norpat ne pesikseen? Miten norpilla mene nykyään Saimaalla? Mitä kuuluu norppien kesään? Ja miten ensikertalainen oikein erottaa norpan kivestä? Kuva: Minna Pyykkö / Yle