Yhdysvaltain huumekriisistä pitää puhua nyt, sanoo Iida Tikka.

Washingtonissa asuva kirjeenvaihtaja on nähnyt omin silmin, miten maata piinaava ongelma syvenee. Kaduilla kulkee ihmisiä yhä huonommassa jamassa, ja väkivallan määrä lisääntyy. Pandemiavuodet näkyvät karuna piikkinä yliannostuskuolemien tilastoissa.

Yhdysvallat on huumebisneksen jättiläinen: siellä käytetään jopa neljännes maailman laittomista huumeista. Iso osa huumeista tulee maahan Meksikosta tai sen kautta.

Jenny haluaa tietää, millaisilla keinoja tilanteen ratkaisemiseksi voisi löytyä. Iida käy läpi esimerkkejä Hollannin huumepolitiikasta gangsterielokuviin selittääkseen, miksi rangaistusten koventaminen ei välttämättä ole toimiva ratkaisu.

Joissain osavaltioissa onkin tehty päinvastoin: Oregonissa kovienkaan huumeiden hallussapito ei välttämättä ole enää rangaistavaa. Osavaltioissa, jossa marihuana on laillistettu, yliannostuskuolemat ovat kääntyneet laskuun.

Lopussa Iida kertoo tieteellisistä kokeista, joissa huumekoukussa olevat rotat halusivat mieluummin tekemistä tai kaverin kuin lisää huumetta. Pandemian aikaan moni ei voinut tehdä tätä valintaa.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ajatus on vanha: Eurooppa haluaa turvapaikanhakijat pois silmistä. Mutta keino on nyt uusi.

Näin sanoo Ylen toimittaja Jenna Vehviläinen, joka on parhaillaan Itä-Afrikassa Ruandassa.

Ruanda muistetaan 1990-luvun kansanmurhasta. Nyt maa on ollut uutisissa, koska Britannia aikoo lennättää sinne turvapaikanhakijoita. Myös muun muassa Tanskassa on kiinnostusta vastaavaan.

Euroopassa moni vastustaa suunnitelmia. Vastustusta perustellaan ihmisoikeussopimuksilla ja myös sillä, että Ruanda ei olisi hyvä kohdemaa, koska se kohtelee huonosti monia omia kansalaisiaan.

Jenna kertoo siitä, mitä harvemmin kysytään – eli mitä tästä ajatellaan Ruandassa, jonne turvapaikanhakijoita on määrä viedä.

Näistä ihmisistä tulee varmasti täällä VIP-pakolaisia, totesi Jennalle ruandalainen keskustelukumppani.

Ruandalla on Jennan mukaan kova halu osoittaa, että se pystyy tekemään diilejä lännen kanssa. "Afrikan menestyjä" myy itsestään mielikuvaa pätevänä kumppanina.

Mutta miksi toimittajien on vaikea tehdä Ruandassa aiheesta juttuja? Millainen maa Ruanda oikein on?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Se oli vain ajan kysymys, toteaa Brasiliaa seuraava ulkomaantoimittaja Vilma Romsi maata kuohuttaneista mellakoista. Vilma havaitsi syksyllä Rio de Janeirossa, kuinka poliittinen tunnelma maassa kiristyi ja väkivalta lisääntyi.

Loppiaisviikonloppuna joukko entisen presidentin Jair Bolsonaron kannattajia ryntäsi maan hallintorakennuksiin. Tapahtumat toistuivat kuin kopiona Yhdysvaltain parin vuoden takaisesta mellakasta. "Tropiikin Trumpina" tunnettu Bolsonaro oli hävinnyt vaalit, ja osa hänen tukijoistaan uskoo perättömiin väitteisiin vaalivilpistä.

Mellakoihin liittyy yhä paljon avoimia kysymyksiä: kuka niitä johti, mihin niillä pyrittiin ja kuullaanko bolsonaristeista vielä?

Jaksossa pohditaan myös Brasiliaa laajemmin. Jenny haluaa tietää, missä jamassa maa on äärioikeistolaisen Bolsonaron jäljiltä ja ovatko jakolinjat yhtä syviä kuin Yhdysvalloissa. Amazonin tuhoutuminen kiihtyi Bolsonaron kaudella mutta aikooko uusi presidentti suojella sademetsiä?

Vilma on varovaisen toiveikas, koska tuore presidentti Luiz Inácio Lula da Silva on jo purkanut edeltäjänsä Amazonia uhkaavia päätöksiä.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Täällähän on ihan kamalaa, puuskahtaa Yhdysvaltoihin muuttanut toimittaja Erkka Mikkonen. Ylen entinen Venäjän-kirjeenvaihtaja opiskelee nyt yliopistossa Kaliforniassa ja sanoo olevansa järkyttynyt siitä, miten selvästi huono-osaisuus näkyy Los Angelesissa.

Vuoden viimeisessä jaksossa vastataan yleisön kysymyksiin. Moni haluaa kuulla Erkalta, miltä maailma näyttää Moskovan vuosien jälkeen.

Erkan lisäksi mukana ovat podcastin vakioäänet Iida Tikka Yhdysvalloista ja Suvi Turtiainen Saksasta. Jenny käy läpi kysymyksiä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, Yhdysvaltain vaaliasetelmista ja Euroopan tasapainoilusta sodan naapurissa.

Entä miten säilyttää usko toimittajan työhön aikana, jolloin disinformaatio imee ihmisiä pauloihinsa? Mikä on absurdein tilanne, jossa kukin on ulkomaankirjeenvaihtajana ollut?

Iida oli joutua tšetšeenitaistelijan vaimoksi ja Jenny muistelee puun takana piileskellyttä varjostajaansa. Lopussa kukin saa esittää yllätyskysymyksen (paitsi Suvi, jonka liittokansleri Olaf Scholzia koskeva kysymys leikkaantui editointivaiheessa pois, koska kellään ei ollut aiheesta mitään sanottavaa).

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Miettikää, jos Venäjän joukot olisivat päässeet keväällä Kiovaan. Millainen Venäjä meitä olisi nyt vastassa? Sellainen, joka uhkaisi Eurooppaa Ukrainasta käsin.

Synkkä ajatusleikki kertoo siitä, että Ukrainan sota on meidän yhteinen. Näin korostavat Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen ja Ukraina-toimittaja Maxim Fedorov.

(Tämä podcast-jakso on nähtävillä myös videona. Pääset videoversioon tekstin lopussa olevan linkin kautta.)

Silti sotaväsymys vaivaa suomalaisia, sillä huonoja uutisia riittää. Kuinka toimittajat voivat ylläpitää kiinnostusta Ukrainan sotaa kohtaan? Miksi se on toimittajien tehtävä?

Jos ihmiset lakkaavat välittämästä, myös tuki Ukrainalle saattaa hiipua. Suvin mukaan se olisi huono uutinen koko Euroopalle, sillä Ukraina laittaa Venäjän armeijaa polvilleen meidän kaikkien puolesta.

Ukrainasta tänä vuonna uutisoineet Jenny, Maxim ja Suvi avaavat tapojaan löytää juttuaiheita. Tärkeää toimittajan työssä on miettiä, mitä suomalaiset juuri nyt pohtivat ja miten he voisivat samaistua aiheisiin.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

"Onhan se hyvin outo paikka. Tuntuu, että aika ja tila karkaavat", runoilee taloustoimittaja Janne Toivonen. Hän puhuu Suomen ensimmäisestä ydinjätehaudasta, joka sijaitsee Olkiluodossa Eurajoella.

Ydinonnettomuuden riski on kasvanut, koska Venäjä on miehittänyt voimala-alueen Ukrainan Zaporižžjassa. Samaan aikaan Suomi yrittää viimein avata viidennen reaktorinsa Olkiluotoon.

Ydinvoima on suositumpaa kuin aikoihin. Kun sähkön hinta kohoaa pilviin, Suomi tuntuu olleen kaukaa viisas rakentaessaan ydinvoimaa viime vuodet.

(Tämä podcast-jakso on nähtävillä myös videona. Pääset videoversioon tekstin lopussa olevan linkin kautta.)

Janne maalailee tulevaisuutta, jossa kaupungeissa voisi olla pieniä ydinreaktoreita "vaikkapa Espoon perukoilla tai Vihdissä". Jenny pohtii, onko ilmastonmuutos puhdistanut ydinvoiman maineen.

Jannen retki ydinjätehautaan saa pohtimaan, mitä jos onnettomuus kuitenkin tapahtuisi. Pelastaako ydinvoima ilmaston ja suomalaiset kotitaloudet vai voiko se sotkea tulevaisuuden?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Miksi kirjeenvaihtaja ei uskaltanut antaa numeroaan iranilaiselle miehelle? Koska Iranin pappisjohdon dystooppisen valvontakoneiston lonkerot ulottuvat lähes kaikkialle, myös ihmisten puhelimiin.

Iranissa kansa lähti syksyllä kaduille, kun nuori nainen kuoli siveyspoliisin käsissä. Sosiaalinen media täyttyi mielenosoitusvideoista, mutta uutisissa Iran tuntui näkyvän vähemmän.

Miksi? Sitä avaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen, joka lähti Prahaan jäljittämään kuolleen mielenosoittajan tarinaa.

(Tämä podcast-jakso on nähtävillä myös videona. Pääset videoversioon tekstin lopussa olevan linkin kautta.)

Toimittajien on hyvin vaikea päästä itse Iraniin raportoimaan. Kun kuvat protesteista leviävät somessa, uutismedian on pohdittava, mikä on varmasti totta. Samalla on suojeltava haastateltavia ja kuvissa näkyviä ihmisiä.

Jennyä kiinnostaa, miksi iranilaisten mitta on nyt täynnä. Kyse ei ole vain naisten ärtymyksestä, vaan myös miehet vaativat muutosta.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

"Yhdysvaltain demokratia on vaakalaudalla, enkä liioittele." Näin sanoo kirjeenvaihtaja Iida Tikka ja selittää miksi.

Tämä podcast-jakso on nähtävillä myös videona. Pääset videoversioon tekstin lopussa olevan linkin kautta.

Yhdysvaltalaiset siis valitsevat pian välivaaleissa uusia vallankäyttäjiä maan tärkeimmille johtopaikoille. Samalla jaetaan monia alueellisesti tärkeitä tehtäviä.

Ehdolla on satoja "vaalikieltäjiä". Kyse on heistä, jotka uskovat, että viime presidentinvaalien voitto varastettiin Donald Trumpilta.

Vaalikieltäjistä huolimatta suuri osa republikaaniäänestäjistä pysyy uskollisena puolueelleen. Hinnat nousevat ja rikollisuus kasvaa. Ne tuntuvat ongelmina painavammilta kuin demokratian tila. Republikaanien ennustetaankin voittavan vaalit.

Mutta miten käy, jos vaikutusvaltaisiin tehtäviin nousee ihmisiä, jotka haluavat romuttaa demokratian?

Luvassa on Amerikka-spesiaalin paluu eli puolen tunnin paketti Jennyn hämmennystä ja Iidan monologeja. Kuunneltuasi ymmärrät, missä Yhdysvaltain politiikassa juuri nyt mennään – ja miksi välivaaleilla on väliä.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Venäjä ottaa Afrikassa nyt kaiken irti siitä, että lännellä on niin huono maine.

Näin kiteyttää Ylen Afrikka-kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen.

Venäjän viesti uppoaa, koska Venäjä ei saarnaa eikä syyttele. Se kertoo tukevansa Afrikan ratkaisuja. Se hyödyntää siirtomaa-ajan rakenteisiin väsyneiden suuttumusta ja esiintyy imperialismin vastustajana.

Afrikassa Venäjän näkemys Ukrainan sodasta saa paljon tukea. Puolet Afrikan maista ei ole halunnut tuomita Venäjän hyökkäystä YK:ssa.

Onko Venäjä avannut Afrikkaan uuden rintaman? Ja onko Venäjällä plakkarissa puolet Afrikasta? Vai onko tämä vanhan maailman tulkintaa, suoraan kylmästä sodasta ellei peräti siirtomaa-ajoilta?

Mitä Venäjä Afrikasta juuri nyt tahtoo ja tuoko se Afrikan maille jotain sellaista, joka hyödyttää tavallisia ihmisiä?

Pasi Toivosen kanssa näihin ja muihin kysymyksiin etsii vastauksia ulkomaantoimittaja Maria Tolsa. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Naiset naisten oikeuksia vastaan – vai mistä oikein on kyse?

Italia on saamassa ensimmäisen naispääministerinsä, kun Giorgia Melonin johtama äärioikeisto voitti vaalit. Meloni puolustaa "luonnollisia perheitä" ja vastustaa aborttia.

Vaikka Melonia äänestettiin muistakin syistä, Italiaa johtaa nyt nainen, jonka arvomaailma on äärikonservatiivinen. Kyse on jättimäisestä EU-maasta, joten muutos on merkittävä, sanoo Ylen Italian-toimittaja Jenna Vehviläinen.

Jenny pyytää keskusteluun mukaan myös kirjeenvaihtaja Iida Tikan Yhdysvalloista. Maasta poistettiin yleinen aborttioikeus, ja tulevissa välivaaleissa raskaudenkeskeytys on merkittävä kysymys.

Jenna muistuttaa, että jo nyt Italiassa abortin saaminen voi olla hyvin vaikeaa – ja yksi syy tähän on Melonin johtaman puolueen paikallispolitiikka.

Onko aborttikeskustelun kuumeneminen laajempi maailmanlaajuinen trendi? Entä haluavatko konservatiiviset naispoliitikot naiset takaisin hellan ääreen ja synnyttämään? Iida ja Jenna selittävät, ettei asia ole näin mustavalkoinen.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.