Toisin kuin Suomessa, Intiassa nuoret uskovat parempaan tulevaisuuteen.

Näin sanoo ulkomaantoimittaja Mikko Leppänen, joka kävi juttumatkalla Mumbain kasvavassa metropolissa.

Vaikka uusien tornitalojen ikkunasta näkyy kuumuudessa kärvistelevä slummi, hyvin toimeentulevia kaupunkilaisia on yhä enemmän. Suomen keskiluokalla on entistä vähemmän rahaa, mutta Intiassa yhä useampi voi lähteä lomalle ja hankkia auton.

Intian talous porskuttaa samalla, kun moni länsimaa ja talousihme Kiina rämpivät hiipuvan kasvun suossa. Miksi Intialla menee näin hyvin, ja mitä se tarkoittaa tulevaisuuden kannalta? Haluaako Intia myös valtaa?

Millainen olisi maailma Intian mukaan?

Intian pääministeri Narendra Modi on äärimmäisen suosittu, mutta hän ajaa Intian hinduenemmistön asemaa muslimien kustannuksella. Jenny pohtii, voiko Modi sokaistua vallasta ja viedä Intiaa autoritääriseen suuntaan.

Toistaiseksi Intia pysyttelee omalla linjallaan. Se ei ole tuominnut Venäjän hyökkäyssotaa, mutta on myös Yhdysvaltain kumppani. Miten tämä on mahdollista?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kysymys kompromissista on Ukrainassa tabu.

Näin havaitsi ulkomaantoimittaja Justas Stasevskij, kun hän kävi alkusyksyllä Ukrainassa. Kukaan ei kertonut kannattavansa sopimusta, jossa Ukraina luovuttaisi alueitaan Venäjälle. Ajatus on, että myönnytysten jälkeen Venäjä haluaisi vain lisää.

Tästä huolimatta Jenny haluaa kysyä epämukavan kysymyksen: kuinka todennäköistä on, että Ukraina väsyy kuluttavaan puolustussotaan ja alkaa pohtia vaihtoehtoja?

Talvi on tulossa ja vastahyökkäys näyttää epäonnistuneen. Ukrainassa eletään yhä syvemmin eri todellisuuksissa. Idässä on täysi sota, lännessä ja pohjoisessa arki on lähes normaalia. Siellä sota on vain kiusallinen taustatekijä, jota ei enää koeta yhtä omaksi kuin Venäjän suurhyökkäyksen alussa, sanoo Ukrainan-toimittaja Maxim Fedorov.

Voiko kahtiajako repiä Ukrainan yhtenäisyyttä, joka on ollut yksi sen tärkeimmistä voimavaroista puolustustaistelussa?

Justas ja Maxim ovat yhtä mieltä siitä, että näin ei ole käymässä. Tahto puolustaa maata on yhä kova eikä ukrainalaisilla ole muuta vaihtoehtoa kuin uskoa voittoon. Silti säröjä on nähtävissä.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ihmisten mieliä ei voi voittaa puolelleen pommittamalla.

Se tarkoittaa, että vaikka Israel saisi äärijärjestö Hamasin tuhottua Gazassa, jäljelle jäisi sille äärimmäisen vihamielinen kansa. Nekin gazalaiset, jotka eivät tue Hamasia nyt, muistaisivat, ketkä pommittivat kodit hajalle.

Näin pohtivat ulkomaantoimittaja Vilma Romsi ja Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka, joka tunkee mukaan Lähi-itä jaksoon pyytämättä mutta ei yllätyksenä.

Israelin maahyökkäys Gazaan näyttää juuri nyt vääjäämättömältä. Vilma on viettänyt aikaa sekä Israelissa että Länsirannalla, ja saa selittää juurta jaksain, millaista arkea alueella eletään. Jenny uskoo, että perusasioiden ymmärtäminen auttaa tulevien uutisten seuraamisessa.

Iida haluaa mukaan, koska Yhdysvaltain rooli tulevissa tapahtumissa on keskeinen. Maa on Israelin suurin tukija ja saattaa pian olla sotilaitaan myöten kiinni Lähi-idän kriisissä. Sodassa kuolisi tuhansittain siviilejä. Minkä hinnan Yhdysvallat on valmis maksamaan?

Synkkyyden keskellä pohditaan, millä tavalla sotauutisia olisi helpompi sietää. Tarvitaanko enemmän tunnetta vai tietoa?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ruotsalaiset ovat raivoissaan: miten tähän hommaan ei saada mitään tolkkua?

Näin kuvaa ruotsalaisten tuntoja Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen. Ennennäkemättömään mittakaavaan ryöpsähtänyt jengiväkivalta puristaa Ruotsia ahtaalle. Lähes joka aamu uutisissa kerrotaan räjähdyksistä, ampumisista ja murhista.

Jennyä kiinnostaa, miten väkivalta vaikuttaa ruotsalaisten arkeen. Pelottaako kaupunkilaisia?

Tilanne ei ole enää poliisin hallinnassa, ja luottamus päättäjiin on pohjamudissa. Sekä tappajien että tapettujen joukossa on lapsia.

Mikä jengeissä kiehtoo? Miksi lapset itse haluavat mukaan tekemään rikoksia? Pirjon mukaan syynä on näköalattomuus. Monet lähiönuoret eivät näe tulevaisuudessa mitään hyvää tai kiinnostavaa.

Poliitikot, poliisi, opettaja ja sosiaalityöntekijät etsivät kilpaa keinoja väkivallan pysäyttämiseksi, mutta muutos on hidasta. Pirjo pohtii joutuvatko kaikki maahanmuuttajat syytetyksi, vaikka rikoksia tekee pieni äärimmäisen väkivaltainen ryhmä.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Haloo haloo, kuuleeko Kiina, täällä Japani!

Jenny on Japanissa juttukeikalla ja soittaa Pekingiin kirjeenvaihtaja Mika Hentuselle. Aluksi Mika saa selittää, miksi Kiinassa puhutaan säteilevistä japanilaiskaloista.

Kyse on Fukushiman ydinvoimalan jätevesistä – ja ennen kaikkea politiikasta. Kiinan johdolle sopii, että tavalliset kiinalaiset ovat kiukkuisia Japanille.

Kiinaa yksinvaltaisesti johtavalla kommunistisella puolueella on tarve kääntää kansan katse pois kotimaan ongelmista. Nuorilla ei ole töitä, asuntokauppa on kriisissä ja ministereitä katoaa. Jotain on meneillään, mutta salailevan suurvallan todellisesta tilasta on vaikea saada selkoa.

Mika muistuttaa, että edes Kiinan puolustusbudjetin oikeaa kokoa ei tiedetä. Varustelu käy silti kuumana. Japani ja Etelä-Korea ovat sementoineet puolensa Yhdysvaltain rinnalla.

Tämä saa Jennyn pohtimaan, onko suursotaväitteissä perää. Kuinka todennäköistä on, että Tyynellämerellä syttyisi konflikti?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Pahimmassa tapauksessa Venäjä alkaa propagandassaan leipoa Suomesta fasistivaltiota. Vielä ei kuitenkaan olla siinä pisteessä, rauhoittelee Venäjään erikoistunut toimittaja Erkka Mikkonen.

Käänne on kuitenkin tapahtunut. Venäjän silmissä Suomi on menettänyt paikkansa mallinaapurina, ja on nyt mahdollinen vihollinen.

Podcastiin paluun tekevä Erkka saa vastata Jennyn hämmentyneisiin kysymyksiin Venäjän aikeista. Suomen Nato-jäsenyys ärsyttää Venäjän johtoa, ja Suomen sanotaan olevan vihollismielisellä kurssilla. Pitäisikö tästä olla huolissaan?

Erkka huomauttaa, että Venäjän johdon liepeillä on monenlaista huutelijaa. Kaikkea ei kannata ottaa liian tosissaan – vaikkapa entisen presidentin Dmitri Medvedevin viestejä, joissa parjataan suomalaisia ja uhataan ydinsodalla.

Jenny pohtii, mihin Venäjä Suomen mustamaalaamisella pyrkii. Erkka nostaa esiin uudet historian oppikirjat, joiden mukaan länsi haluaa hajottaa Venäjän. Vaikka Suomen maine Venäjällä on hyvä, aivopesu muuttaa väistämättä tilannetta.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Jos jossain on mätä kohta, sen takaa löytyy yleensä rasistinen käytäntö. Näin tiivistää Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka.

Iida tarkoittaa sitä, miten rasismin vaikutukset näkyvät Yhdysvalloissa kaikkialla: kouluissa, terveydenhuollossa, vankiloissa ja erityisesti köyhyyden jakautumisessa.

Orjuuden jälkeenkään mustat yhdysvaltalaiset eivät saaneet yhtäläisiä mahdollisuuksia luokkanousuun. Nykyisin köyhyys aiheuttaa ongelmia, jotka liitetään ihonväriin. Ongelmat puolestaan vahvistavat tummaihoisiin ihmisiin kohdistettuja ennakkoluuloja.

Iida kehottaa miettimään, miksi mustat ovat yliedustettuina Yhdysvaltain vankiloissa ja miksi taas valkoisilla on ollut mahdollisuus kasvattaa omaisuuttaan. Miksi puhutaan valkoisesta eikä mustasta työväenluokasta?

Jenny pohtii, onko Yhdysvalloissa käynnissä samanlainen kehitys kuin Suomessa. Yritetäänkö rasistisesta puheesta tehdä aiempaa hyväksyttävämpää? Miten suomalaisministereiden kielenkäyttöön olisi reagoitu Yhdysvalloissa?

Iida sukeltaa pää edellä historiaan ja kertoo, kuinka rasistisen politiikan mielivalta oli aikoinaan osua myös amerikansuomalaisten nilkkaan.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

On olemassa kaksi Ranskaa: virallinen värisokea Ranska ja toinen todellisuus, joka on jotakin ihan muuta.

Näin summaa monen ranskalaisen ajatuksia Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä.

Ranskan lähiöissä puhkesi kesällä rajuja mellakoita. Ne saivat alkunsa, kun poliisi ampui 17-vuotiaan pojan.

Suuttumuksen taustalla oli lähiöissä pitkään kytenyt epäluulo viranomaisia kohtaan. Moni ranskalainen kokee esimerkiksi, että poliisi kohtelee rasistisesti ihmisiä, joiden perheillä on juuret Afrikassa.

Annastiinan mukaan monet ranskalaiset tuntevat olevansa kakkosluokan kansalaisia. Heillä ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia, mutta virallisesti tämä pyritään kiistämään.

Ranskan kaduilla on nähty viime vuosina myös muita valtavia protesteja. Yhdistääkö niitä kaikkia samanlainen kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta – vaikka Ranskan piti olla vapauden, veljeyden ja tasa-arvon maa?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Sortoa, mielenosoituksia, väkivaltaa ja öljyä.

Tällainen on pitkään ollut länsimedian kuva Lähi-idästä. Viime aikoina alueelta on kuultu ylipäätään vähän uutisia, kun maailman katse on ollut muualla.

Mitä Lähi-idässä juuri nyt tapahtuu? Mitä meidän pitäisi ymmärtää tulevasta?

Sen saa kertoa ulkomaantoimittaja Sampo Vaarakallio, joka on seurannut aluetta pitkään. Jenny toivoo vastauksia rautalangasta, koska Lähi-idän valtasuhteet ja vuosikymmeniä jatkuneet konfliktit tuntuvat niin monimutkaisilta.

Sampo nostaa esiin olennaisia käänteitä: Entiset viholliset Iran ja Saudi-Arabia ovat lähentyneet Kiinan avulla. Israelissa on äärioikeistolainen hallitus, jonka politiikkaa ihmisoikeusjärjestö vertaa Etelä-Afrikan rotusortomenneisyyteen. Väkivalta palestiinalaisalueilla on leimahtanut jälleen.

Huomio kiinnittyy myös rahan valtaan. Lähi-idässä on useita rikkaita maita, joilla on mahdollisuus vaikuttaa koko maailmaan. Sen on ymmärtänyt myös Kiina.

Samalla Yhdysvaltain ote Lähi-idästä höllenee. Ihmisoikeuksien ja demokratian kannalta tämä ei lupaa hyvää.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai. Tämä jakso on tallennettu heinäkuun alussa.

Jatkuvaa ja tunnepitoista. Sellaista on maahanmuuttokeskustelu myös Suomen ulkopuolella.

Näin sanovat EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu ja Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka, joille Jenny soittaa juuri ennen kuin keskustelu kotimaassa alkaa todenteolla kuohua.

Jennyä kiinnostaa, onko Suomi ainoa maa, missä maahanmuutosta puhutaan taas näin paljon. Ei todellakaan, sanoo Riku. Maahanmuutto on teema, joka voisi ratkaista vaalit koska vaan missä tahansa Euroopan maassa.

Euroopassa siirtolaisuuden polttopiste on Välimeri, kun taas Yhdysvalloissa se on Meksikon vastainen raja. Molemmissa paikoissa ihmiset pyrkivät pois ahdingosta kohti parempaa elämää.

Iida muistuttaa, että Yhdysvaltain talous nojaa vahvasti siirtolaisten varaan. Floridassa maahantulijoita koskevia lakeja on tiukennettu, ja nyt työntekijöistä on huutava pula.

Miten maahanmuutto pitäisi järjestää laillisesti ja järkevästi? Kenellä on vastuu rajan yli tulevista siirtolaisista? Kiistelyä käydään molemmilla puolilla Atlanttia. Iida ja Riku sen sijaan ovat yhtä mieltä muun muassa siitä, että keskustelu kannattaisi tuoda ihmisten tasolle.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai. Tämä jakso on tallennettu heinäkuun alussa.