Tavarasta ei Venäjällä ole pulaa. Sen huomaa shoppailemalla venäläisissä verkkokaupoissa.

Suurissa kaupungeissa saa amerikkalaisia hampurilaisia ja puhelimia, vaikka toisin piti käydä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 synnytti maassa ennennäkemättömän pakotevyöryn. Samalla länsimaisia yrityksiä lähti Venäjältä joukoittain. Moni venäläinen jäi ilman tuttuja länsimaisia tuotteita.

Silti Venäjälle voi yhä tilata kaikkea mikrosiruista länsiautoihin, sanoo Ylen Venäjän kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Heikki kertoo, että Venäjälle on syntynyt kokonainen uusi välittäjien ammattiryhmä: he kuljettavat ylellisyystavaroita Euroopasta Keski-Aasian kautta Venäjälle.

Venäjän johto on huolehtinut, että lasku pakotteista ei lankea tavallisten venäläisten maksettavaksi. Kotimaiseen tuotannon lisäksi Venäjä luottaa kauppakumppaniinsa Kiinaan.

Vaikka kaikki näyttää hyvältä, uhkana on sotatalouden ylikuumentuminen. Köyhtyykö Venäjän keskiluokka ja jääkö maa teknologisen kehityksen kelkasta?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai. Ohjelman toimittaa Elsa Osipova.

Asekauppoja Venäjän kanssa, entistä tiukemmat rajat ja oletettavasti myös nälänhätä.

Näin kuvailee Pohjois-Korean nykytilannetta ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen. Mika on käynyt maassa pari kertaa ja seuraa sitä edelleen.

Koronapandemian jäljiltä maailman suljetuimmasta maasta tiedetään vähemmän kuin koskaan aiemmin. Pohjois-Koreassa olevien ulkomaalaisten, ja toisaalta myös maasta pakenevien loikkareiden määrä on romahtanut.

Muutama vuosi sitten otsikoissa ollut Koreoiden lähentyminen on unohdettu. Pohjois-Korea on julistanut Etelä-Korean ikuiseksi viholliseksi. Osa asiantuntijoista on epäillyt maan valmistautuvat jopa sotaan.

Mitä Mika tästä ajattelee? Entä siitä, että maan johtaja Kim Jong-un ja Venäjän presidentti Vladimir Putin veljeilevät läheisesti? Voiko Pohjois-Korea auttaa Venäjää voittamaan sodan Ukrainassa?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Yhdysvalloissa vallitsee fiilistaantuma eli "vibecession".

Kyse on tilanteesta, jossa taloudella menee hyvin, mutta ihmiset eivät koe asiaa näin, selittää kirjeenvaihtaja Iida Tikka.

Faktat ovat kuitenkin olemassa: palkat ovat nousseet, pörssiyritykset takovat voittoa ja pienipalkkaisten ihmisten asema on parantunut. Silti moni pelkää taantumaa ja työpaikkojen menetystä.

Tilanne on haastava etenkin istuvalle presidentille Joe Bidenille, jonka suosio ei ole kummoinen. Iida muistuttaa, että Biden on tehnyt useita talousuudistuksia, joista yhdysvaltalaiset ovat hyötyneet. Presidentin kannalta kiusallista on, että äänestäjät eivät yhdistä näitä muutoksia häneen.

Mutta mitä Biden on saanut aikaan, ja miksi hänen tekemisiään ei muisteta? Ja miksi Iida alkaa yhtäkkiä puhua lännensarjoista?

Jennyn perimmäinen kysymys on, voiko talous ratkaista vaalit. Kyllä voi, sanoo Iida. Mutta kyse ei ole siitä, miten asiat ovat vaan siitä, miten ne koetaan.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Huonoja uutisia, eipä oikein muuta.

Niitä tullaan Venäjältä kuulemaan lisää oppositiojohtaja Aleksei Nalvalnyin murhan jälkeen, ennustaa toimittaja Erkka Mikkonen.

Venäjällä pitkään asuneen Erkan mukaan maassa valitsee pelon ilmapiiri. Presidentti Vladimir Putinin liittolaisetkaan eivät halua kertoa Putinille sitä, mitä tämä ei halua kuulla.

Silti Venäjä porskuttaa eteenpäin. Talous ei ole romahtanut, eikä nuorten miesten kuoleminen hyökkäyssodan rintamilla ole suututtanut kansaa kaduille.

Maata hallitaan nyt kauhulla ja terrorilla. Venäjällä on yhä vähemmän tilaa erilaisille mielipiteille ja äärikonservatiivisten arvojen kannattamisesta on tullut tapa menestyä elämässä.

Jenny pohtii, veikö Navalnyin kuolema viimeisenkin toivon murun heiltä, jotka toivovat Venäjän muuttuvan. Pian edessä on presidentinvaalit, joiden tulos on ennalta sovittu. Onko näkyvissä mitään merkkiä Putinin heikkoudesta?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ei kyllä kiinnosta, sanoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo.

Kysymys on kuulunut, miten Euroopassa suhtaudutaan Suomen presidentinvaaleihin. Sanna Marin -innostuksen jälkeen on palattu arkeen. Pikku-uutisia lukuun ottamatta Suomen vaaleista ei puhuta.

Tulevan presidentin työtä on edustaa Suomea maailmalla. Jennyä kiinnostaa, kuinka hyvin ehdokkaat tuntevat Euroopan ja kenen kanssa he siellä kaveeraavat.

Kuka olisi kirjoittanut Alexander Stubbin ystäväkirjaan "BFF", ystäviä ikuisesti? Kenen kanssa Pekka Haavistolla synkkaa parhaiten?

Suomen presidentti ei istu EU-pöydissä, mutta hänen odotetaan arvojohtajana ottavan kantaa asenneilmapiiriin. Euroopassa äärilaidat vahvistuvat. Erityisesti laitaoikeiston nousu näkyy mielipidemittauksissa. Miten Suomen uusi presidentti tähän suhtautuu?

Annalla on aiheesta monta kysymystä mutta vähän vastauksia. Sen hän tietää, kumpi ehdokkaista todennäköisimmin unohtaisi roolinsa rajoitukset ja puuttuisi EU-politiikkaan.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Nämä eivät ole tavalliset presidentinvaalit, julistaa Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka.

Syitä on monia: Toisen ehdokkaan kannattajista osa uhkailee väkivallalla. Ehdokas itse on yrittänyt jäädä valtaan hävittyään vaalit. Vastaehdokas on niin vanha, että hänen ajatuksenjuoksunsa pätkii.

Asetelma on epänormaali, ja Yhdysvaltain vaalivuosi onkin alkanut latteissa tunnelmissa. Syksyllä on lähes varmasti edessä näytelmä, jonka harva haluaa nähdä: entinen presidentti Donald Trump vastaan istuva presidentti Joe Biden. Miksi pitäisi jaksaa kiinnostua?

Jennyä ärsyttää, että asiat jäävät ehdokkaiden jalkoihin. Mitä Yhdysvalloissa asuvat ihmiset miettivät elämästään? Millaisesta tulevaisuudesta he haaveilevat? Mihin asioihin he toivovat presidentin puuttuvan?

Maahanmuutto, turvallisuus, abortti, talous, Gaza, Iida listaa kuumia kysymyksiä. Olennaisinta on lopulta se, miten presidenttiehdokas tavoittaa kansan mielialan. Trump on viemässä tämän pelin, ellei Joe Biden paranna viestiään.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Mikä on luultavasti juuri nyt kädessäsi ja samalla keskellä maailmanpolitiikkaa?

Oikea vastaus on taiwanilainen mikrosiru. Niitä löytyy älypuhelimista, tietokoneista ja vaikkapa sähköautoista, kertoo Taiwanissa juuri vieraillut Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen.

Kiinan vieressä sijaitseva Taiwanin saari on ainoa paikka maailmassa, missä kaikkein kehittyneimpiä siruja osataan valmistaa. Se on yksi syy, miksi Taiwan on koko maailmalle tärkeä.

Toinen syy liittyy Kiinaan. Taiwan on erilainen kuin Kiina, ja sen tuntee Taipein värikkäillä kaduilla. Ihmiset puhuvat toimittajille ja ilmassa on vaikeasti selitettävä vapauden tunne.

Taiwan äänestää nyt presidentinvaaleissa, joista on maalailtu käännekohtaa Taiwanin ja Kiinan suhteille. Vastakkain ovat Kiinan suosikki- ja inhokkiehdokkaat. Mitä vaalitulos tarkoittaa Taiwanin tulevaisuudelle? Kuinka pahasti Kiina ärsyyntyy, jos sen mielestä väärä ehdokas voittaa?

Kiinan nopeaa hyökkäystä Taiwaniin ei pidetä todennäköisenä, mutta se saattaa jatkaa Taiwanin härnäämistä. Mika kertoo tapauksesta, joka kuulostaa suomalaiseen korvaan hämmentävän tutulta.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Suomi on nyt Naton natoin Nato-maa. Näin tiivistää kuluneen vuoden Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka.

Suomi on sotilasliiton jäsen ja mallioppilas, joka haluaa tehdä kaiken oikein. Sotapuhe on vallannut arjen ja uutiset, mutta onko siinä järkeä?

Muun muassa tästä keskustelevat Iidan lisäksi Venäjä-tuntija, toimittaja Erkka Mikkonen ja Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen, joka palaa podcastiin joulun kunniaksi.

Kolmikko vastaa kuuntelijoiden kysymyksiin kuluneesta vuodesta ja ennustaa tulevaa. Ensi vuosi on täynnä vaaleja, jotka osaltaan ratkaisevat, mihin suuntaan maailma kääntyy.

Iida saa vastata Yhdysvaltain vaalivuoden kuumimpaan kysymykseen: miksi Donald Trumpille ja Joe Bidenille ei ole vaihtoehtoja presidenttikisassa?

Jenny vaatii myös hyviä uutisia. Suvi on ollut töistä tauolla ja tutustunut omaan ihmisyyteensä, Iida uskoo puuhasteluun ja Erkalla on loistavaa kerrottavaa podcastien ystäville.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kutsutaan häntä nimellä Aigul.

Hän on kazakki, muslimi ja Kiinan mielessä epäilyttävä. Vuonna 2017 Aigul joutui Xinjiangissa suljetulle leirille.

Ulkomaantoimittaja Simo Ortamo matkusti syksyllä Kazakstaniin tapaamaan Aigulia. Aigul ei ole naisen oikea nimi. Vaikka Aigul pääsi pois leiriltä ja muutti Kazakstaniin, hän pelkää yhä Kiinan valvontakoneistoa.

Muutama vuosi sitten Kiina sulki Xinjiangin maakunnassa leireille jopa miljoona uiguuria ja muita vähemmistöön kuuluvia. Kiinan johto kutsui laitoksia "uudelleenkoulutusleireiksi". YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan asia on toisin. Niiden mukaan Kiinaa on syytä epäillä rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Kiina haluaa lännen unohtavan leirit ja ajattelevan, että Xinjiangissa on kaikki hyvin. Totuus on toinen: arvioiden mukaan puoli miljoonaa ihmistä on yhä vangittuna, eikä Kiina jätä uiguureita rauhaan maan rajojen ulkopuolellakaan.

Mitä Xinjiangissa tällä hetkellä tapahtuu? Miksi Kazakstan saattaa kääntää selkänsä omilleen?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Popparit esiin, ilmastokokous alkaa!

Näin kehottaa ilmastotoimittaja Hanna Eskonen, mutta vakavoituu sitten: Dubain ilmastokokouksessa on luvassa tiukkaa vääntöä ja panoksena maapallon tulevaisuus.

Kokousisäntä Dubai haluaa lisätä öljynporausta – EU taas haluaa, että fossiilisista luovutaan kokonaan. Köyhät ilmastonmuutoksen runtelemat maat haluavat rahaa – länsimaat pakenevat vastuuta, vaikka numeroiden perusteella on selvää, että juuri ne ovat syyllisiä nykytilanteeseen.

Erityisen vaikealta ilmastokriisin ratkaisu vaikuttaa juuri nyt. Voidaanko yhteistä vihollista voittaa, jos maailma jakautuu leireihin? Mitä Venäjä tekee ilmastopöydissä?

Jenny haluaa tietää, onko jättimäisillä kokoontumisilla mitään väliä, kun maapallo lämpenee niistä huolimatta. Otsikot kertovat jälkikäteen karua kieltä ilmastokokousten menestyksestä. Hanna muistaa käyttäneensä termiä "mahalasku", Jenny sanoja "blaa blaa blaa". Nyt luvassa on itsekriittistä pohdintaa median tavasta puhua kokouksista.

Lopuksi kuullaan myös hyviä uutisia.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.