On helppo sanoa, että asiat eivät muutu, jos niitä katsoo kaukaa.

Siksi Mistä maailma puhuu -podcast on neljän vuoden ajan soitellut ihmisille, jotka näkevät asiat läheltä. Nyt on viimeisen jakson aika.

Tunnin mittaisessa superjaksossa Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka vastaa Jennyn kanssa kuuntelijoiden kysymyksiin tulevista Yhdysvaltain vaaleista.

Voisiko Donald Trump jättäytyä kisasta? Miksi muualla kuin vaa’ankieliosavaltioissa edes viitsitään äänestää? Miksi Trumpin kannatus ei tunnu kärsivän mistään? Onko Kamala Harrisin noste vain silmänlumetta?

Ennustamaan Iida ei edelleenkään suostu mutta pureutuu selittämään yhdysvaltalaisten ajattelua ja sitä, miten se voi vaikuttaa vaalitulokseen.

Entä mikä Iidaa ärsyttää ja mikä pännii erityisesti näissä vaaleissa?

Mistä maailma puhuu -podcast päättyy toistaiseksi.

Ehdolla ei ole enää kahta vanhaa miestä, mutta vaalispesiaali on täällä jälleen.

Yhdysvaltain presidentinvaaleihin on reilut pari kuukautta aikaa, ja kisasta on tullut yllättävän tasainen. Kirjeenvaihtaja Iida Tikan mukaan kumpi tahansa ehdokas voi voittaa vaalit.

Jenny ihmettelee, miten tähän on tultu. Varapresidentti Kamala Harrisin piti olla mahdoton ehdokas, mutta hän on kirinyt kiinni republikaanien Donald Trumpin monessa tärkeässä osavaltiossa.

Juuri nyt vaalikampanjointi muistuttaa lähinnä alakoulun pihakiistoja: Trump haukkuu Harrisia ja Harrisin tiimi kiusaa Trumpia. Jenny pohtii, päästäänkö vaalikeskusteluissa koskaan itse asiaan. Ja mitkä asiat tai ketkä äänestäjät ovat lopulta avainroolissa?

Keskustelun lomassa Iida ja Jenny muistelevat neljän vuoden takaisia Mistä maailma puhuu -jaksoja Yhdysvaltain vaaleista. Onko mikään lopulta muuttunut paitsi puhenopeus ja vitsit?

Mistä maailma puhuu -podcastin kaksi viimeistä jaksoa vastaavat kysymyksiin Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Viimeinen jakso julkaistaan 5.9.

Kiina ei halua, että sen presidentti johtaa Suomea, mutta se haluaa, että Suomi kunnioittaa Kiinaa.

Näin kuvailee Kiinan tavoitteita Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen.

Kiinan näkemykset Euroopasta kiinnostavat, koska Kiina on Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvän Venäjän tärkein tukija. Siksi on olennaista ymmärtää, mitä Kiina lopulta haluaa.

Ilman Kiinaa Venäjä ei pärjäisi. Venäjän kauppa pyörii Kiinan varassa, ja Vladimir Putinin armeija saa Kiinalta aseisiin tarvittavaa teknologiaa. Kiina kuitenkin välttelee vastuuseen joutumista, eikä esimerkiksi myy aseita Venäjälle.

Jenny pohtii, miten Kiina hyötyy Venäjästä. Entä miten Kiinan taloushaasteet vaikuttavat sen suunnitelmiin nousta maailman mahtavimmaksi maaksi?

Tällä hetkellä Kiina voi seurata tarkkailuasemista, miten Eurooppa ja Yhdysvallat selviävät myllerryksistään. Jos Venäjä voittaisi Kiinan avulla, miten kävisi Euroopan ja Kiinan suhteille?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

OLEMME KAIKKI NIIN VÄSYNEITÄ TÄHÄN SOTAAN.

Näin kirjoitti toimittaja Justas Stasevskij’n sukulainen Kiovasta Venäjän tekemän lastensairaalaiskun jälkeen. Hän korosti viestiään isoin kirjaimin.

Saman tunteen jakaa moni suomalainen. Sotauutiset ahdistavat, samoin ajatus siitä, miten tämä kaikki lopulta päättyy.

Viime aikoina Venäjälle myötämieliset äänet ovat olleet Euroopassa yhä kuuluvampia. Ukrainan tukemista on kritisoitu eri maissa, etenkin molemmilta poliittisilta äärilaidoilta.

Jenny pohtii, voiko tuki Ukrainalle oikeasti loppua kokonaan. Tuskin, sanoo Justas, joka on seurannut Ukrainaa ja Itä-Eurooppaa viime aikoina Puolan Varsovasta.

Siellä suhde Venäjään on samanlainen kuin Suomessa: vaikka poliittisesti oltaisiin eri mieltä, Venäjän kanssa ei flirttailla. Puola vahvistaa rajaansa ja ostaa koko ajan lisää aseita.

Miksi monissa muissa maissa Venäjä saa ymmärrystä? Miten kauan Ukraina voi jaksaa sotaa?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

"Äärioikeisto on vallan porteilla."

Näin totesi Ranskan kirkkain jalkapallotähti Kylian Mbappé EM-kisojen alussa ja pyysi ranskalaisnuoria äänestämään. Urheilijan avoin poliittinen kannanotto sai Jennyn pohtimaan, miten suuria jännitteitä Ranskassa on.

Ranskassa on edessä pikavaalit, koska presidentti hajotti parlamentin saatuaan äärioikeistolta selkäänsä EU-vaaleissa.

Etenkin Pariisissa tunnelma on järkyttynyt, kertoo Ranskassa asuva toimittaja Annastiina Heikkilä. Pääkaupungissa äärioikeistolaista Kansallista liittoumaa äänestettiin muuta maata vähemmän.

Annastiinan mukaan äärioikeistolla on nyt parempi mahdollisuus viedä voitto kuin koskaan Ranskan historiassa. Ranskan vaalitavan vuoksi ennustaminen on kuitenkin hankalaa.

Miten Ranskan käy, jos maan presidentti ja parlamentti vetävät maata eri suuntiin? Kyseessä on yksi EU:n jättiläisistä, ja siksi myös suomalaisille on väliä sillä, mitä Ranska päättää.

Todennäköistä on, että Ranskassa on edessä pysähtyneisyyden ja sekaannuksen tila.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Vahva ärtymys ja suurta turismiin turhautumista.

Näin kuvailee espanjalaisten tuntoja Barcelonassa asuva toimittaja Maija Salmi. Alueella on kärsitty kolme vuotta kuivuudesta, ja viranomaiset säätävät ajoittain vedenkäyttörajoituksia.

Ainoat, joille vesipula ei juuri näy, ovat turistit.

Matkailijoille levitetään punainen matto, sanoo Maija. Uima-altaiden täyttöä ei kiellettykään, koska pulikoimaan on päästävä. Syy on se, että turistit tuovat ison osan Espanjan tuloista.

Paikallisten turhautuminen kasvaa silti koko ajan. Espanjan talous on paremmassa jamassa kuin aikoihin ja vuokrat nousevat. Asunnoista on pulaa, koska parhaat vuokrataan matkailijoille.

Vesipula on saanut monet kysymään, kauanko luonto kestää nykymenoa.

Jenny pohtii, joko espanjasta lähdetään karkuun kuumuutta ja ovatko turistivirrat kääntymässä. Entä miten ristiriidan rahan ja luonnon kestokyvyn välillä voisi ratkaista?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kotirouvakulttuuri elää täällä yhä vahvana.

Näin kuvaa Saksaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Anna huomauttaa, että Suomessa unohtuu usein, kuinka vanhoillisia monet Euroopan maat ovat.

Tällä hetkellä moni maa on muuttumassa entistä konservatiivisemmaksi. Tämä näkyy muun muassa aborttioikeuden kaventumisena Puolassa, Kroatiassa ja Italiassa. Samalla avoimen naisvihamieliset asenteet ovat vahvistuneet.

Parhaillaan EU käy vaaleja, joissa voiton näyttää korjaavan oikeisto. Se tarkoittaa, että monet oikean laidan kansalliskonservatiiviset puolueet saavat lisää valtaa.

Keskeisimmät kysymykset koskevat nyt keskustaoikeistoa, jolla on parlamentissa eniten paikkoja. Suostuuko se yhteistyöhön äärilaidan kansalliskonservatiivien kanssa? Kuinka vahvasti oikealle Eurooppa kääntyy?

Annan mukaan muutoksen tuulet puhaltavat voimalla ja Euroopan yhtenäisyys on koetuksella.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

"Hei Mikko. Tää ei ole oikea Trump vaan vain videonäyte."

Näin tervehtii Yhdysvaltain entinen presidentti toimittajaa deepfake-videolla. Kyseessä on näyte, mutta erilaisista syväväärennöksistä on tullut vaarallinen vaaliase Intiassa.

Intian esimerkki saattaa osoittaa, mihin muualla maailmassa ollaan menossa, sanoo ulkomaantoimittaja Mikko Leppänen.

Myös Euroopassa on jo nähty syväväärennösten voima. Slovakiassa poliitikko laitettiin “kertomaan” vaalivilpistä juuri ennen vaaleja. Moni piti videota totena.

EU-vaalien lähestyessä väärennöksiä voi ilmaantua lisää. Datajournalisti Satu Helinin mukaan yleensä on mahdotonta selvittää, kuka niiden takana on. Monia disinformaatiota levittäviä tahoja yhdistää Venäjä-myönteisyys. Tavoitteena on aiheuttaa sekaannusta ja lisätä vastakkainasetteluja.

Mutta miten väärennöksiin voi varautua, ja voivatko ne jo keikauttaa vaalituloksia? Voiko somessa leviävään politiikan sisältöön enää luottaa?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Älkää nousko seisomaan, ettette tule ammutuksi.

Näin varoitettiin yleisöä vuoden 1973 euroviisuissa, jolloin Israel oli ensimmäistä kertaa mukana. Tuolloin uutta olivat myös näkyvästi aseistautuneet vartijat. Syynä olivat edellisvuoden tapahtumat: Münchenin olympialaisissa palestiinalaisterroristit olivat surmanneet 11 israelilaisurheilijaa.

Nyt Israel sotii Gazassa, minkä vuoksi viisutunnelma on erityisen jännittynyt. Kilpailukaupungissa Malmössä on sekä suuri palestiinalaisvähemmistö että israelilaisyhteisö, ja paikalle odotetaan mielenosoittajia.

Politiikkaa onkin mahdoton rajata ulos euroviisuista, sanoo viisuihin perehtynyt ulkomaantoimittaja Satu Helin.

Mutta miten maailmanpolitiikka vaikuttaa viisujen pistetilastoon? Mitkä maat suosivat toisiaan ja miten konfliktit näkyvät pisteiden jaossa? Ketä Suomi äänestää ja kuka äänestää Suomea?

Satu on tutkinut pistedataa viime vuosikymmeniltä, ja löydöksiä on perkaamassa myös Ylen euroviisutoimittaja Ville Vedenpää. Villeä ei ole helppo yllättää, sillä data osoittaa monta viisukliseetä todeksi.

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Terrorismin uhka nousisi. Edessä voisi jopa olla uusi pakolaiskriisi.

Näin pohtii ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen, kun häneltä kysyy, miten Lähi-idän kuumeneva tilanne voisi pahimmillaan vaikuttaa Suomeen.

Silti Tom haluaa rauhoitella: hän ei usko suureen sotaan. Sitä ei halua Iran, eikä sitä halua Israelin tärkein tukija Yhdysvallat. Myös muille Lähi-idän maille leviävä konflikti olisi painajainen.

Iran ja Israel ovat hyökänneet suoraan toisiaan vastaan. Se on uutta ja riskialtista. Jenny haluaa ymmärtää, miksi maat vihaavat toisiaan. Entä ketkä naapurimaista ovat kenenkin puolella? Ja miten meille aina merkittävä Venäjä kytkeytyy Lähi-itään?

Tom huomauttaa, että rauha ei riipu yksin valtioista. Alueella toimii monia aseellisia ryhmiä, joiden nimet vilisevät uutisissa: Hamas, Hizbollah, huthit, Syyrian ja Irakin eri ryhmittymät. Monet niistä käyvät myös omaa sotaansa.

Lähi-idässä usein käynyt Tom muistelee matkaa, jonka aikana hän aisti Irakissa muutoksen mahdollisuuden. Voisiko sellainen olla vielä edessä?

Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.