Nuori Voima -lehden 25. Debytoi runoilijana -kilpailu on ratkennut. Kilpailu avattiin ensimmäistä kertaa runoäänitteille, ja kaksi viidestä voittajasta löytyi niiden joukosta.

Juha Orvon ääninauha etenee hämmästyttävällä luontevuudella aiheiden välillä ja kietoo ne yhteen ja samaan kaikuun. Kuulijaa puhutellaan, ollaan kokoonnuttu yhteen paikkaan useiden eliölajien kesken. Pohditaan perustavanlaatuisia abstrakteja kysymyksiä jostain ja ei-mistään, ja saman tien ollaankin keskellä arjen konkretiaa. Uhkaava kerronta roihahtaa kertosäkeissä: "Sika maistuu muuttumattomalle keskilämpötilalle / Tehtaanpuiston laukausfantasialle". Toisessa osassa poljento rentoutuu lempeäksi americanaksi, kunnes runo päättyy yhtä nopeasti kuin alkoikin. Hämmentävän hyvä Orvo edustaa aivan uudenlaista tekijää suomalaisen runomusiikin kentällä.

Minkälaista valtaa tarinankertoja käyttää ja minkälaisia asioita tarinan matkassa voidaan salakuljettaa? Entä kuinka kertomuksia ja niistä ammentavaa nykykulttuuria voi haastaa? Muun muassa näistä keskustellaan Toisen tilan viimeisessä jaksossa. Lisäksi puhutaan hyvästä ajattelusta sekä päivitetään sivistyksen määritelmää. Sekin selviää, mitä on toksinen akateemisuus.

Podcastin vieras Tytti Rantanen on yksi Kertomuksen vaarat -hankkeen tutkijoista. Hän viimeistelee parhaillaan väitöskirjaa kertomuksen sabotaasista 1960- ja 1970-lukujen ranskalaisessa kirjallisuudessa. Rantanen on myös yksi filosofisen niin ja näin -lehden päätoimittajista. Inna Perheentuvan toimittama sarja päättyy.

Tanssitaiteilija Paula Tuovinen on päätynyt taiteen johtotehtäviin, koska haluaa parantaa taiteen asemaa yhteiskunnassa. Tuovinen on Taiteen edistämiskeskuksen Taiken johtaja, joka on toiminut myös Taideyliopiston sekä Teatterikorkeakoulun johdossa. Hänellä on suuria suunnitelmia taidekentän muuttamiseksi: niihin kuuluvat muun muassa taiteilijapalkka ja taiteilijasiilojen purkaminen.

Tässä podcastissa puhutaan taiteen asemasta yhteiskunnassa, sen valtarakenteista sekä koulutuksen vaikutuksesta taidealan, kuten kirjoittajien tai tanssijoiden, itsetunnolle. Lisäksi selviää, miten nykyinen valtion kirjailija-apurahajärjestelmä toimii ja pohditaan, ketkä ovat sen väliinputoajat. Entä miten taiteilijapalkka voisi olla mahdollinen? Välillä seikkaillaan myös tanssin puolelle, onhan Tuovinen johtotehtävänsä ohella edelleen myös tanssitaiteilija.

Toista tilaa toimittaa Inna Perheentupa.

Minkälaista on feministinen kirjan kustantaminen? Kuinka paljon kustannuspäällikkö pohtii julkaisuista päättäessään, kenelle antaa äänen? Entä kuinka hän neuvoo lähestymään kustantajaa käsikirjoituksen kanssa?

Toisen tilan kevään toisessa jaksossa vierailee Kustantamo S&S:n kustannuspäällikkö Mirjam Ilvas. Hänen kanssaan keskustellaan muun muassa kustannustoimittajan eläytyvästä lukutavasta sekä realismin ja surrealismin trendeistä kirjallisuudessa. Lisäksi kuullaan joukko puolivalmiita lauseita ja pohdintoja Rachel Cuskin romaanitrilogiasta sekä Maggie Nelsonin Argonauteista, johon Ilvas aikoinaan rakastui niin, että päätti ottaa riskin.

Kustantamo S&S julkaisee suomenkielistä kaunokirjallisuutta, kertovaa tietokirjallisuutta ja lastenkirjoja. S&S on osa Schildts & Söderströmsiä.

Toista tilaa toimittaa tutkija-toimittaja Inna Perheentupa.

Miten runoajattelu eroaa tavallisesta ajattelusta? Miksi lavarunoilija tekee vielä kirjoja? Entä minkälainen väkivallan purkamisen väline runous on? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Toisen tilan viidennessä jaksossa lavarunoilija Aura Nurmi.

Nurmi on toiminut Helsinki Poetry Connectionin aktiivina 10 vuotta ja ollut myös yhteisön puheenjohtaja vuosina 2015-2017. Nurmen ensimmäinen teos Villieläimiä (Kolera, 2016) palkittiin Kalevi Jäntin palkinnolla. Parhaillaan Nurmi kirjoittaa toista teostaan, piipahtaa säännöllisesti lavalla testaamassa tekstiensä työversioita sekä opettaa lavarunoutta lukioissa.

Yhteiskunnallisena kannanottajana palkittu Minja Koskela on pitänyt feminististä Bluestocking-blogia yhtä kauan kuin Juha Sipilän hallitus on pitänyt valtaa. Molemmat tekevät politiikkaa, omilla tavoillaan. Koskela paitsi kirjoittamalla blogia myös versioimalla poliittisia näkemyksiään eri somekanaviin. Tässä Toisessa tilassa puhutaan siis paitsi somekirjoittamisesta myös politiikkaa. Esimerkiksi näin: Mitä politiikka merkitsee some-vaikuttajalle? Miten bloggari haluaa haastaa valtapolitiikkaa? Minkälainen on vaikuttava teksti, entä timanttinen tviitti? Lisäksi valmistaudutaan vaalien supervuoteen 2019.

Parhaillaan Minja työstää Ennen kaikkea feministi -kirjaa, joka julkaistaan huhtikuussa 2019. Tänä vuonna hänet palkittiin blogimaailman kannanottajana (Inspiration Blog Awards, 2018).

Toinen tila jää talvitauolle ja jatkuu keväällä.

Syksyn kolmannen Toisen tilan vieraana on esseisti Silvia Hosseini. Hosseinin esikoisesseekokoelma Pölyn ylistys julkaistiin viime keväänä. Parhaillaan hän kirjoittaa toista esseekokoelmaansa ja romaania. Hosseini on myös äidinkielen opettaja ja kirjallisuuskriitikko.

Mitä on feministinen näytelmäkirjoittaminen? Minkälainen on mahdoton tai kuollut teksti? Entä kuka kummittelee suomalaisella teatterikentällä Jouko Turkan lisäksi? Muun muassa näistä asioista ynnä kirjoittamisen ihanasta ja kamalasta kaoottisuudesta puhutaan Toisen tilan toisessa jaksossa näytelmäkirjailija ja dramaturgi E.L.Karhun kanssa.

Karhu on näytelmissään haastanut näyttämöä ja mm. nakuttanut osiin klassikoita - viimeksi hän on tehnyt näin William Shakespearen Hamletille. Prinsessa Hamlet -näytelmä löytyy Into kustannuksen julkaisemasta teoksesta Prinsessa Hamlet ja muita näytelmiä ja sai ensi iltansa Q-teatterissa viime vuonna.

Karhun tuotanto tunnetaan mahdollisesti jopa Suomea paremmin ulkomailla, erityisesti Saksassa, jossa hän on opiskellut näytelmäkirjoittamista teatterikorkeakoulun dramaturgian opintojen ohella. Karhun yhteiskunnallisia näytelmiä on käännetty seitsemälle kielelle ja esitetty viimeksi muun muassa Australiassa ja Kanadassa.

Toinen tila -podcastin ensimmäisessä jaksossa vierailee tutkiva toimittaja ja tietokirjailija Kukka Ranta. Ranta on käsitellyt teksteissään muun muassa siirtolaisten ja romanien asemaa, kaupunkikontrollia sekä liikakalastusta. Parhaillaan hän kirjoittaa kirjaa saamelaisten pakkosuomalaistamisesta. Ranta on julkaissut pitkiä artikkeleita mm. Suomen Kuvalehdessä, Ylellä, Imagessa, Long Playssa ja The Guardianissa.

Kukka valikoitui ensimmäiseksi haastateltavaksi, koska hän on omaleimainen tekijä, joka on aina kulkenut omia polkujaan. Kukan pomona toimivat aiheet, joita hänen on yksinkertaisesti pakko penkoa.

Lisätietoja:

Kukan kotisivut ja Muutaman töhryn tähden -kirjan blogi

Erkka Mykkänen puhuu Nuoren Voiman podcastissaan kirjoittamisesta. Toisen kauden viimeisessä jaksossa keskustellaan Minna Rytisalon kanssa ensimmäisen ja toisen romaanin kirjoittamisen eroista. Rytisalon esikoisromaani Lempi (Gummerus 2016) on voittanut lukuisia palkintoja ja myynyt yli 20 000 kappaletta. Rytisalo kirjoitti teoksen lyhyessä ajassa ja vailla aiempaa fiktion kirjoittamiskokemusta. Takana oli kuitenkin vuosikymmenien ura analyyttisenä himolukijana. Mutta millaista on ollut kirjoittaa seuraavaa teosta?