Pieni karanteenikirjakerho käsittelee tänä vuonna enemmän tietokirjoja ja kohtaa tutkijoita, filosofeja ja muita ajattelijoita (kaunokirjallisuutta unohtamatta). Eläinten asema, eläintutkimus ja ihmisen suhde muihin eläimiin on valtava kenttä, johon Vastapainon viime vuonna julkaisema artikkelikokoelma Me ja muut eläimet on ajankohtainen, monitieteinen, omia tottumuksia haastava, uuteen ajatteluun pakottava ja käytännöllinenkin opas. Koska kirja käsittelee eläintä niin taiteentutkimuksen ja historiatieteen kuin yhteiskuntatieteiden kulmista, keskustelen siitä pitkään kirjan kahden toimittajan kanssa. Tässä ensimmäisessä osassa filosofi Elisa Aaltola tekee selkoa siitä, millaista perinpohjaista muutosta ihmisen ja eläimen suhde vaatii, ja miten me ihmiset pääsemme yli kognitiivisesta dissonanssista tai akrasiasta, jotka tekevät nykyelämän ristiriitaiseksi ja mahdottomaksi ylläpitää. Spoiler: (Spinozalta opittavan) ilon kautta!

Osa 2 on keskustelu kirjan toisen toimittajan, oikeustieteilijä Birgitta Wahlbergin kanssa, jonka kanssa käydään eläinten oikeuksien kimppuun ja nostetaan eläin tiedolliseksi toimijaksi.

Luurit korville, mahdollinen kissa syliin (jos hän suostuu), ja kuuntelemaan!