Runo ilmestyi alunperin kokoelmassa Tuuli ja tähkä vuonna 1922. Päivän mietelauseen on valinnut Niina Mäkeläinen. Lukijana kuuluttaja Heikki Puskala.

J.H.Erkon runo Karpale ilmestyi alunperin kokoelmassa Ilmojen lauluja, 1904. Päivän mietelauseen on valinnut Niina Mäkeläinen. Lukijana kuuluttaja Timo Teräsvuori.

Eino Leinon runo on julkaistu ensi kerran Sunnuntai-lehdessä vuonna 1917, kun sekä Suomi että Ukraina pyrkivät itsenäisiksi Venäjästä. Mietelauseen on valinnut Niina Mäkeläinen. Lukijana kuuluttaja Timo Teräsvuori.

Ukrainalaissyntyinen Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevits kuvaa Neuvostoliiton hajoamista teoksessaan Neuvostoihmisen loppu. Suomennos on Vappu Orlovin. Mietelauseen on valinnut Niina Mäkeläinen. Lukijana kuuluttaja Olli Kari.

Ukrainalaissyntyinen Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevits kuvaa Neuvostoliiton hajoamista teoksessaan Neuvostoihmisen loppu. Suomennos on Vappu Orlovin. Lukijana kuuluttaja Heikki Puskala.

Niilo Rauhalan runo Aamulehden rapistessa juon teetäni, kokoelmasta Vedet puhuvat läpi elämän, Otava 2002.

Lukijana Olli Kari, mietteen on valinnut Nina Naakka.

Otto Mannisen runo Joutsenlaulua, kokoelmasta Säkeitä, vuodelta 1905.

Lukija Tuija Kurvinen. Mietteen on valinnut Nina Naakka.

Runoilija Otto Manninen oli tuottelias suomentaja ja toimi laajasti kirjallisuuden kentällä, mm. suomen kielen lehtorina. Itse hän kuvaili runoilijuuttaan näin: "Runojen kirjoittaminen on monestakin syystä jäänyt minulla olemaan vain pikkuruisia pilkkeitä kaikenmoisten muiden töiden lomassa. Se on siten joutunut tapahtumaan hyvin tempauksittain ja pitkienkin väliaikojen päästä. Jokin seikka – todellinen tai kuviteltu – on välistä liiaksi täyttänyt mieltä ja saanut aikaan pienen mielenpurkauksen – sitähän se minulle enimmäkseen lienee ollut.”

Otto Mannisen runo Metsän satu on ilmestynyt kokoelmassa Säkeitä. Toinen sarja vuonna 1910 ja löytyy myös tuoreesta valikoimasta Kiveen uursi - Otto Mannisen valitut runot, toim. Tellervo Krogerus.

Lukija on Tuija Kurvinen, mietteen on valinnut Nina Naakka.

Otto Mannisen runot Incognito ja Totuus ovat ilmestyneet vuonna 1905 kokoelmassa Säkeitä.

Lukija Maaria Holma, mietteen on valinnut Nina Naakka.

Runoilija Otto Manniselta ilmestyi elinaikanaan neljä runokokoelmaa ja postuumisti yksi. Hän suomensi lukuisia kirjallisuuden suurnimiä, mm. Homerosta, Ibseniä, Goetheä ja kotimaisen kirjallisuutemme kivijalkoja Runebergia ja Topeliusta.

Otto Mannisen runot Vaatimattomuutta ja Vain haasta silkkaa, suoraa totta ovat ilmestyneet kokoelmissa Säkeitä (1905) ja Muistojen tie (1951, postuumisti). Runot löytyvät myös tuoreesta valikoimasta Kiveen uursi.

Lukija Maaria Holma, mietteen on valinnut Nina Naakka.