#Suomi100 on juhlana sopivan hailakka jälkinationalistisiin tarpeisiin. Suomi on hajallaan ja Suomen vuoden 2017 esteettinen muoto on fragmentti. Tämä käy ilmi Suomi 100 -aiheisista kirjoista. Pietari K. kävi täällä -kirjallisuuspodcastissa mietitään, minkälainen on vuoden 2017 kansallinen ilmapiiri. Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Kaupunkilaiset haluaisivat romantiikkapäissään muuttaa maalle, mutta he eivät tajua että maaseutu on yhtä epäromanttinen paikka kuin kaupunki. Suomalainen kirjallisuus on käsitellyt maaseutua tuhansissa teoksissa ja Pietari K. kävi täällä -kirjallisuuspodcastin tieteellis-esseistisessä otannassa käy ilmi, että oikeasti maaseutu on modernin kiihdytyksen tyyssija, missä sosiaaliset ja taloudelliset suhteet ovat jatkuvan uudelleenarvionnin kohteena. Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Saamelaisen kirjallisuuden luonnetta ovat muokanneet saamelaisen kulttuurin vaikeudet ja uhanalaisuudet 1900-luvulla. Nils-Aslak Valkeapään mukaan saamelainen kirjallisuus onkin modernimpaa kuin suomalainen. Runoilija Inger-Mari Aikio kertoo omasta tiestään runoilijaksi tilanteessa, jossa hän oppi ensin kirjoittamaan suomeksi ja sen jälkeen vasta omalla äidinkielellään. Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Mikäli dystopiakirjallisuutta on uskominen, paras tapa saada ilmastonmuutos ja kerskakulutus kuriin, on luoda totalitaristinen yhteiskunta. Jos toinen sukupuoli orjuutetaan, toiselle jää mahdollisuus kuluttaa. Synkät tulevaisuudenkuvat suhtautuvat pessimistisesti siihen, että selviämmekö ympäristökatastrofeista tai energiakriiseistä ihmisiksi. Pietari K. kävi täällä -kirjallisuuspodcastissa luetaan huolestuneena tulevaisuuskuvitelmia. Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Radiolla ja kirjallisuudella on salarakkaussuhde. Kirja ja radio ovat nykyaikaisen digitaalisen mediakulttuurin kehittyessä keksineet itsensä uudelleen intiimeinä välineinä. Radioon ja kirjaan liittyy suorastaan fetisististä yksityisyyden tavoittelua, joka tuottaa paranoidin olon. Pietari K. kävi täällä –podcastissa pohditaan, miksi kirja ja radio tuntuvat sopivan niin oudon hyvin yhteen, ja määrää maailmasta vieraantumisen ehkäisyksi yhden kirjallisuuspodcastin viikossa.Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Herännäisyys on suomalaisuuden kovaa ydintä, vaikka maallistuneen punavihreän kuplan sisältä käsin voisi muuta luulla. Pietari K. kävi täällä -kirjallisuuspodcastissa luetaan suomalaista kirjallisuutta, jonka paljastaa jokaisesta suomalaisesta pienen insinöörin ja pienen lestadiolaisen. Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Ryyppyreissut ovat hävinneet suomalaisesta arjesta. Palkkatyöyhteiskunta vieroksuu humalaa, mutta verkostoituvien pätkätyöläisten elämässä baarissa istuminen käy työstä, ja drinkki tai pari voi lisätä innovointiherkkyyttä. Pietari K. lukee kirjallisuuden ryyppäyskuvauksista merkkejä työelämän muutoksesta. Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Suomen tulevaisuus on hämärän peitossa, mutta onneksi Kalle Päätalo voi auttaa. Jos vain haluaa, niin Kalle Päätalosta sukeutuu todellisuusilluusioita kirjoituskonekourastaan tykittävä kyborgi! Tylsiä kirjoja kannattaa lukea tieteisfiktiona.

Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Suomalaisessa kirjallisuudessa on harvoin jouduttu tiedostamaan ihonvärin merkitystä. Pietari K. kävi täällä -kirjallisuuspodcastissa pohditaan, mitä suomalaiselle kirjallisuudelle merkitsee, että siihen tulee vähitellen muitakin ihonvärejä kuin pelkkää valkoista. Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Suomalaisten miesten kirjoittamaa kirjallisuutta kutsutaan joskus “koivuklapikirjallisuudeksi”. Koivuklapeja löytyy myös politiikasta. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.