Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaaminen torstaina Moskovassa toi ainakin kaksi uutista: Syyriassa alkaa tulitauko ja M4-moottoritietä aletaan valvoa yhdessä Turkin ja Venäjän avulla.

Oliko Erdoganin ja Putinin tapaaminen menestys ja jos oli niin kenelle?

Haastateltavina CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio ja toimittaja, kirjailija Tom Kankkonen. Toimittajana Linda Pelkonen.

Patokallio arvioi, että vaikka tulitauko saatiin, se voi olla lyhytaikainen.

Kankkonen toteaa, että Venäjä on Syyrian liittolaisena äärimmäisen tärkeä, koska jos Venäjä ei suojelisi Syyriaa, Turkki saattaisi tehdä pahaa jälkeä Syyriassa.

Syyrian sota on kestänyt noin yhdeksän vuotta ja Syyriasta on paennut yli viisi miljoonaa ihmistä, joista noin 3,6 miljoonaa on Turkin pakolaisleireillä.

Miten Syyrian sotaan voitaisiin saada ratkaisu?

Patokallion mielestä Turkin ja EU:n välinen sopimus rajavalvonnasta ja pakolaisleirien hoidosta on laastariratkaisu. Kestävässä ratkaisussa pitäisi kiinnittää huomio Syyrian rakentamiseksi sellaiseksi, että kansalaiset voivat kokea sen rauhalliseksi asua. Hän korostaa, että kyse ei ole myöskään pelkästään kapinallisten viimeisestä saarekkeesta Idlibistä.

Patokallio ja Kankkonen pohtivat myös, mitä Eurooppa voisi tehdä Syyrian tilanteen parantamiseksi.

Syyrian sodan juurisyitä olivat muiden muassa kansalaisten eriarvoistuminen, korruptio ja demokratian kaipuu. Myös kuivuutta ja huonoja satoja on pidetty juurisyynä Syyrian hallintoa vastaan nousseisiin kapinoihin.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi maanantaina Ylelle, että EU voisi ottaa Turki kanssa puheeksi Turkin eteläpuolisen alueen, jonka Turkki loppusyksystä tyhjensi.

"Sinne aikanaan kaavailtiin jonkinnäköistä leiriä. Nyt olisi tilaa sellaista tehdä. Mutta aivan varmasti EU joutuu keskustelemaan tästä Turkin kanssa," Niinistö sanoi.

Kankkonen huomauttaa, että Saksan liittokansleri Angela Merkel on sanonut, että tämä Turkin valtaama alue, johon Erdogan olisi mielellään viemässä miljoona ihmistä, ei tule kysymykseen.

"Erdogan on mielessään piirrellyt pieniä taloja sinne ja voisi lähettää sinne noin miljoona ihmistä. Että ihmiset eivät Syyriaan palaisi koteihinsa vaan palaisi jonkun toisen kotiin", Kankkonen kertoo.

Kreikan ja Turkin rajalle on pakkautunut arviolta 25 000 siirtolaista ja turvapaikanhakijaa. Diplomatia kriisin ratkaisemiseksi on käynnissä. Kenellä on käsissään kriisin avaimet?

Miten tilanne Kreikan rajoilla ja Turkissa vaikuttaa Suomeen?

Minkälaisen maailman keskellä Suomi valmistelee uusia ulko- ja turvallisuuspolitiikan kirjauksiaan?

Vieraina ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja selontekomenettelystä vastaava alivaltiosihteeri, ulkoasiainneuvos Kai Sauer Ulkoministeriöstä sekä tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Joe Biden, Bernie Sanders, Elizabeth Warren, Michael Bloomberg vai Tulsi Gabbard? Kuka nousee Yhdysvaltain esivaaleissa demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaaksi?

Joe Bidenille supertiistain äänestykset olivat välttämätön voitto. Altavastaajan asemasta tiistain äänestykseen lähtenyt Biden voitti yhdeksän osavaltiota, mukaan lukien Texasin. Esivaalikisaa tähän saakka hallinnut Bernie Sanders voitti kuitenkin suurimman osavaltion Kalifornian.

Onko demokraattien esivaali tästä lähtien kahden kauppa: Biden vai Sanders? Vai nähdäänkö kisan loppumetreillä vielä niin sanottu ”musta hevonen”?

Vai onko esivaalien asetelma pikemminkin kaikki muut vastaan Sanders?

Nouseeko kysymys terveydenhoidosta tai koronavirusepidemiasta jokerikortiksi, jolla demokraatit horjuttavat istuvaa presidenttiä Donald Trumpia?

Yhdysvaltain presidentinvaalien asetelmia sekä presidentti Trumpia haastavien demokraattien tilannetta analysoivat Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen ja Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson Helsingin yliopistosta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eduskunta on kansanvallan kehto ja suomalaisen demokratian tärkein areena. Eduskuntan toiminta rakentuu 100 vuotta vanhoille peruskiville, vaikka ympäröivä maailma ja politiikka ovat muuttuneet täysin. Vastaako eduskunnan toiminta nykypäivän tai tulevaisuuden tarpeisiin?

Edellyttääkö onnistunut päätöksenteko täysin erilaisia ratkaisuja kuin sata vuotta sitten?

Minkä on muututtava, jotta eduskunta ja sen valiokunnat pystyvät vastaamaan nykypäivän haasteisiin?

Kuka johtaa eduskunnan monenkirjavia toimia, vai johtaako kukaan? Mistä apu kansanedustajien krooniseen kalenterirumbaan?

Vieraina ovat Sitran ja eduskunnan vetämän Kansanvallan peruskorjaus -projektin vanhemmat neuvonantajat, entiset kansanedustajat Jouni Backman (sd.) ja Liisa Hyssälä (kesk.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Lähes 90 000 tapausta 50 maassa. Noin 3000 kuollutta. Suomessa viikonlopun tiedot kertovat kolmesta uudesta koronavirustartunnasta Uudellamaalla. Yhteensä koronatapauksia on Suomessa toistaiseksi kuusi. Suomessa kaikki tiedetyt virukselle altistuneet on asetettu karanteeniin.

Onko koronaviruksen leviäminen mahdollista rajata pelkillä karanteeneilla? Millä todennäköisyydellä Suomessa on tunnistamattomia tartuntaketjuja? Kuinka suuressa mittakaavassa tautitapausten määrä tulee lisääntymään lähiviikkoina?

Selviääkö hallitus koronaviruksesta ilman lisätalousarviota? Onko Marinin hallituksen tingittävä menokehyksistä koronaviruksen takia?

Leviävätkö Suomessa väärät tiedot koronaviruksesta epidemiaa nopeammin?

Vieraana on sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Podetaanko politiikassa perinteistä kausi-influenssaa, vai ovatko uuden epidemian merkit ilmassa? Onko politiikan ilmapiiriin ilmaantunut uusia oireita, kuten epidemiaksi äitynyttä someöyhötystä?

Mikä on diagnoosi Perussuomalaisten nuorisojärjestön varapuheenjohtajan julistautumisesta fasistiksi?

Miksi pääministeri Sanna Marin (sd.) antoi eduskunnalle ilmoituksen Suomen varautumisesta pandemiaan heti ensimmäisen suomalaisella todetun koronavirustapauksen jälkeen?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Miten fasismi ilmenee Suomessa?

Haastateltavana historiantutkija Oula Silvennoinen Helsingin yliopistosta ja vapaa tutkija, tietokirjailija Aapo Roselius.

Viikonloppuna nousi kohu kun PS-Nuorten varapuheenjohtaja Toni Jalonen julistautui fasistiksi Virossa järjestetyssä EtnoFutur IV -tapahtumassa pitämässään puheessaan.

Roseliusta ja Silvennoista fasistijulistus ei yllättänyt.

"PS-Nuorten retoriikassa näkyy fasismin klassiset piirteet - ne puheenaiheet, joita fasistit ovat kaikkina aikoina pitäneet esillä, muun muassa että kansakunta on rappeutumassa," Silvennoinen toteaa.

Roseliuksen mukaan EtnoFutur-tapahtumassa olleet Ekre-puolueen nuoret ovat toistuvasti tuoneet esiin ihailunsa fasismia ja jopa Hitleriä kohtaan, joten ei ollut yllättävää, että Toni Jalosen fasismitunnustus sai myös suosionosoituksia.

Silvennoinen ja Roselius selventävät Politiikkaradiossa, mitä fasismi tarkoittaa, miten se määritellään ja miten se ilmenee. He korostavat, että puolue tai poliittinen toimija ei voi pelkästään yksin päättää, onko heidän edustamansa liike fasistinen vai ei.

Silvennoinen ja Roselius totesivat vuonna 2016 julkaistussa kirjassaan Suomalaiset fasistit - mustan sarastuksen airuet (Otava), että "Lapuan liike, Isänmaallinen kansanliike IKL ja Vapaussodan rintamamiesten liitto VRL sanoutuivat irti fasismista, mutta samalla tekivät fasistista politiikkaa."

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on irtisanoutunut fasismi-puheista ja itseään fasistiksi kutsunut Toni Jalonen irtisanoutui.

Tutkijat näkevät kuitenkin samankaltaisia piirteitä perussuomalaisten nostamissa teemoissa ja perinteisissä fasistisissa teemoissa.

"Yksi esimerkki fasismin teemasta on perussuomalaisten retoriikassaan pitämä väestön vaihdos - termi, joka on kansainvälisen äärioikeiston salaliittoteoria siitä, että maahanmuutto johtaa ihan pian siihen että valkoiset kansat tulee ihan pian syrjäytetyiksi omissa kotimaissaan ja maahanmuuttoa oikeasti ajaa joku ylikansallinen salaliitto."

Toimittajana Linda Pelkonen.

Kiinan kommunistinen puolue on ottanut tehtäväkseen "Kiinan unelman" ja "suuren kansallisen uudelleenheräämisen" toteuttamisen. Yksinvaltaiseen asemaan tukeutuva puolue haluaa tulla verratuksi Kiinan muinaisaikojen mahtaviin dynastioihin. Puhuvatko kommunistisen Kiinan nykyhallitsijoiden neuvonantajat samaa kieltä kuin neuvonantajat tuhansia vuosia sitten?

Miten Kiinassa vaikutusvaltaisen kungfutselaisuuden, tai sen siteeratuimman ajattelijan Mengzin, opit ovat sovitettavissa yhteen kommunistisen puolueen yksinvallan kanssa? Kuinka varmaa tai epävarmaa on Kiinan pysyminen yksipuoluejärjestelmänä?

Onko Kiinan demokratisoituminen haihattelua? Onko rauhanomaisen vallanvaihdon mahdollisuus pois pelistä? Miksi Kiina on perääntynyt yhden vahvan johtajan järjestelmään?

Vieraana on kungfutselaisuuden tärkeimmän ajattelijan Mengzin Veljellisyyden tie -klassikkoteoksen suomentaja, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten hallitus aikoo ratkaista internetin digitaalisten alustojen tuomien työelämän haasteiden ratkaisemiseksi?

Haastateltavana työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Anna Kontula (vas.) ja tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Joakim Strand (rkp).

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa todetaan, että työelämän muutoksen kääntöpuolena on työelämän epävarmuuden lisääntyminen. Hallitus aikoo selvittää lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkököulmasta.

"Työelämän epävarmuuden vähentämiseksi täsmennetään työsopimuslain työsopimuksen käsitettä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään", hallitusohjelmassa kirjataan.

Mitä tämä käytännön tasolla tarkoittaa?

Kontulan mielestä tarvittaisiin selvyyttä työntekijän ja yrittäjän määrittelyyn, mutta poliittista yhteisymmärrystä tästä ei ole.

Kontulan mielestä isoja muutoksia tarvitaan, koska Suomessa on hyvin heikosti suojattuja yrittäjiä.

Esimerkiksi Kaliforniassa on uusi laki, joka edellyttää, että Uberin kaltaiset alustatalousyritykset ottavat keikkatyöntekijänsä palkkalistoilleen. Britanniassa on nähty polkupyörälähettien lakkoja. Voiko Suomi oppia jotain näistä kansainvälisistä esimerkeistä?

Kontula ja Strand näkevät internetin digitaalisissa alustoissa ja alustataloustyössä myös paljon potentiaalia.

"Tulevaisuudessa voit toivon mukaan yhdistämään itsekin eri tyyppistä työtä, jos vaikka opiskelet tai teet toista työtä - et ole vain duunissa tai opiskele tai ole eläkkeellä, vaan pystyt yhdistämään erilaisia rooleja ja siitä pysyy alustan kautta kaikki kartalla niin verottaja kuin normaalit ihmisetkin", Strand sanoo.

Kontula näkee myönteisiä ilmiöitä alustataloudessa.

"On mahdollista että pääoman kasautumisprosessissa tapahtuu isoja muutoksia, koska vaikka yritykset ovat isoja yrityksiä ja kerää isoja voittoja, tulos siitä työstä jakautuu kuitenkin laajemmalle porukalle kuin tällaisessa perinteisessä teollisuustyömallissa on voinut jakautua", hän toteaa.

Toimittajana Linda Pelkonen.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen suosio on Lännen Median selvityksen mukaan selvästi korkeampi kuin edeltäjä Antti Rinteen (sd.) hallituksen suosio. Mistä tämä johtuu?

Vieraana politiikan toimittajat Lauri Nurmi Iltalehdestä ja Simo Alastalo Demokraatti-lehdestä. Toimittajana Linda Pelkonen.

Etenkin naiset ovat erityisen tyytyväisiä nykyiseen hallitukseen. 73 prosenttia naisista ja 55 prosenttia miehistä kertoi olevansa tyytyväisiä Marinin hallitukseen.

Nurmi nostaa, että hallitus on vienyt muutoksia kysymyksiin, jotka ovat etenkin naisille tärkeitä, kuten koulutus ja päivähoito.

Alastalo vertaa Marinin hallitusta Sipilän hallitukseen.

"Kun muistellaan Sipilän hallituksen trioa, tämä kontrasti aika iso kun katsoo tätä viisikkoa. Ymmärrän sen, että moni nainen on tyytyväinen, varsinkin kun on tapahtunut se muutos, että on vähemmän konservatiivista ja vähemmän oikeistolaista politiikkaa," hän toteaa.

Entä miksi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) marssi ulos Kesärannasta? Onko kyse performanssista vai jostain suuremmasta?

Keskustakonkari Seppo Kääriäinen sanoi viime viikolla, että keskustalla on puoli vuotta aikaa saada aikaan tuloksia. Miten vakavaa kädenvääntöä keskusta käy vihreiden kanssa?

Politiikkaradion Areena-jatkoilla pohditaan kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostamaa "oikeisto-oppositiota". Onko kokoomus lipumassa lähemmäs perussuomalaisia? Miksi ex-ministeri Antti Häkkänen kieltäytyi haastamasta istuvaa puheenjohtajaa Petteri Orpoa?

"Kokoomuksessa on vähän maaseudun kokoomus, joka on konservatiivisempi ja sitten kaupungissa on toista," Alastalo pohtii.

Nurmi puolestaan nostaa esiin esimerkin Ruotsista.