Yhdysvalloissa käydään presidentinvaalien esivaaleja. Demokraatit valitsevat istuvalle presidentille Donald Trumpille haastajan joukostaan.

Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak ja toimittaja, kirjailija Maria Annala.

Las Vegasissa käytiin eilen kiihkeä vaaliväittely demokraattien presidenttiehdokkaan paikasta kisaavien kesken.

"Oli aikamoinen väittely, hyvin aggressiivisesti lähtivät toisiaan vastaa hyökkäilemään," Annala sanoo.

"Nyt pitää näyttää, että on tarpeeksi vahva ja aggressiivinen jotta pärjää Trumpia vastaan," Salonius-Pasternak toteaa.

Miksi New Yorkin ensinen pormesteari Michael Bloomberg oli suuremman haaston kohteena kuin ykköspaikkaa gallupeissa pitävä Bernie Sanders? Bloomberg on yksi maailman rikkaimmista ihmisistä. Annala arvioi, että Bloomberg on liiankin samanlainen Trumpin kanssa pärjätäkseen lopullisessa kisassa.

"Ne joita demokraattien pitäisi saada riittävä määrä vaaliuurnille, ovat niitä jotka inhoavat Trumppia, inhoavat seksistisiä kommentteja, inhoaa kaikkea sitä, mitä hän edustaa. Eivät he tule äänestämään ollenkaan, jos katsovat, että siellä on kaksi samanlaista vanhaa valkoista ukkoa, joilla molemmilla on törkyturpa ja epämiellyttävä käytös," Annala pohtii.

Bloomberg on käyttänyt kampanjaansa noin 400 miljoonaa dollaria.

"Bloombergilla ei ole mitäään muuta kuin rahaa ja sitä riittää. Hänellä on niin paljon käteistä käytettävänä, ettei sitä voi edes survoa sinne järjestelmään. Käytännössä ei ole edes tarpeeksi mainospaikkoja myydä että voisi käyttää kaiken rahansa", Salonius-Pasternak sanoo.

Miksi Bernie Sanders johtaa mielipidemittauksia? Hän vetoaa selkeästi erityisesti nuorempaan väestöön. Sanders käyttää avoimesti sanaa sosialismi, vaikka suuri osa amerikkalaisista pitää sitä kirosanana.

Politiikkaradiossa käydään läpi demokraattien esivaalien kärkinimet. Kuka demokraattien esivaalien ehdokkaista olisi paras haastaja Donald Trumpille?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Miten työelämä muuttuu kun alustatalousyritykset yleistyvät Suomessakin? Mitä mahdollisuuksia ja haasteita internetin digitaaliset alustatalousyritykset tuovat?

Studiossa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasiainhoitaja Markus Äimälä ja SAK:n työehdot osaston johtaja Heli Puura.

"Uusi yritystoiminta tuo uutta potkuna ja me näemme tämän positiivisena asiana", Äimälä kommentoi alustatalouden yleistymistä.

Puura näkee ilmiössä myös isoja riskejä: alustataloudessa toimiva mikroyrittäjä ei välttämättä pysty vaikuttamaan työnteon ehtoihin, häntä valvotaan kuin työntekijää, mutta kohdellaan kuin yrittäjää.

Alustatalousyritys voi saada suurenkin kilpailuedun ulkostamalla työnteon yrittäjille sen sijaan, että palkkaisi työntekijöitä.

"Voidaan välttää työnantajan eläkemakus, sairasvakuutusmaksut ja työttömyysturvamaksut - se on iso potti, puhutaan helposti 25 prosentista palkkakuluista," Puura kertoo.

Miltä tulevaisuus näyttää? Tuleeko yhä useammalle yritykselle painetta kilpailla alustatalousyritysten kanssa ja ulkoistaa työntekijöitä mikroyrittäjiksi?

SAK:ssa nähdään, että tilanne vaatii lakimuutosta. Äimälän mukaan nykyinenkin lainsäädäntö riittää pitkälle, mutta yksittäisiin sudenkuoppiin pitää etsiä ratkaisuja.

Mitä Suomi voi oppia esimerkiksi Kalifornian uudesta laista, Britanniassa käydyistä polkupyörälähettien työtaisteluista ja Ruotsissa aiheesta käydystä keskustelusta?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on päässyt sopuun perhevapaauudistuksesta. Kotihoidontukeen ei koskettu ja molemmille vanhemmille tulee 6,6 kuukauden kiintiöt. Kuitenkin molemmat vanhemmat voivat siirtää toiselle 69 päivää vapaata omasta kiintiöstään.

Studiossa kansanedustajat Emma Kari (vihr.), Matias Mäkynen (sd.), Saara-Sofia Sirén (kok.) ja Arja Juvonen (ps.).

Marinin hallitus on julistautunut feministiseksi. Miten feminismi näkyy hallituksen perhevapaauudistuksessa?

"Halutaan antaa molemmille vanhemmille samanlaiset mahdollisuudet luoda uraa ja luoda suhdetta omaan lapseen," Emma Kari toteaa.

Mäkynen kertoo, että tällä hetkellä monessa työehtosopimuksessa isät ovat heikommassa asemassa kuin äidit.

"Tämä parantaa nimenomaan isien asemaa monessa työehtosopimuksessa," hän toteaa.

Oppositiopulueiden edustajat Sirén ja Juvonen ovat tyytyväisiä, että perhevapaita uudistetaan, mutta näkevät myös ongelmia hallituksen suunnitelmassa.

"Perusajatuksena hienoa, että kehitetään perhevapaita uudistetaan, mutta kuinka paljon meidän velkaisella yhteiskunnalla on tehdä uudistuksia joilla on iso hintalappu?" Juvonen pohtii.

Sirén korosti, että vaikka hallitus on päässyt sopuun uudistuksesta, se pitää vielä viedä eduskunnan käsitelyyn. Hänen mielestään mahdollisuus siirtää omasta kiintiöstä toiselle vanhemmalle johtaa todennäköisesti siihen, että isät siirtävät äideille omia vapaitaan jatkossakin.

Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Mikä muuttuu?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Miten vastakkainasettelujen äitymistä konflikteiksi voidaan yhteiskunnassa estää?

Haastattelussa väestösuhteisiin erikoistunut sovittelija Miriam Attias ja tutkija, sovittelija Jonna Kangasoja, jotka ovat kirjoittaneet kirjaan Me ja ne - Välineitä vastakkainasettelujen aikaan (Into 2020).

Polarsioituvassa tilanteessa ihmiset ottavat erilaisia rooleja: yllyttäjä, liittyjä, sillanrakentaja, syntipukki ja hiljaiset. Usein yllättäen sillanrakentajat hyödyttävät yllyttäjien tarkoitusperiä.

"Sillanrakentaja saattaa kutsua yhteen sellaiset jotka eivät edes halua käydä keskustelua. Kutsuttuna on usein ne joilla on vahvat ja mustavalkoiset mielipiteet - se mustavalkoistaa mielipiteitä," Attias kertoo.

Yleinen virhe sovittelussa on pyrkiä lopettamaan erimielisyydet liian nopeasti, ja riskinä on ongelmien niin sanottu maton alle lakaiseminen.

Miten pitäisi suhtautua esimerkiksi uskonnollisiin kiistoihin tai äärimmäiseen nationalismiin ilman, että lisää polarisoitumista näissä kysymyksissä?

"Suomella on mahdollisuus kirjoittaa oma historiansa ja olla seuraamatta muiden maiden merkkejä," Kangasoja sanoo.

Attias ja Kangasoja kertovat keinoja sovitella vaikeissa konfliktiherkissä tilanteissa. Kangasoja on sovitellut esimerkiksi Tenojoen kalastuskiistaa sekä susiin liittyvää erimielisyyttä.

Yhdysvalloissa aborttikiistan sovitteluun kehitettiin PCP-menetelmä 1980-luvulla. Menetelmää on sovellettu myöhemmin myös aselakeihin, samansukupuolisten avio-oikeutta ja etnisiä jännitteitä koskeviin kiistoihin.

Toimittajana Linda Pelkonen.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan, opetusministeri Li Anderssonin ja Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon sananvaihto suorassa televisiolähetyksessä herättää kysymyksiä poliittisesta keskustelukulttuurista Suomessa. Mistä Li Anderssonin paskapuhetta-sivallus kertoo?

Ovatko niin sanottu ”jauhottaminen”, jossa keskustelukumppanille heitetään vertauskuvallisesti ”jauhot suuhun”, tai pöyristyminen, jossa suurieleisesti tyrmistytään sanotusta, uuden poliittisen keskustelukulttuurin valtavirrat?

Miksi ministerin pitäisi provokaatioista huolimatta pysyä asiallisena ja asiatyylissä? Miksi opposition pitäisi välttää huomiohakuista provosointia ja tahallista väärinymmärtämistä?

Oliko Anderssonin sanavalinta kiroilua, rumien puhumista, vai alatyyliä?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Euroopan parlamentti hyväksyi EU:n ja Vietnamin välisen vapaakauppasopimuksen. Sopimus meni läpi EPP-ryhmän, sosialistiryhmän, konservatiivisen ECR-ryhmän ja liberaalien äänillä. Vihreät ja parlamentin nationalistiryhmä äänestivät sopimusta vastaan.

Miksi EU-Vietnam -vapaakauppasopimus hyväksyttiin? Olisiko sopimus pitänyt jättää hyväksymättä Vietnamin ihmisoikeustilanteen takia? Mikä on sopimuksen merkitys alueella, jossa Kiinan poliittinen ja taloudellinen vaikutus on vahva?

Ovatko neuvottelut EU:n ja Iso-Britannian välisestä sopimuksesta ajamassa karille Iso-Britannian hallituksen brexit-tavoitteiden takia?

Mikä on tilanne Euroopan unionin ulkorajoilla?

Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (epp), Nils Torvalds (re) ja Heidi Hautala (greens).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Peli Saksan seuraavasta johtajasta ja liittokansleri Angela Merkelin seuraajasta on avattu. Saksan mahtipuolueen kristillisdemokraattien puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer jätti puoluejohtajan tehtävät CDU:n sotkeuduttua Thüringenissä yhteistyöhön äärioikeiston kanssa.

Minkälainen poliittinen pommi Thüringenissä laukesi? Onko Thüringen Saksan poliittisen järistyksen todellinen syy vaan vain tuorein oire siitä?

Kuka nousee Angela Merkelin seuraajaksi? Miten pitkään Saksan ylimmässä johdossa on liittokanslerin ja vahvan puoluejohtajan mentävä johtajuusaukko?

Miksi Annegret Kramp-Karrenbauerista ei tullutkaan Merkelin manttelin perijää?

Saksan sisäpoliittista tilannetta analysoivat Kauppalehden Saksan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen, tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sekä tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Etlan tutkimuksen mukaan EU:n vuosina 1995 – 2016 solmimat vapaakauppasopimukset ovat vaikuttaneet vähän Suomen ulkomaankaupan kasvuun. Suomen vienti on kasvanut maihin, jotka ovat solmineet vapaakauppasopimuksia EU:n kanssa, mutta kasvun takana on globalisaatiosta johtuva kaupan kasvu. Vuosina 1995 – 2016 solmittujen vapaakauppasopimusten suora vaikutus Suomeen jää keskimääräistä alemmaksi EU:ssa.

Hyötyykö Suomi vapaakaupasta vähemmän kuin ennen, vähemmän kuin kuvitellaan, vai siinä missä ennenkin? Mikä on Suomen ulkomaankaupalle ratkaisevin asia?

Mihin suuntaan kauppapolitiikka kehittyy jatkossa? Vieläkö talousteoreettinen pohja vapaakaupan hyödyistä pätee nykymaailmassa?

Vieraana on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Tero Kuusi.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Uuden vuosikymmenen ensimmäiset valtiopäivät avattiin tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) puheilla. Minkälaisessa poliittisessa tilanteessa Suomi aloittaa uuden politiikan kymmenluvun?

Miksi puolueiden kannatus elää enemmän kuin aikoihin? Miksi keskustan kannatus hätyyttelee kaikkien aikojen pohjalukemia? Repiikö Perussuomalaisten kannatus kokoomuksen kahtia oikeistosiipeen ja liberaalisiipeen? Onko kokoomus strategisen valinnan edessä?

Entä mitä tapaus Mäenpää kertoo nykypolitiikan tilasta ja vallitsevasta politiikan kulttuurista? Mitä politiikassa saa sanoa ja mitä ei?

Vieraana on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

EU ja Iso-Britannia julkaisivat neuvottelutavoitteensa brexitin jälkeiseksi sopimukseksi. EU lähtee tarjoamaan briteille kunnianhimoista kauppasopimusta. Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson visioi Iso-Britannialle johtavaa roolia vapaankaupan puolustajana. Jonsonin sanoin: "Vapaakauppa on jumalten diplomatiaa".

Onko edessä taistelu vapaakaupasta Brysselin vai Lontoon ehdoilla? Kummalla on käsissään sopimusneuvotteluiden ja vapaakaupan valttikortit: pääministeri Boris Johnsonilla vai EU:n pääneuvottelijalla Michel Barnierilla?

EU:n ja Iso-Britannian välisiä neuvotteluita brexitin jälkeiseksi sopimukseksi analysoi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

Toimittajana on Tapio Pajunen.