Unkarin oikeistokonservatiivipuolue Fidesz ja pääministeri Viktor Orban on pitkään ollut piikki EU:n lihassa. Orbanin on sanottu kyseenalaistavan lähes kaikki ne periaatteet, joille EU on rakennettu: vapaan demokratian, oikeusvaltion, lehdistön vapauden.

Voiko Orbanin linjalla toimia Euroopan unionin sisällä? Onko EU-vastaisuus Orbanille välikappale sisäpoliittisen aseman pönkittämiselle?

Mistä populistipuolueiden EU-vastaisuus nousee?

Entä mitä ulkoministerin Timo Soinin (sin.) päätös jäädä pois eduskuntavaaleista merkitsee sinisten vaalitulokselle?

Vieraina ovat eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) ja varapuheenjohtaja Simon Elo (sin.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvalloissa armeijan verkkosodankäynnin yksikkö katkaisi kongressin välivaaleissa Pietarin trollitehtaan internetyhteydet. Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä on puhuttu myös Brexit-äänestyksen, Espanjan vaalien ja Yhdysvaltojen presidentinvaalien yhteydessä.

Myös Suomessa valtioneuvosto varautuu aiempaa laajamittaisempaan vaalihäirintään tulevissa eduskuntavaaleissa. "Kun yritetään tukahduttaa toisen mielipiteitä, tai yritetään hajottaa kansakuntia ja horjuttaa uskoa demokraattiseen järjestelmään, silloin voidaan puhua vaalihäirinnästä", kertoo Valtioneuvston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski Politiikkaradiossa.

Anttikosken mukaan Suomessa on nyt poliittisesti herkempi tilanne kuin aiemmin, ja siksi on riskinä "repiä asioita rikki" sosiaalisessa mediassa.

Haastattelussa valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski. Haastattelijana Linda Pelkonen.

Soten notifioiti on synnyttänyt suuren poliittisen sopan. Kyse on on siitä, onko sote-uudistukseen kirjoitettu EU-oikeuden kieltämää valtiotukea? Sipilän hallitus tulkitsee, ettei ole: siksi kevytnotifikaatio riittää. Joukko oikeusoppineita sen sijaan huomauttaa, että tulkinta on väärä.

Notifioida vai eikö notifioida – kas siinä pulma?

Mikä on päivän politiikan sana?

Käsittelyssä on myös Perussuomalaisten ja Sinisen tuleveisuuden eduskuntavaaliohjelmat?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un tapasivat Vietnamin pääkaupungissa Hanoissa. Sopimusta Pohjois-Korean yhdinaseiden riisunnasta ei syntynyt.

Ulkopolittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola pitää tilannetta arvaamattomampana kuin kylmän sodan vuosina.

-Emme ole palanneet edes 1980-luvulle, vaan olemme 2010-luvun lopussa tilanteessa, joka vielä arvaamattomampi kuin kylmän sodan maailma oli, Mika Aaltola arvioi.

Trumpin diplomatiassa Aaltola näkee yhtäläisyyksiä myös Kummisetä-elokuvasta tuttuun mafiajohtamiseen.

Tutkija Elina Sinkkosen mukaan Pohjois-Korean diktaattorille pelkästään pääsy Yhdysvaltojen kanssa samaan neuvottelupöytään on jo sinällään voitto.

Keskustelemassa ovat Itä-Aasian turvallisuuspolitiikkaan ja suurvaltasuhteisiin erikoistunut vanhempi tutkija Elina Sinkkonen ja Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikkaan sekä suurpolitiikkaan erikoistunut ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Iso-Britannian pääministeri Theresa May esittää brittiparlamentille brexit-päivän "lyhyttä, rajallista" lykkäystä. Ehdotuksen mukaan lykkäyksestä äänestetään, jos brexit-sopimus, tai ero ilman sopimusta äänestetään nurin.

Miksi May taipui eropäivän lykkäämiseen? Käänsikö työväenpuolueen vaatimus uudesta kansanäänestyksestä pääministerin pään?

Entä mistä lukuisat erot ja loikkaukset parlamentin konservatiiviryhmästä ja työväenpuolueesta kertovat? Mitä Iso-Britannian parlamentin alahuoneessa tapahtuu brexit-prosessin suhteen?

Vieraana on tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Valtaosaa muutoksista voidaan luonnehtia valtiosääntöoikeudelliseksi hienosäädöksi, toteaa eduskunnan perustuslakivaliokunta. Hienoa että sote- ja maakuntauudistus etenee, nyt on selkeät nuotit tehdä muutokset, kirjoittaa pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Muutokset ovat mittavia, uudistuksen toteuttaminen jäänee ensi kauteen, sanoo Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto. Tämä oli tässä, on korkea aika viheltää peli poikki, twiittaa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Minkälaiset sote-nuotit eduskunnan perustuslakivaliokunta kirjoitti sote-uudistuksesta antamaansa lausuntoon? Onko kyse valtiosääntöoikeudellisesta hienosäädöstä, vai poliittisjuridisesti äärimmäisen vaikeista muutoksista?

Jättääkö perustuslakivaliokunnan sote-lausunto tilaa poliittisille tulkinnoille?

Keskustelemassa ovat eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenet Ville Rydman (kok.), Ville Niinistö (vihr.) ja Leena Meri (ps.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on työskennellyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi 2000-luvun alkupuolelta asti. Sitra on ollut mukana kymmenissä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä projekteissa, hankkeissa ja selvityksissä. Vallankumous on sana, jota Sitra on käyttänyt sote-uudistuksen yhteydessä. Sitran mukaan tulevaisuudessa ihminen itse on terveydenhuollossa ajurin paikalla.

Miten Sitran kädenjälki näkyy sote-uudistuksessa?

Entä miksi Sitran 800 miljoonan euron pääoma on herättänyt kiinnostusta?

Politiikkaradion haastattelussa Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.

Haastattelijana Linda Pelkonen.

Perustuslakivaliokunnan sote-lausuntoa odotetaan kuin kuuta nousevaa. Kykeneekö perustuslakivaliokunta tarkastelemaan soten perustuslaillisia kysymyksiä ilman poliittisia intohimoja?

Entä saako perustuslakivaliokunta aikaiseksi yksimielisen lausunnon? Erimielinen lausunto voisi olla kolaus perustuslakivaliokunnan arvovallalle perustuslain ylimpänä ja poliittisesti puolueettomana tulkitsijana Suomessa.

Onko puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) kirjoittelu perustuslakiasiantuntijoista yli vai alle asiattomuuden rajan? Mikä tapaus Bernerissä men pieleen?

Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen analysoivat viikon tärkeipiä politiikan uutisia.

Ilmastopaneeli vertaili kuutta metsien hiilitasetta ennustavaa mallia. Selvityksen mukaan mikään nykyisistä malleista ei pysty ennustamaan luotettavasti metsien tulevaa kehitystä. Myös Maa- ja metsätalousministeriön ohjaaman Luonnonvarakeskuksen laskelmaa metsien hiilinielujen kehityksestä on arvosteltu liian suuria hakkuita suosivaksi.

Kuinka paljon Suomen metsiä voidaan kaataa? Voidaanko tehdään politiikkaa, jolla metsät uusiutuvat riittävästi ja samaan aikaan metsäteollisuus kukoistaa?

Pitääkö metsäpolitiikka laittaa kokonaan uusiksi?

Politiikkaradiossa vieraina ovat eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.).

Toimittajana Linda Pelkonen.

Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja Yhdysvaltain varapresidentin Mike Pencen Münchenin turvallisuuskonferenssissa pitämien puheiden sävy oli kova puolin ja toisin. Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo Euroopassa ei näytä edelleenkään olevan Trumpin hallinnolle itseisarvo, vaan vastavuoroista kaupankäyntiä, jossa Euroopalta vaaditaan lisää rahaa puolustukseen.

Lisäksi kauppapolitiikassa kasautuu uusia synkkiä pilviä Yhdysvaltain ja Euroopan välille. Saksassa pidetään jo lähes varmana, että Washington ottaa käyttöön pahimmillaan jopa 25 prosentin rangaistustullit eurooppalaisille tuontiautoille.

Onko Saksan liittokanslerin ja Yhdysvaltain varapresidentin puheet Münchenin turvallisuuskonferenssissa merkki uudesta kriisistä Yhdysvaltain ja Euroopan välillä?

Keskustelemassa ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.), suuren valiokunnan toinen varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Paavo Arhinmäki (vas.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.