Jos yritys X toimii suomalaisessa vanhushoivassa tai terveydenhuollossa, voidaanko siltä vaatia, että se maksaa verot Suomeen? Tai voidaanko samalta firmalta vaatia sitoutumista arvoihin, joissa keskiössä on hyvä hoiva, ei voitontavoittelu?

Entä muuttuvatko hoivafirmoihin kohdistuvat vaatimukset tiukemmiksi, jos sote-uudistus menee läpi? Vai käykö päinvastoin?

Onko Sipilän hallitus tilkinnyt aggressiivisen verosuunnittelun porsaanreiät? Ovatko nykyhallituksen päättämät uudet korkovähennysrajoitukset tiukat vai lepsut verrattuna OECD:n suosituksiin?

Vieraana on Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puolueet tuntevat sinut paremmin kuin koskaan aiemmin. Vaalimainoksia räätälöidään ja kohdennetaan. Sinuun myös yritetään vaikuttaa entistä tehokkaammin. Miten sosiaalinen media on muuttanut vaalivaikuttamista?

Espanjassa yleisradioyhtiö jäi toiseksi venäläistaustaisille Twitter-tileille vaalien alla. Ranskassa vuodettiin presidentinvaalien alla hakkerjoituja dokumentteja. Ruotsissa automatisoidut Twitter-tilit lisääntyivät puolustusvoimien tutkimuksen mukaan selvästi valtiopäivien alla.

Miten Suomessa ministeriöt ja puolueet ovat varautuneet vaalivaikuttamiseen? Entä miten kansalaisten tulisi suhtautua muuttuneeseen tilanteeseen ja uudenlaisiin vaikuttamispyrkimyksiin?

Studiossa ulkoministeriön viestintäjohtaja Jouni Mölsä, oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ja tietoturvayhtiö F-securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.

"Someen on kerätty valtavasti tietoa meistä kaikista, meidän toiveista ja haaveista - kun tällainen tieto valjastetaankin poliittiseen käyttöön - mun mielestä se on vaarallista ja siksi se pitäisi kieltää", Hyppönen kertoi tammikuussa Ylen A-talkissa.

Nyt hän perustelee Politiikkaradiossa, miksi on vaarallista valjastaa poliittiseen käytöön ihmisten tietoja.

Eduskunnan johto otti viime hetkellä aikalisän tiedustelulakien käsittelyssä. Tiedustelulait palautettiin vain muutama tunti ennen täysistuntokäsittelyä hallintovaliokunnan ja puolustusvaliokunnan käsittelyyn. Miksi moinen yllätyskäänne?

Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mukaan eduskunnan ulkopuoliset perustuslakitalebanit saivat twiittailullaan eduskunnan varpailleen.

Eduskunnan puhemiehen Paula Risikon (kok.) mukaan tiedustelulaeissa on kyse perusoikeuksien toteutumisesta ja asia on valmisteltava erityisen huolellisesti.

Entä mikä on päivän politiikan sana?

Käsittelyssä on myös Suomen Keskustan ja Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliohjelmat.

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Iso-Britannian eropäivä EU:sta lähestyy, mutta vielä ei ole tiedossa eroavatko britit EU:sta ilman erosopimusta vai erosopimuksen kanssa. Eikä varmuutta ole siitäkään, kuuluuko Iso-Britannia eurovaalien aikaan edelleen Euroopan unioniin. Näin voi käydä jos eropäivää lykätään.

Varaudutaanko Euroopan parlamentissa sopimuksettomaan eroon, vai eroon ilman sopimusta?

Mikä merkitys brexitillä on tulevien eurovaalien kannalta? Onko eurovaaleissa odotettavissa populistijytky?

Yhdistääkö vai erottaako maahanmuuttopolitiikka Euroopan populistisia puolueita?

Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Henna Virkkunen (kok.), Anneli Jäätteenmäki (kesk.) ja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.).

Politiikkaradion Tapio Pajunen haastattelee.

Eduskunnan johto päätti ottaa viimehetkellä aikalisän tiedustelulakien käsittelyssä. Sekä sotilas- että siviilitiedustelulakiesitysten piti olla eduskunnassa ensimmäisessä käsittelyssä, mutta ne vedettin pois poikkeuksellisesti vain muutama tunti ennen täysistuntoa.

Eduskunnan tiedotteen mukaan ongelmat liittyvät hallintovaliokunnan siviilitiedustelulaista tekemään mietintöön. Myös puolustusvaliokunnan sotilastiedustelulaista tekemä mietintö poistetaan täysistunnosta, koska molemmat tiedustelulait on tarkoitus hyväksyä samassa aikataulussa.

Miksi edukunnan johto turvautui kovalla kiireellä poikkeukselliseen menettelyyn?

Onko taustalla perustuslakiasiantuntijoiden kovat moitteet, ettei tiedustelulakien viimeistelyssä olisi huomiotu riittävästi perustuslakivaliokunnan muutosvaatimuksia?

Keskustelemassa ovat ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.), puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Mika Kari (sd.) ja kansanedustaja, entinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kuumimmat käytäväkeskustelut Brysselissä käydään nyt tulevista vaaleista ja Brexitistä, kertoo Euroopan komission ilmasto- ja energia-asioista vastaava tiedottaja Anna-Kaisa Itkonen.

Itkonen kuvailee brexitiä "historialliseksi omaksi maaliksi".

Entä miksi populismiin herättiin Euroopassa vasta niin myöhään? Miten Brysselissä suhtaudutaan vaalivaikuttamiseen?

Haastattelijana Linda Pelkonen.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) julisti hallituskauden alussa, että valtionyhtiöiden taseet laitetaan töihin. Perustettiin valtion kehitysyhtiö Vake Oy. Samalla tehtiin isoja muutoksia järjestelmään, jolla valtion omistuksia hallinnoidaan.

Valtionyhtiöitä on siirretty Vakeen ja niitä on myyty. Onko pääministerillä nyt käytössään miljardien eurojen käsityökalu ohi eduskunnnan?

Onko taseet nyt töissä ja kenen töissä?

Vieraana on valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston päällikkö Kimmo Viertola. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ylen tammi- helmikuun vaihteen puoluekannatusmittauksessa pilkistää muutoksia, jotka kertovat lisääntyvästä epävarmuudesta eduskuntavaalien alla. Kannatusmittaus herättää lukuisia kysymyksiä.

Miksi kokoomuksen kannatus laskee rajusti? Johtuuko lasku tapaus Esperi Caresta ja vanhusten hoivaan liittyvistä kohu-uutisista? Tai hoitajamitoituskysymyksestä, jossa kokoomus on vetänyt omaa linjaa?

Entä mitkä äänestäjäryhmät ovat Perussuomalaisten kannatusnousun takana? Kuinka SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen sairastuminen vaikuttaa puolueen kannatukseen?

Mitä jäi käteen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kansankunnan tila puheesta?

Miksi EU-antoi jälleen brexit-pakit Iso-Britannian pääministerille Theresa Maylle?

Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen analysoivat viikon tärkeipiä politiikan uutisia.

Mitä työantajat ja yrittäjät ajattelevat tulevan vaalikauden poliittisista uudistuksista? Mitä kysymyksiä elinkeinoelämä ja yritykset haluavat tulevan hallituksen ohjelmaan? Missä kysymyksissä työantajat ja yrittäjät lobbaavat eduskuntavaalien jälkeen muodostettavaa hallitusta?

Vieläkö seuraavallakin vaalikaudella palataan vaikeisiin työmarkkinakysymyksiin, kuten paikalliseen sopimiseen? Entä miksi elinkeinoelämä ajaa nettomaahanmuuton voimakasta lisäämistä? Miksi työllisyysasteen nosto on elinkeinoelämän ykköstavoite?

Entä onko elinkeinoelämälle ja yrityksille ihan sama, minkä värinen hallitus Suomeen muodostetaan eduskuntavaalien jälkeen?

Vieraina ovat Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies dekä Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eduskunnassa oppositio yrittää kaataa hallitusta vanhustenhoivasta tekemällään välikysymyksellä. Välikysymys on tehty pikapikaa tuoreiden kohu-uutisten takia, jotka ovat paljastaneet vakavia laiminlyöntejä hoivakodeissa ja vanhusten hoidossa.

Loppuvatko vanhusten laiminlyönnit puuttumalla hoitajamitoituksen desimaaleihin, vai pistämällä rahaa rutkasti enemmän vanhustenhoitoon? Kenen takki on kääntynyt hoitajamitoituskysymyksessä?

Johtuvatko räikeät laiminlyönnit hoivabisneksestä? Vai koskevatko vanhusten hoidon ongelmat sekä yksityistä että julkista sektoria?

Vieraana ovat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) ja valiokunnan jäsenet Pekka Puska (kesk.) ja Jaana Laitinen-Pesola (kok.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.