Suomi on saamassa tammikuun loppuun mennessä vastauksia tarjouspyyntöihin Hornetit korvaavista hävittäjistä. Onko Suomella varaa laittaa 7 - 10 miljardia uusiin hävittäjiin, jotka hankitaan osaksi lainarahalla?

Kuinka monta uutta hävittäjää pitää ostaa, jotta nykyisen Hornet-kaluston suorituskyky korvautuu täysimääräisesti?

Miksi Puolustusvoimissa arvioidaan, että uusia monitoimihävittäjiä tarvittaisiin saman verran kuin nykyisiä Hornetteja?

Onko sitoutuminen hävittäjähankintaan tulevan hallituksen kynnyskysymys?

Keskustelemassa ovat eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.) sekä valiokunnan jäsenet Timo Heinonen (kok.) ja Markus Mustajärvi (vas.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Euroopan komission varapauheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) pitää huolestuttavana, että osa EU:n jäsenmaista ei kannata kaikkia liberaalin demokratian keskeisiä arvoja, kuten oikeusvaltioperiaatetta ja journalistien sananvapautta. Katainen on huolissaan myös Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä Euroopassa.

“On tutkittu, että 156 000 venäjätaustaista brexit-tiliä twiittasi aiheesta. Minun on hyvin vaikea uskoa, että nämä 156 000 brexit-tiliä olivat vain valveutuneita Venäjän kansalaisia, jotka ovat vain kiinnostuneita brexitistä.”

“Se on hurja määrä. Näiltä tileiltä välitettiin juuri 48 tuntia ennen brexit-kansanäänestystä 45 000 Brexitiä tukevaa viestiä.”

Hän kysyy haastattelussa, “oliko brexit sittenkään Britannian kansalaisten oman järkeilyn tulosta vai pystyttiinkö siihen sittenkin vaikuttamaan”.

Katainen ei halua ennakoida, tapahtuuko vastaavaa esimerkiksi Suomen eduskuntavaaleissa, mutta huomauttaa, että tekniset välineet sellaiseen on olemassa.

Komission varapuheenjohtajaa Jyrki Kataista haastattelee Linda Pelkonen.

Eduskuntavaalit lähestyvät. Ilmassa on monenlaista yritystä kietoa vaalit jonkin yksittäisen kysymyksen ympärille. Liikkeellä on jos jonkinlaista poliittisen ketunhännän heilutusta sen suhteen, mitkä vaalit Suomessa on edessä. Onko edessä ilmastovaalit, maahanmuuttovaalit, luottamusvaalit, sivistysvaalit, koulutusvaalit, vai sote- ja sotu-vaalit?

Miksi on poliittisesti tarkoituksenmukaista kietoa vaalit jonkin tarkkaan valitun ja rajatun kysymyksen ympärille? Eikö eduskuntavaaleissa jos missä pitäisi puhua kaikesta mahdollisesta?

Entä minkälaisia vaaleja kukin taho parhaillaan pyrkii rakentamaan ja miksi?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

EU:n brexit-pääneuvottelijan Michel Barnierin mukaan Iso-Britannian sopimukseton ero unionista on lähempänä kuin koskaan. Brexit-päivään on aikaa vain 10 viikkoa. Miten Euroopan parlamentissa varaudutaan Iso-Britannian sopimuksettomaan eroon Euroopan unionista?

Vai onko uusi neuvottelukierros mahdollinen, jos britannia muuttaa reunaehtojaan? Iso-Britannian parlamentin tyrmäämässä erosopimuksessa tavoiteltiin vapaakauppasopimusta ja jäsenyys EU:n tulliliitossa tai sisämarkkinoilla oli suljettu pois.

Entä missä tapauksessa brexit-päivän lykkääminen voi olla vaihtoehto?

Euroopan parlamentin studiossa Strasbourissa ovat europarlamentaarikot Nils Torvalds (r.), Liisa Jaakonsaari (sd.) ja Merja Kyllönen (vas.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Brittiparlamentti tyrmäsi murskaluvuin Theresa Mayn brexit-sopimuksen. Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat, mistä löytyy johtolanka brexit-pattitilanteen purkamiseen.

Iso-Britannian parlamentti hylkäsi murskaluvuin pääministeri Theresa Mayn EU-erosopimuksen. Kykeneekö brittiparlamentti lainkaan päättämään eteneekö brexit vai ei? Miten Iso-Britannian sisäpoliittinen brexit-pattitilanne puretaan?

Vieraina ovat eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.), ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen, entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.).

Toimittajana Linda Pelkonen.

Julkisuuteen tullut useiden seksuaalirikosepäilyjen kokonaisuus, jossa uhreina on alaikäisiä, ja epäiltyinä tekijöinä turvapaikanhakija- ja pakolaistaustaisia, on herättänyt vaatimuksia ulkomaalaislakien ja seksuaalirikoslakien kiristämisestä. Millä keinoilla alaikäisiin kohdistuneet raiskausrikokset pystytään estämään?

Onko maahanmuuttopolitiikan, turvapaikkapolitiikan, ulkomaalaislakien ja seksuaalirikoslakien kiristäminen oikea ratkaisu? Mikä on mahdollista, mikä perusteltua ja millä aikataululla? Miksi seksuaalirikolakia ei ole kiristetty jo aikaisemmin?

Keskustelemassa ovat eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.), lakivaliokunnan varapuheenjohtaja Eva Biaudet (r.) sekä saman valiokunnan jäsen Ville Tavio (ps.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kiina on ostanut Euroopasta yrityksiä, satamia, rautatieosuuksia ja maata jo vuosia. Euroopassa Kiina on nähty pääasiassa kaupallisena mahdollisuutena, mutta viimeaikoina yhä enenevissä määrin riskinä. Myös Kiinan uusi EU-suhteiden linjaus on sanamuodoiltaan edeltäjiään jyrkempi.

Onko Kiinan vaikutusvallan kasvu Euroopassa todellinen uhka?

Vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio ja Helsingin yliopiston Kiinan tutkimuksen professori Mikael Mattlin.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Keväällä 2007 eduskuntavaaleissa puhuttiin jakovarasta. Vuoden 2011 jytkyvaaleissa kiisteltiin Portugalin ja Kreikan tukipaketeista.

Edellisissä edukuntavaaleissa väiteltiin valtion velasta. Mikä ratkaisee tulevien eduskuntavaalien tuloksen?

Minkälaisista kannatuslukemista puolueet ponnistavat kohti huhtikuun eduskuntavaaleja? Onko puolueen puheenjohtajan persoonalla entista suurempi merkitys puolueen vaalituloksen kannalta?

Kevään eduskuntavaalien asetelmia analysoivat Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

YK:n ilmastokokouksella Katowicessa oli vain yksi tavoite: saada aikaiseksi Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirja. Tavoite saavutettiin jatkoajalle venyneissä kovissa neuvotteluissa.

Onko sääntökirjan syntyminen todellinen globaalin ilmastopolitiikan läpimurto?

Mahdollistaako sääntökirja Pariisin ilmastosopimuksen täyden toimeenpanon?

Ovatko Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirjan säännöt riittävän vahvat ja kaikille maille oikeasti yhteiset?

Onko ilmaston lämpeneminen mahdollista rajata näillä säännöillä alle kahden asteen?

Vieraana on ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä.

Toimittajana on Tapio Pajunen.