Naton läsnäolo ja sotilaallinen operointi Itämerellä hiertää Venäjää. Entä jos Suomi ja Ruotsikin liittyvät Natoon? Mitä siitä seuraisi?

Lisäisikö Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyys sotilaallisen konfliktin uhkaa Itämerellä? Vai onko sotilaallisista jännitteistä vapaa Itämeri poliittista utopiaa?

Entä suosiiko suomalainen media Nato-myönteistä puheenvuoroja, kuten entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) väittää Suomen turvallisuuspolitiikan suuntaa ruotivassa tuoreessa kirjassa.

Keskustelemassa ovat kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.), Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäsen, sekä eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Timo Heinonen (kok.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ennusteiden mukaan robotit syrjäyttävät lähitulevaisuudessa mittavan määrän ihmisvoimin tehtävää työtä. Monet paljon työllistävät ammattiryhmät saattavat kadota Suomesta kokonaan. Nopeasti toteutuessaan kehitys aiheuttaisi mittavaa työttömyyttä.

Mistä löytyvät politiikan korjaussarjat robottityön uhkaan?

Vaatiiko nopea robotisaatio veropoliittista ratkaisua? Investoinnit robotteihin ovat kevyemmin verotettavia pääomainvestointeja. Sen sijaan ihmistyö on paitsi iso kuluerä, myös raskaammin verotetun ansiotuloveron piirissä.

Miksi yhteiskunta edesauttaa ihmistyön syrjäyttämistä kohtelemalla robottityötä edullisemmin kuin ihmistyötä? Robottiverot ylös vai ihmistyötä rokottavat ansiotuloverot alas?

Keskustelemassa ovat SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari (sd.) ja kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Saksan liittopäivävaalit pidettiin eilen. Angela Merkelin johtama CDU/CSU kärsi kovan vaalitappion, joskin säilytti toisaalta ylivoimaisen asemansa johtavana puolueena.

Demaripuolue SPD teki puolestaan kaikkien aikojen huonomman tuloksensa, jos mukaan ei lasketa Weimarin tasavallan vaaleja 1930-luvulla. Äärioikeistopuolue AfD oli vaalien suurin voittaja. Myös oikeistoliberaali FDP teki hyvän tuloksen.

Todennäköinen hallituskoalitio tulee olemaan niin kutsuttu Jamaika, eli CDU/CSU:n, liberaalien ja vihreiden laaja koalitio. Demarit ovat ilmoittaneet siirtyvänsä oppositioon.

Millainen vaalien jälkeinen asetelma Saksassa on? Miksi AfD nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi? Millaisia puolueita ovat tällä hetkellä todennäköiset Merkelin hallituskumppanit?

Millaiset hallitusneuvottelut ovat edessä? Millainen vaikutus vaalituloksella on Saksan politiikkaan? Entä EU-politiikkaan? Millainen vaikutus on Suomeen?

Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat tutkijat Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista sekä Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.

Saksan liittopäivävaalit ovat sunnuntaina 24.9. Mitä vaaleissa tapahtuu? Nouseeko äärioikeistopuolue AfD maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi? Nähdäänkö populismijytky Saksassa?

Saksan vaalien jälkeiseen EU-integraatioon on ladattu paljon odotuksia. Mutta mikä on realismia ja mikä ei - yhtäältä unionin ja suppeammin rahaliitto Emun osalta? Entä mikä on Suomen asemoituminen?

Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa, alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo valtiovarainministeriöstä sekä väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.

Puhelimessa on toimittaja Pertti Rönkkö Berliinistä.

Politiikkaradio Extra syventyy ja perehtyy politiikan ilmiöihin ja yhteiskunnan syvävirtoihin. Äänessä politiikan toimijat, tarkkailijat ja ajattelijat.

Kuluvan viikon aikana eduskunnassa on lähetekeskusteltu alkoholilaista. Millaisissa asetelmissa mennään? Astuuko laki voimaan, ja jos, millaisin reunaehdoin?

Vihreät ovat päivän gallup-komeetta. Miksi? À la carte -politiikka ja Vihreät? Touko Aallon vaikutus?

Mitkä ovat riskejä?

Presidenttivaaliasetelmissa viime viikonloppuinen Hesarin gallup on edelleen analyysissa. Millainen olikaan tilanne vuoden 2006 ja 2012 vaaleissa?

Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo ja politiikan toimittaja Tuomo Lappalainen Suomen Kuvalehdestä.

Ensi vuoden budjetti saapui eduskuntaan eilen keskiviikkona. Tuloerot nousivat heti ja vahvasti keskustelun kärkeen.

Mutta mikä on faktaa, mikä fiktiota? Ovatko tuloerot kasvussa vai eivät?

Mikä on myönteisen talouskasvun ja tuloerojen välinen suhde?

Mikä olisi vaihtoehto noin neljän miljardin euron menosopeutukselle kuluvalla vaalikaudella?

Voiko 72% työllisyysaste - vastoin konsensusnäkemystä - sittenkin toteutua vuoteen 2019 mennessä?

Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat rakenneyksikön päällikkö Tuulia Hakola-Uusitalo valtiovarainministeriöstä, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas sekä yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen Nordeasta.

170 valtion johtajat kuuntelivat kylmä hiki otsalla Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin pauhua YK:n yleiskokouksessa: "Osa maailmasta on matkalla kadotukseen!", "Rakettimies ja hänen hallintonsa ovat itsemurhatehtävässä!".

Onko moista tekstiä kuultu maailmanrauhan foorumilla? Mitä eväitä Trumpin esiintyminen tarjosi YK:lle ja kansainväliselle yhteisölle maailman kriisipesäkkeiden rauhoittamiseksi?

Politiikkaradiossa Trumpin YK-puhetta analysoimassa ovat entinen Suomen YK-suurlähettiläs Kirsti Lintonen, Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Matti Pesu ja CMI:n analyytikko Mikko Patokallio.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hallituspolitiikan vaikutuksista tuloerojen kasvuun käydään vilkasta keskustelua. Ovatko suomalaisten tuloerot repeämässä? Onko huolille köyhien köyhtymisestä ja rikkaiden rikastumisesta katetta?

Entä minkälainen mauste uunituore budjettiesitys on tuloerosopassa? Kenelle juuri julkistettu budjetti antaa, keneltä ottaa?

Keskustelemassa ovat Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson (vas.) sekä kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tänään on julkistettu Mari K. Niemen, Tapio Raunion ja Ilkka Ruostetsaaren toimittama artikkelikirja poliittinen vallan muutoksista Suomessa.

Presidentti ja tulevat presidentinvaalit, sukupuoli politiikassa, puolueiden voimasuhteiden ja anatomian muutokset, hallituksen ja eduskunnan voimasuhteet sekä EU-politiikka.

Millaisia valtanäkymiä avautuu ja mihin ollaan menossa?

Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat politiikantutkija Mari K. Niemi sekä valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta.

Ovatko suomalaiset poliitikot totisia torvensoittajia? Onko leijonanosa suomalaisesta politiikan puheesta tylsää? Vai onko Suomi tuhansien poliittisten intohimojen ja leiskuvan retoriikan maa?

Entä minkälaiset puhujat ja poliitikkotyypit pääsevät helpoiten esiin politiikassa? Käytetäänkö sukupuoleen liittyviä stereotypioita hyväksi? Minkälaisen retoriikan areenana suomalainen politiikka näyttäytyy vaalimainosten kautta?

Suomalaisesta politiikan retoriikasta keskustelemassa ovat vaalimainoksia tutkinut kauppatieteen tohtori Annamari Huovinen Aalto-yliopistosta, Sipilän hallituksen retoriikasta kirjoittanut valtio-opin tutkija Jouni Tilli Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista sekä vallan kieleen perehtynyt Vesa Heikkinen Kotuksesta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradio Extra syventyy ja perehtyy politiikan ilmiöihin ja yhteiskunnan syvävirtoihin. Äänessä politiikan toimijat, tarkkailijat ja ajattelijat.