Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti eilen kolmannen ja viimeisen unionin tilaa hahmottavan puheensa.
Puhe oli odotettu. Myös konteksti on otollinen. Viime vuoden vastaavan nähden EU:n ja euroalueen talous- ja työllisyystilanne on kohentunut, populismin hyökyaaltoa ei kuluneen vuoden vaaleissa tullutkaan ja Saksa-Ranska -akseliin kohdistuu nyt melkoisia odotuksia unionin integraation edistämiseksi - etupäässä rahaliitto EMUn osalta.
Juncker piirsikin puheessaan, lavealla pensselillä, EU:n lähitulevaisuuden ja vähän pitemmänkin ajan kehityksen suuntaviivoja. Alkuvuodesta komissio julkisti viisi EU:n mahdollista tulevaisuuden polkua. Juncker toi nyt pöytään kuudennen skenaarionsa, joka sisälsi politiikkatoimia talouspolitiikasta sosiaalipolitiikkaan ja puolustuspolitiikasta maahanmuuttopolitiikkaan.
Mutta kuinka realistisia kuudennen tien ehdotukset ovat? Voidaanko puhua Junckerin kuudennesta aistista? Miltä osin Suomen hallituksen EU-linja sopii yhteen ko. visioiden kanssa?
Ja Saksan liittopäivävaalit lähestyvät - millaisia linjoja Mercron-akselilta voi kehkeytyä vaalien jälkeen?
Politiikkaradion Euroopparadiossa, Ranskan Strasbourgin studiossa ovat europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari (sd.), Heidi Hautala (vihr.) ja Henna Virkkunen (kok.)
Sakari Sirkkanen toimittaa Euroopparadiota.
Keskustelun alussa puhutaan Euroopan parlamentin eilisestä äänestyksestä koskien metsienkäyttö direktiiviä, niin kutsuttu LULUCF-direktiiviä.