"SDP on täysin sekaisin", "kaikki haukkuvat kaikkia", "Rinteen sauna palaa jo!". Tässä viimeaikaisia otsikoita SDP:n vaikeuksista. Tuntuu kuin puolueen huolet olisivat koko lehdistökentän yhteinen murhe. Niin ahkerasti niistä kirjoitetaan.

Mikä SDP:ssä mättää? Miksi puolueen kannatus laskee? Eikö jokaisessa suomalaisessa enää asukaan pientä sosiaalidemokraattia?

Entä minkälainen poliittinen voima piilee politiikan meemeissä? Miten aina vain paisuva meemi-ilmiö vaikuttaa poliitikkojen julkikuvaan?

Esimerkiksi tasavallan presidentin Sauli Niinistön virallinen valokuva on inspiroinut laajasti netin vääräleukoja. Muistakin suurista johtajista tehdään kaikenkarvaista meemipilaa. Ratkaistaanko tulevaisuuden vaalivoittajat meemien voimalla?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti eilen kolmannen ja viimeisen unionin tilaa hahmottavan puheensa.

Puhe oli odotettu. Myös konteksti on otollinen. Viime vuoden vastaavan nähden EU:n ja euroalueen talous- ja työllisyystilanne on kohentunut, populismin hyökyaaltoa ei kuluneen vuoden vaaleissa tullutkaan ja Saksa-Ranska -akseliin kohdistuu nyt melkoisia odotuksia unionin integraation edistämiseksi - etupäässä rahaliitto EMUn osalta.

Juncker piirsikin puheessaan, lavealla pensselillä, EU:n lähitulevaisuuden ja vähän pitemmänkin ajan kehityksen suuntaviivoja. Alkuvuodesta komissio julkisti viisi EU:n mahdollista tulevaisuuden polkua. Juncker toi nyt pöytään kuudennen skenaarionsa, joka sisälsi politiikkatoimia talouspolitiikasta sosiaalipolitiikkaan ja puolustuspolitiikasta maahanmuuttopolitiikkaan.

Mutta kuinka realistisia kuudennen tien ehdotukset ovat? Voidaanko puhua Junckerin kuudennesta aistista? Miltä osin Suomen hallituksen EU-linja sopii yhteen ko. visioiden kanssa?

Ja Saksan liittopäivävaalit lähestyvät - millaisia linjoja Mercron-akselilta voi kehkeytyä vaalien jälkeen?

Politiikkaradion Euroopparadiossa, Ranskan Strasbourgin studiossa ovat europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari (sd.), Heidi Hautala (vihr.) ja Henna Virkkunen (kok.)

Sakari Sirkkanen toimittaa Euroopparadiota.

Keskustelun alussa puhutaan Euroopan parlamentin eilisestä äänestyksestä koskien metsienkäyttö direktiiviä, niin kutsuttu LULUCF-direktiiviä.

Suomi on sitoutunut YK:ssa laadittuun kestävän kehityksen globaaliin toimintaohjelmaan. Agenda 2030 -nimellä kulkevasta paperista Suomen hallitus on laatinut toimeenpanosuunnitelman, joka on käsittelyssä eduskunnassa. Mistä on kyse?

Onko "kestävä kehitys" muutakin kuin vihreitä kuluttajavalintoja? Miten maamme metsien hiilinielujen laskenta liittyy asiaan?

Onko "kestävä kehitys" pelkkää politiikan sanahelinää?

Keskustelemassa ovat kansanedustajat Satu Hassi (vihr.) ja Saara-Sofia Siren (kok.) hallituksen kestävän kehityksen toimikunnasta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

EKP:n kevyt rahapolitiikka jatkuu edelleen. Ohjauskorko pysyy nollassa ja määrällinen elvytys suurena. EKP:n mukaan kevyestä rahapolitiikasta ei kuitenkaan ole hyötyä, ellei muilla politiikan aloilla toteuteta päättäväisesti kasvua tukevaa politiikkaa.

Minkälaista poliittista hyväksyntää EKP:n linja nauttii meillä tai muualla? Onko EKP:n rahapolitiikan linja matkalla kohti umpikujaa?

Keskustelemassa ovat Suomen pankin pankkivaltuuston jäsen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen (kok.) sekä eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Saksan liittopäivävaalit ovat ovella. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker pitää unionin tilaa koskevan puheensa keskiviikkona. Markkinoilla euron vahvuus ja EKP:n elvytysnäkymät ovat kuumia puheenaiheita.

Euron vahvistuminen dollaria vastaan vaikuttaa euroalueen inflaatioon heikentävästi, ja toki myös viennin kilpailukykyyn. EKP:n neuvoston viimeviikkoisesta kokouksesta myös signaloitiin, pääjohtaja Mario Draghin toimesta, näkymää määrälliseen elvytykseen (QE) eli valtionlainabondien sekä pankkien että yritysten velkakirjojen osto-ohjelmaan tehtävistä linjauksista kuluvan vuoden aikana. Näillä näkymin lisädataa olisi luvassa jo ensi kuun kokouksessa (26.10.). Markkinaodote on, että ensi vuonna osto-ohjelmaa leikattaisiin. Miten käy ja millainen olisi relaatio ohjauskorkoon, joka on edelleen nollassa, vaikka talous euroalueella kasvaakin ja työttömyysluvut ovat kohentuneet?

Saksan liittopäivävaalien tulos on selvillä ensi viikon sunnuntaina. Angela Merkel on vahvoilla kolmannelle kaudelleen liittokanslerina. Euroalueen integraation odotetaankin syventyvän Saksan vaalien jälkeen - Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin johdolla. Mutta päätökset edellyttävät euroryhmän yksimielisyyttä, ja jo vain Saksan ja Ranskan talousfilosofiat eroavat merkittävällä tavalla toisistaan. Millaisia suuntia, ts. integraatiorasteja, euroalueen kehittämisessä on edessä ja millainen vaikutus niillä olisi Suomeen?

Sakari Sirkkasen studiovieraana on Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn.

Itämerellä käynnistyy ensi viikolla kaksi suurta sotaharjoitusta: Venäjän järjestämä Zapad 2017 ja Ruotsin järjestämä Aurora 2017.

Politiikkaradio Extrassa analysoidaan Itämeren turvallisuusympäristöä ja sen muutosta sekä kyseisten kahden sotaharjoituksen merkitystä, ja sitä, mitä harjoituksissa harjoitellaan ja miksi.

Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat prikaatinkenraali evp. Lauri Kiianlinna, everstiluutnantti Juhani Pihlajamaa sekä vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista.

Puhelimessa on Viron puolustusministeriön rahoittamassa kansainvälisessä tutkimuskeskuksessa tutkijana toimiva Pauli Järvenpää. Järvenpää on aiemmin ollut Suomen Afganistanin suurlähettiläs.

"Emme odota, että saamme päivällistä teurastajan, leipurin tai oluenpanijan hyväntahtoisuuden ansiosta, vaan siksi, että he ajattelevat omaa etuaan." Lainaus on taloustieteen ehkä siteeratuin, ja luonnollisesti klassisen liberalismin isän Adam Smithin kynästä (Kansojen varallisuus, 1776).

Mitä tapahtuu, kun kaksi toisiaan pitkään seurannutta ja ajatuksia vaihtanutta miestä kirjoittavat kirjan, jossa vastaavat toistensa ajatuksiin yhteiskunnasta, politiikasta, talouspolitiikasta, ihmisyydestä ja niin edelleen?

Mitä on politiikka? Yhteisen hyvän vai oman edun ajamista? Politiikan ja taloustieteen kielenkäyttö? Mitä on pelon liberalismi? Kuinka hyvinvointivaltio pelastetaan? Suomi, Ruotsi ja Saksa?

Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ja tietokirjailija Tommi Uschanov. Heiltä ilmestyy muutamien viikkojen päästä Keskusteluja taloudesta -niminen kirja.

Politiikan syksy on käynnistynyt vastaremontoidussa eduskuntatalossa. Tänään poliittinen debatti pääsee kunnolla käyntiin, kun luvassa on syyskauden ensimmäinen kyselytunti.

Tänään saatiin myös Ylen teettämä gallup. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on merkittävän alhaisella tasolla, alle 40 prosenttia. Millä tolalla on hallituksen uskottavuus?

Työllisyyspolitiikan ja talouspolitiikan linjat nousevat piristyneen talouskasvun myötä syksyn agendalle. Millaista nousukauden talouspolitiikan pitäisi olla?

Tiistaina julkaistiin hallitus-oppositio -rajat ylittävä lakialoite niin sanotusta tarveharkinnasta luopumista. Mitä mieltä tästä ollaan?

Tiedustelulait värittävät niin ikään eduskunnan syksyä. Demarit ovat merkittävässä roolissa. Mitä Antti Lindtman (sd.) vastaa nyt?

Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

Pakolaiskriisin myötä keskustelu EU:n rajavalvonnasta, ihmisten vapaasta liikkumisesta, pakolaispolitiikasta, siirtolaisista, turvapaikanhakijoista on koventunut. Poliittisessa debatissa esiintyy jyrkkiä väitteitä: Eurooppa on täysin epäonnistunut, turvapaikanhakijat vaeltavat pitkin Eurooppaa, turvapaikkapolitiikkaa käytetään härskisti hyväksi, Euroopan rajat vuotavat.

Mutta mikä on todellisuus? Mikä on tilanne EU:n ulkorajoilla ja sisärajoilla?

Vastaamassa on Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö ja Euroopan unionin rajaturvallisuusvirasto Frontexin entinen pääjohtaja Ilkka Laitinen.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomi 100 -juhlavuoden loppuspurtti alkaa tänään, kun eduskunta aloittaa syysistuntokautensa. Muuttunut halllituspohja, soten perustuslailliset vaikeudet ja Turun isku varjostavat politiikan syksyn lähtökohtia.

Minkälainen poliittinen loppukiri on edessä itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi? Ovatko kiihkeät istunnot Sibelius-Akatemian väistötiloissa taakse jäänyttä elämää?

Vieraina ovat Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri (ps.), Sinisen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Tiina Elovaara (sin.) sekä Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.