Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Pekka Haavisto (vihr.) arvostelevat ankarasti ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Haaviston mukaan selontekokeskustelun ajankohta on häpeällinen ja Salolaisen mukaan selonteko on vanhentunut.

”On tämä häpeä minusta tämä ajankohta, että tälle ei anneta kunnolla aikaa. Tällaisella jouluviikolla tämä käydään hätiköiden läpi”, sanoo Haavisto Politiikkaradiossa.

”Ehdottomasti samaa mieltä. Eihän tämä ole riittävän arvokas paikka tämän asian käsittelyyn, kun kaikki ovat tilanneet jo junaliput ja lentoliput iltapäiväksi”, valittelee Salolainen.

Ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtajan Pertti Salolaisen mielestä sopiva ajankohta selonteon käsittelyyn olisi huhti-toukokuussa, jolloin Trump on jo vannonut virkavalansa Yhdysvalloissa ja britannian brexit-anomus on jo mahdollisesti jätetty.

”Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, sehän on vanhentunut jo melkein silloin kuin se tehtiin, mutta ainakin nyt, koska on tullut brexit, on tullut Trump, on vaikka mitä. Tilanne on ihan toisenlainen kuin silloin kun selonteko tehtiin”, sanoo Salolainen.

”Me elämme nyt liikkuvassa junassa ulkopolitiikassa”, kiteyttää Salolainen.

Politiikkaradiossa Haavisto ja Salolainen kommentoivat myös Berliinin terrori-iskua, Venäjän Turkin suurlähettilään murhaa sekä EU:n heikkoa roolia Syyrian sodan ratkaisemisessa.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Lapsiköyhyys ei ole kaukaisten ja köyhien maiden ilmiö, vaan suomalaista todellisuutta: THL:n vuoteen 2014 ulottuvan raportin mukaan lapsiköyhyys on lisääntynyt Suomessa.

THL:n tutkimuksen perusteella lapsiköyhyys hiipi Suomeen vuosien 1995 ja 2007 välillä, jolloin lapsiköyhyys kolminkertaistui. Samaan aikaan bruttokansantuote kasvoi historiallisen kovaa vauhtia, mutta tulonsiirrot ja yhteiskunnan tuki lapsiperheille säilyi samalla tasolla. Vuonna 2006 perhe-etuuksien osuus bruttokansantuotteesta oli hieman alemmalla tasolla kuin vuonna 1960. Kasvuvuosien jälkeen sen sijaan lapsiperheiden tulonsiirtoja on leikattu, sekä veroja ja maksuja korotettu osana säästötoimia.

Miksi lapsiköyhyyden on annettu Suomessa kasvaa? Minkä pitäisi muuttua, jotta köyhyys lasten keskuudessa vähentyisi?

Studiovieraina ovat kansanedustajat Annika Saarikko (kesk.) ja Krista Kiuru (sd.). Puhelimessa on kansanedustaja Anna Kontula (vas.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomen Pankin viime viikolla julkistetun ennusteen pääsanoma oli, että Suomen talouden taantuma on ohi. Kasvu jatkuu kuitenkin matalana ja sitä varjostaa poliittinen riski jatkossakin. Samaan aikaan keskustelua käydään laajalti globalisaation vaikutuksista tulonjakoon ja työllisyyteen. Millainen voisi olla poliittinen exit populismin paineessa, kun Euroopassa järjestetään ensi vuonna merkittäviä vaaleja? Suomi-spesifisti julkisen talouden leikkaukset voivat johtaa valtion ja kuntien talouden tasapainoon 2020-luvun alkuvuosina. Työikäisen väestön vanheneminen merkitsee kuitenkin uusia ja huomattavia haasteita julkiselle taloudelle. Sakari Sirkkasen studiovieraana on Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.

Miltä näyttää nyt asetelma demarien puheenjohtajakisassa? Entä miksi kehysriihi riihitään kuntavaalien jälkeen? Mitä merkitsee Jussi Halla-ahon comeback? Entä Paavo Väyrysen Kansalaispuolue? Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat Riikka Uosukainen ja Jari Korkki Ylen politiikan toimituksesta.

Kyllä on, vastaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) Politiikkaradion kuukauden ministerihaastattelussa. Tiilikaisen mukaan kaupungistumisen sijaan pitäisi puhua kestävästä kaupunkikehityksestä. Mistä on kysymys? Lisäksi selvitellään onko hallituksen marraskuun lopulla lanseeraama ilmasto- ja energiastrategia luontoystävällinen vai ei? Maan hallituksesta on saatu viime päivinä ristiriitaisia kommentteja julkisen talouden lisäleikkaustarpeesta. Mistä moinen ristiriita? Ministeri Tiilikainen on Sakari Sirkkasen haastateltavana, puhelimessa on vihreiden kansanedustaja Satu Hassi.

Julkisia hankintoja tehdään Suomessa 33 miljardilla vuodessa. Summa on peräti 17 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisia hankintoja säätelee hankintalaki, jota nykyinen hallitus uudistaa.

Onko hankintalain uudistus kilpailun nimissä tapahtuvaa komentotaloutta, jota hallitus tulkitsee raskaimman kautta?

Vai tuiki tarpeellinen korjaussarja, joka takaa toimivan kilpailutalouden, säästää yhteiskunnan kustannuksia ja laittaa markkinahäiriköt ruotuun?

Vieraina ovat talousvaliokunnan puheenjohtaja Kai Turunen (ps.) ja valiokunnan jäsen Hanna Sarkkinen (vas.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Voimapolitiikka on tehnyt paluun Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikan keinovalikoimaan geopolitiikan rinnalle. Krimin liittäminen Venäjään, Itä-Ukrainan konflikti ja Syyrian pommitukset ovat esimerkkejä voimapolitiikan paluusta. Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisten mukaan Venäjä myös sotkeentui Yhdysvaltain presidentinvaaleihin tarkoituksenaan tukea Trumpin valintaa presidentiksi.

Onko Venäjän toiminnan muutos huomioitu riittävästi Suomessa? Riittävätkö EU-jäsenyys, sotilasliittoihin kuulumattomuus, pohjoismainen yhteistyö ja sitoutuminen kansainvälisiin pelisääntöihin Suomelle jatkossakin ulkopolitiikan tukipilareiksi? Lisäisikö Nato-jäsenyys Suomen turvallisuutta vai päinvastoin?

Studiovieraana on ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.). Puhelimessa ovat ulkoasiainvaliokunnan jäsen Paavo Arhinmäki (vas.) ja puolustusvaliokunnan jäsen Timo Heinonen (kok.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Euroopan parlamentissa oli muutama viikko sitten käsittelyssä Venäjän propagandatoimet, jotka suuntautuvat Eurooppaan. Viime viikon lopulla Saksan tiedustelupalvelu puolestaan varoitti, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan ensi vuonna EU-alueella käytäviin vaaleihin. Kuuma aihe Yhdysvalloissa on toisaalta tietomurrot sekä demokraattien että republikaanien tietokantoihin. Sakari Sirkkasen vieraina ovat europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki (kesk) ja Henna Virkkunen (kok).

Isänmaallisuus on tasavallassa elävän kansalaisen tärkein hyve, väittivät uuden ajan filosofit. Myös 2010-luvulla isänmaallisuus herättää intohimoja. Jälleen kerran itsenäisyyspäivän mielenosoituksissa ja vastamielenosoituksissa otettiin kantaa itsenäisyyden ja isänmaallisuuden moniin merkityksiin.

Minkälaisia mielikuvia isänmaallisuus käsitteenä on saamassa? Yhdistyykö Suomen leijonaan aggressiivisuus ja suvaitsemattomuus, vai tasa-arvo ja sallivuus?

Mikä on Suomi 99 -viikon politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Robotiikka, automatiikka, globaalit arvoketjut, kotimaan kysyntä, kaupungistuminen, sisäinen muuttoliike, työn tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen. Millaisia paineita tulevaisuuden työmarkkinoihin kohdistuu? Onko nykyinen järjestelmämme ajautunut umpikujaan vai voidaanko eteenpäin päästä nykyjärjestelmän parametrejä säätämällä? Tulevaisuustutkija, työelämätutkija Ilkka Halava on Sakari Sirkkasen haastateltavana.