Vuosi 1848 oli Euroopan hullu vuosi. Brexit, Trumpin valtaannousu ja hänen viimeaikaiset puheensa Euroopasta, Venäjän ulkoministeri Lavrovin kova EU-kritiikki, eurooppalainen populismi ja Euroopan tämän vuoden merkittävät vaalit. Vanha manner on paitsi sisäisissä paineissa myös ulkoisessa puristuksessa sekä itä- että länsisuunnasta. Monihan piti viime vuotta vauhdikkaana vuotena. Mutta oliko vuosi 2016 kuitenkin vasta alkuverryttelyä: tuleeko vuodesta 2017 Euroopan hullu vuosi 2.0? Euroopan parlamentti äänesti uudesta puhemiehestään tällä viikolla. Millainen mies on italialainen Antonio Tajani? Miksi mediassa on kuvattu valintaprosessia lehmänkaupaksi tai peräti kaaokseksi? Sakari Sirkkanen studiovieraina Politiikkaradion ensimmäisessä Euroopparadiossa ovat EU-parlamentaarikot Liisa Jaakonsaari (sd), Henna Virkkunen (kok) ja Nils Torvalds (r). Euroopparadiota kuullaan Politiikkaradiossa kerran kuukaudessa, seuraavan kerran 16. helmikuuta.

Brittipääministeri Theresa May:n ennakoidaan tammikuun 17. päivän puheessaan kertovan lisää brexit-prosessista. Ennakkotietojen perusteella brittihallitukselta odotetaan EU-eron suhteen tiukempaa otetta kuin brexit-äänestyksen jälkeen arveltiin. Brittilehdet ovat kertoneet Mayn liputtavan "siistin" tai "puhtaan" brexitin puolesta.

Syksyllä May paljasti, että brittihallitus haluaa estää työvoiman vapaan liikkuvuuden, sekä EU-lainsäädännön ensisijaisuuden briteissä. Nyt vuodettujen tietojen mukaan May haluaa Britannian myös ulos tulliliitosta sekä EU:n sisämarkkinoilta.

Kuinka kovaan brexit-peliin May on valmis?

Edustaako brexit suurempia maailmanpoliittisia trendejä? Mihin brexit-äänestyksessä todistettu nationalismin ja populismin aalto on vastaiskua?

Vieraana on Eurooppa-tutkimuksen tutkijatohtori Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Tapio Pajunen haastattelee.

Etlalta ilmestyi viime viikolla ohjekirja maan hallitukselle huhtikuun puoliväliriiheen. Koulutus- ja tutkimusleikkaukset saavat kyytiä. Yliopistoja pitäisi tutkimuslaitoksen mukaan pääomittaa heti kahdella miljardilla eurolla ja samalla huolehtia yliopistojen pitkän aikavälin rahoituksen turvaamisesta. Rakenneuudistuksia tarvitaan Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälän mukaan myös työmarkkinoilla, ja mitä suuremmassa määrin. Lisäleikkauksia pitäisi sen sijaan välttää. Iso kysymys toki on, millä perusteella talouspolitiikan päätöksiä ns. implementoidaan? Ettei vain katteettomien uskomusten perusteella? Vesa Vihriälä on Sakari Sirkkasen haastateltavana.

Uusi vuosi tuo uudet puheenjohtajakamppailut. SDP:ssä kolmikko Rinne, Harakka, Tuppurainen haastavat toisensa - vastakkain ovat aatteellinen pohja, politiikan tulevaisuus ja järjen ääni. Perussuomalaiset sen sijaan ovat vielä kyttäysasemissa. Uskaltaako Soini jättää puolueensa muiden armoille? Ja jos ei jätä, niin kuka uskaltaa haastaa?

Entä mitä pitäisi ajatella kohusta pääministeri Juha Sipilän (kesk.) yrityskytköksien ympärillä? Miksi kohu ei asetu, vaikka Sipilä sanoo toimineensa esteellisyysasioissa niin hyvin kuin osaa.

Entä onko tasavallan presidentin Sauli Niinistön kertoma karhutarina metafora Venäjästä? Miksi valtiojohto puhuisi itänaapurista kiertoilmauksin?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Inflaatio nostaa päätään ja Hypoteekkiyhdistyksen tuoreessa talouskatsauksessa povataan korkojen nousua euroalueella ensi vuonna. Mitä tämä tarkoittaisi asuntomarkkinoilla? S-Pankki toi viime vuoden lopulla markkinoille 45-vuotisen asuntolainan. Tämä on tie ylivelkaantumiseen, kommentoi Hypon Ari Pauna Politiikkaradiossa. Pauna edelleen arvioi, että asuntomarkkinoiden segregaation lasku on seuraavan 25 vuoden aikana 200 miljardia euroa. Millainen siis pitäisi olla asuntotuotantostrategian, jolla Suomen kilpailukyky taattaisiin? Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna ja Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola ovat Sakari Sirkkasen studiovieraina.

Hallituksen kehysriihi on luvassa huhtikuun kuntavaalien jälkeen. Keskustan ja kokoomuksen välillä näyttäisi olevan eri näkemystä siitä, tarvitaanko lisäleikkauksia ja millaiseksi talouskasvu alkaneena vuonnna muodostuu. Mitä vastaa debattiin valtiovarainministeriön ylijohtaja? Inflaatio nostaa päätään - ovatko suomalaiset valmiita korkojen nousuun joskus tulevaisuudessa? Suomen kolme ongelmaa voidaan tiivistää työllisyysasteeseen, työllisyysasteeseen ja työllisyysasteeseen. Millainen on näkymä työllisyyskuviossa? Valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander on Sakari Sirkkasen haastateltavana.

Ehkä kaikkiaan kolmen puolueen puheenjohtajakisat, presidentinvaalipeli lämpenee, kuntavaalit lähestyvät ja niin edelleen. Politiikan vuosi 2017 on ehtinyt käynnistyä jo hyvällä lämmöllä. Millaisissa asetelmissa mennään? Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat Piia Elonen Hesarista ja Tuomo Lappalainen Suomen Kuvalehdestä.

Suomen Pankki ja etenkin valtiovarainministeriö ennakoivat alkaneelle vuodella varsin maltillista talouskasvua. Voiko kasvu yllättää myönteisesti? Kyllä voi, sanovat ekonomistit Pasi Kuoppamäki ja Roger Wessman Politiikkaradiossa. Entä 72 prosentin työllisyystavoite vuoteen 2019 mennessä? Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi Kuoppamäen ja Wessmanin mukaan 3-4 prosentin vuotuista kasvua. Inflaatio on sana, josta ei viime vuosina ole euroalueella puhuttu, paitsi sen puuttumisesta. Nyt inflaatio nostaa päätään, mutta miksi? Brittiläisen Economist-lehden teettämässä ennusteessa povataan hallituskriisiä Suomeen. Mitä mieltä tästä ollaan? Sakari Sirkkasen studiovieraina vuoden 2017 avauksessa ovat pääekonomisti Pasi Kuoppamäki Danske Bankista sekä riippumaton ekonomisti Roger Wessman.

Politiikan vuosi 2016 on ollut kovaa menoa - mistä sanoista vuosi muistetaan?

Trytkystä, brexitistä, fixitistä? Vaiko sittenkin kikystä tai sotesta? Kenties Jari Lindströmin (ps.) koppipuheista, tai Olli Rehnin (kesk.) konkeloista? Tai takaraja-Sipilästä? Kuttupuheesta? Totuudenjälkeisyydestäkö?

Mikä on politiikan päivän sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Berliinin karmea terrori-isku vaikuttaa Saksan politiikkaan ja laajemminkin eurooppalaiseen poliikan moodiin. Tulevana vuonna Euroopassa käydään kolme merkittävää vaalia; Saksan lisäksi Ranskassa ja Hollannissa. Miltä eurooppalainen poliittinen maaperä näyttää vuoden 2017 alkaessa? Puhelimessa on ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista. Media on murroksessa, samaan aikaan valeuutiset ja väritetty uutisointi lisääntyvät Euroopassa. Yhdysvaltalainen Breitbart uutissivusto avaa toimistonsa sekä Saksassa että Ranskassa. Millaisia vaikutuksia valeuutisten lisääntymisellä on ja mitä ilmiölle voidaan tehdä? Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat tutkimuskeskus Cometin tutkimusjohtaja Katja Valaskivi ja politiikan tutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta.