Kryptovaluuttamarkkinat piikkasivat viime vuoden lopulla, kun yksi bitcoin maksoi parhaimmillaan 16 727,68 euroa. Tänä vuonna hype on hiipunut, ja kryptovaluuttojen hinnoista on pyyhitty pois kymmeniä prosentteja. Samalla puhe lohkoketjuteknologioiden kaikkivoipaisuudesta on laantunut.

Kryptovaluuttoja välittävän Prasoksen toimitusjohtajan Henry Braden mielestä kyse on bitcoinille tyypillisestä aaltoliikkeestä. Brade uskoo edelleen, että kymmenen vuoden kuluttua yhden bitcoinin hinta voi olla 100 000 euroa.

Tähän mennessä paras lohkoketjusovellus on ollut markkinointi, vitsailee digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym Suomen Pankista. Hän mukaansa koko lohkoketju-sanasta olisi hyvä päästä eroon, ja puhua sen sijaan vaikka hajautetuista järjestelmistä.

Finanssisektorin lisäksi lohkoketjut kiinnostavat varsinkin logistiikka-alalla, sanoo pääomamarkkinoihin erikoistunut konsultti Jukka Myllyaho Accenturesta. Hän kertoo, miten pankit hyödyntävät esimerkiksi Ripple-maksuprotokollaa, johon liittyy myös XRP-rahake.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Kuva: Shibuya, Tokio. Photo by Darren Chan on Unsplash.

Seuraavan vuosikymmenen pankkipalveluista keskustelemassa Pohjoismaiden pankkitoiminnasta vastaava johtaja Satu Pulkkinen Accenturesta, digitaalisten liiketoimintojen johtaja Anders Stenbäck OP:sta ja pääanalyytikko Sauli Vilén Inderesiltä.

Pankit ovat digitoineet vanhan maailman, ja seuraavaksi niiden on ajateltava palvelut kokonaan uusiksi, aloittaa Satu Pulkkinen. Hän nostaa esille muun muassa puhuvat digiassistentit ja pankkitoiminnan uppoamisen osaksi globaaleja viestintäsovelluksia.

Markkinoille tulee jatkuvasti uusia fintech-yrityksiä, joiden kanssa OP on kiinnostunut tekemään yhteistyötä, kertoo Anders Stenbäck. Hänen mukaansa uudet digitaaliset palvelut täydentävät jo olemassa olevaa tarjontaa, ja tulevaisuudessa asiat keskittyvät entistä enemmän mobiiliin.

Digitaalinen murros ja epävarmuus pankkien perinteisten roolien ympärillä näkyvät esimerkiksi Nordean kurssissa, arvioi Sauli Vilén. Hänen mielestään murroksen suurin voittaja on kuluttaja, joka hyötyy muun muassa varainhoidon alempina kuluina.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Photo by Rob Hampson on Unsplash.

Vieraina varallisuusvalmentaja, yrittäjä ja sijoittaja Terhi Majasalmi sekä markkinoinnin freelancer, sijoitusbloggaaja ja matkailija Aissa Paronen.

Terhi Majasalmi on toiminut varallisuusvalmentajana lähes kymmenen vuotta, ja kirjoittanut aiheesta useita kirjoja. Vuosien varrella suhtautuminen sijoittamiseen on muuttunut avoimemmaksi, Majasalmi kertoo. Hänen omassa strategiassaan asuntosijoituksilla Suomessa ja Yhdysvalloissa on ollut keskeinen osa. Viime aikoina Majasalmi on kuitenkin luopunut monista omistamistaan asuntokohteista, ja keventänyt velkavipua.

Aissa Paronen on matkaillut kumppaninsa kanssa maailmalla lähes kaksi vuotta. Matkailu on aina ollut Paroselle tärkeää, mutta säästäminen, sijoittaminen ja etätyöt ovat mahdollistaneet siitä elämäntavan. Osakesijoitukset sopivat liikkuvaan arkeen, ja nykyisin Paronen suosii ennen kaikkea kustannustehokasta indeksisijoittamista. Hän vertaa sijoittamista urheiluun, jossa jokaisen on hyvä etsiä itselleen sopiva laji.

Entä jos oma unelma ei ole vielä kirkastunut?

Toimittajana Mikko Jylhä.

Kuva: Marmaris, Turkki. Photo by Stas Ovsky on Unsplash.

Keskustelemassa pääanalyytikko Kim Gorschelnik FIMiltä, osakestrategi Juha Kinnunen Inderesiltä ja osakestrategi Antti Saari OP:sta.

Inderesin näkökulmasta tuloskausi on ollut lievä pettymys, aloittaa Juha Kinnunen. Hänen mukaansa kustannusinflaatio on tulossa läpi, ja siitä nähtiin merkkejä yhtiöiden tuloksissa jo toisella neljänneksellä.

Asuntomarkkinoiden vakautuminen Ruotsissa on vaikuttanut myönteisesti pohjoismaisiin pankkiosakkeisiin, kertoo Antti Saari. Kauppasodan uhan lisäksi Saaren huomio kiinnittyy siihen, kuinka moni suomalaisista pörssiyhtiöistä pysyy koko vuoden ohjeistuksessaan.

Kiinan ja Yhdysvaltain väliset kauppakiistat ovat näkyneet juanin arvossa ja saaneet osakekurssit laskuun Kiinassa, kertoo Kim Gorschelnik. Hän arvioi, että negatiivisen tulosvaroituksen riskiä on jo hinnoiteltu Nokian osakkeeseen.

Lisäksi toimittaja Kasper Viita Bloomberg Newsiltä kertoo, miten tuloskausi on edennyt Lontoossa, ja miten Cityssä suhtaudutaan lähestyvään Brexitiin. Puheenaiheena myös Lontoossa listattu Ocado Group, joka on osaltaan mullistamassa ruokakauppaa.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Kuva: Lontoo. Photo by Joshua Fuller on Unsplash.

Kesän askelmerkkejä asettelemassa GnS Economicsin toimitusjohtaja, taloustieteen dosentti Tuomas Malinen sekä Sijoitustiedon osakas Aki Pyysing ja markkina-analyytikko Jouni Saario Taalerilta.

GnS Economics arvioi, että keskuspankkien tiukentuva rahapolitiikka on johtamassa korkojen noustessa maailmantalouden taantumaan ja lopulta markkinoiden romahtamiseen. Tuomas Malisen mukaan edessä saattaa olla 1930-luvun laman kaltainen tilanne.

Aki Pyysing jakaa huolen globaalin laman mahdollisuudesta, mutta ei pidä sitä erityisen todennäköisenä. Hän kertoo varautuneensa romahdukseen säätämällä oman osakepainonsa sataan prosenttiin.

Jouni Saarion mukaan laajalla indeksitasolla osakemarkkinoiden tuotot maltillistuvat korkojen noususta ja riskeistä johtuen, mutta osakkeet ovat edelleen houkutteleva sijoitusluokka. Asuntosijoittamisesta on hänen mielestään annettu suomalaismediassa liian ruusuinen kuva.

Sell in May and go away, don't come back until St. Leger's Day. Mitä mieltä kolmikko on vanhasta brittiläisestä sananlaskusta, jonka loppu viittaa syyskuussa järjestettävään laukkakilpailuun?

Toimittajana Mikko Jylhä.

Pörssipäivä palaa markkinoille elokuussa.

Photo by rawpixel on Unsplash.

Keskustelemassa sijoitusbloggaaja Random Walker eli Jarkko Aho, Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju ja rahoituksen apulaisprofessori Peter Nyberg Aalto-yliopistosta. Keskustelun pohjana Ahon, Oksaharjun ja pörssikolumnisti Karo Hämäläisen keväällä ilmestynyt kirja Arvoguru.

Jarkko Aho kertoo aloittaneensa indeksisijoittamisesta, mutta kehittyneensä myöhemmin arvo- ja laatusijoittajaksi. Hänen mukaansa arvosijoittaminen sopii niille, jotka ovat kiinnostuneita osakkeiden ja yritysten tutkimisesta. Kyse ei ole rakettitieteestä, vaan matematiikan perustaidot riittävät, Aho rohkaisee.

Jukka Oksaharjun mielestä arvosijoittaminen yhdistetään Suomessa turhan usein osta ja unohda -strategiaan. Arvosijoittaja on opportunisti, eikä mene naimisiin osakkeiden kanssa, Oksaharju linjaa. Hän kertoo keskittäneensä omia osakeomistuksiaan viime vuonna, ja vähentäneensä kolme neljäsosaa salkun riveistä.

Empiirisen rahoitustutkimuksen mukaan arvosijoittaminen on kiistatta ollut toimiva strategia, vahvistaa Peter Nyberg. Hänen mukaansa aiheeseen kohdistuu huomattavaa akateemista kiinnostusta. Nyberg kertoo myös tutkimuksesta, jonka mukaan keskimäärin kolmen vuoden osakeomistus on tarjonnut aktiiviselle sijoittajalle parhaat tuotot.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Kuva: Mississauga, Kanada. Photo by Ahsan Avi on Unsplash.

Vieraina analyytikko Juha Kinnunen Inderesiltä, seniorianalyytikko Hannu Rauhala OP:sta ja päästrategi Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoidosta.

Inderesin näkökulmasta Q1-tuloskausi on edennyt Helsingissä odotusten mukaisesti. Kokonaiskuvassa tuloskasvu on Juha Kinnusen mukaan jäänyt kotimaassa melko vaatimattomaksi, mutta siihen vaikuttaa vahva vertailukausi. Ennusteisiin peilaten osakkeiden arvostustasot ovat normalisoituneet, Kinnunen arvioi.

Yhdysvalloissa tuloskausi on puolestaan ollut häikäisevän hyvä, jatkaa Lippo Suominen. S&P 500 -indeksin yhtiöt ovat kasvattaneet osakekohtaisia tuloksiaan 23 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Tänä vuonna taantumaa ei ole tulossa, ja markkinoiden huomio on Suomisen mukaan jo ensi vuodessa.

Nokian Q1-tulos jäi pehmeäksi, mutta Hannu Rauhala muistuttaa yhtiön patenttituotoista sekä verkkomarkkinoiden investointisyklin kääntymisestä. Rauhalan mukaan 5G-investoinnit alkavat näkyä Nokian liikevaihdossa ensi vuonna. OP on antanut Nokian osakkeen tavoitehinnaksi 6,20 euroa.

Yhdysvaltalaisista FAANG-teknologiajäteistä puheenaiheina ovat Facebook, Amazon ja Apple.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Kuva: Chicago, Yhdysvallat. Photo by Sawyer Bengtson on Unsplash.

Vieraina osakejohtaja Annika Ekman Ilmariselta ja sijoitusjohtaja Timo Sallinen Varmasta.

Ilmarisen osakesalkku on perinteisesti ollut hyvin Eurooppa- ja Suomi-painotteinen, kertoo Annika Ekman. Vuonna 2015 yhtiö teki strategisen muutoksen, ja ryhtyi globaaliksi sijoittajaksi. Viime vuoden lopussa esimerkiksi Yhdysvaltain paino Ilmarisen listattujen osakkeiden salkussa oli 20 prosenttia.

Varman salkussa yhdysvaltalaisten osakkeiden paino oli viime vuoden lopussa huimat 37 prosenttia. Yhdysvaltain lisäksi Timo Sallinen kiinnittää huomiota Kiinan kehitykseen. Sallisen mukaan Kiina on siirtynyt teknologiassa seuraavaan vaiheeseen, innovaattorin rooliin. Sekä Ilmarinen että Varma sijoittavat Kiinaan rahastojen avulla, ei suorin osakesijoituksin.

Mitä Ekman ja Sallinen ajattelevat markkinatilanteesta? Mikä merkitys kotimaisella omistajuudella on työeläkevakuutusyhtiöiden sijoituspäätöksissä?

Toimittajana Mikko Jylhä.

Kuva: Helsinki. Photo by Victor Benard on Unsplash.

Sijoittajien liikkeitä osakemarkkinoilla avaavat viestintäjohtaja Pekka Isosomppi Euroclear Finlandista ja Nordnet Suomen maajohtaja Suvi Tuppurainen.

Euroclear Finlandilla eli entisellä Suomen Arvopaperikeskuksella on tieto jokaisesta Suomessa tehdystä pörssikaupasta yli 20 vuoden ajalta, kertoo Pekka Isosomppi. Hänen mukaansa suomalaisten osakkeenomistajien lukumäärä edustaa nyt viimeisen viidentoista vuoden keskiarvoa. Maaliskuun lopussa osakkeenomistajia oli noin 860 000.

Indeksisijoittaminen korostuu selvästi Nordnetin uusien asiakkaiden kohdalla, kertoo Suvi Tuppurainen. Nordnetin tilastoista selviää, että suomalaiset ja tanskalaiset sijoittavat ulkomaille ruotsalaisia useammin. Tuppuraisen mukaan viidennes Nordnetin suomalaisasiakkaiden varoista on sijoitettu ulkomaisiin kohteisiin.

Miten sijoittamiseen liittyvää tilastotietoa voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää entistä monipuolisemmin?

Toimittajana Mikko Jylhä.

Kuva: Kluuvi, Helsinki. Photo by Ivan Levchenko on Unsplash.

Venture capital, startupit, bisnesenkelit, buyout... Keskustelemassa johtaja Jussi Hattula Suomen Teollisuussijoituksesta ja toimitusjohtaja Pia Santavirta Pääomasijoittajat ry:stä.

Vuonna 1995 perustettu Suomen Teollisuussijoitus vauhdittaa yritysten kasvutarinoita rahastosijoituksin ja suorin sijoituksin. Jussi Hattula luonnehtii alaa hyvin selektiiviseksi. Hänen arvionsa mukaan tyypillinen pääomasijoitusrahasto lähtee mukaan noin viiteen prosenttiin tutustumistaan kohdeyrityksistä.

Suomalaiset startupit keräsivät viime vuonna ennätysmäisen rahoituspotin, 349 miljoonaa euroa. Lukua selittää ulkomaisten sijoittajien suuri kiinnostus, kertoo Pia Santavirta. Hän muistuttaa, että pääomasijoittamisen kohdalla kyse ei ole pelkästään rahasta, vaan aina myös osaamisesta ja verkostoista.

Lisäksi haastateltavana hallituksen puheenjohtaja Lassi Noponen First North -kasvupaikalle listatusta Loudspringista. Noponen kommentoi muun muassa Loudspringin uutta strategiaa, ja salkkuyhtiö ResQ Clubin kasvunäkymiä.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Kuva: Messukeskus, Helsinki. Photo by Mohammad Saifullah on Unsplash.