Porvariporinaa Kainuusta

Keskustelemassa tällä kertaa Markus Leinonen ja Matti Heikkinen. Keskustelua vetää Auli Halonen.

Paljon puhutaan hoitojonoista. Jonossa ei hoitoa saa, joten miten ihmiset saadaan jonoista hoitoon? Nopeuttaisiko omalääkärimalli hoitoon pääsyä? Mitä monituottajamalli tarkoittaa? Auttaisiko palvelusetelit saamaan palveluja paremmin tai nopeammin? Miten voitaisiin hyödyntää liikkuvia lääkäripalveluja tai etälääkäripalveluja? Miten voitaisiin kehittää ennaltaehkäiseviä palveluja? Kouluterveydenhuolto ja työterveys osaltaan puuttuvat jo ennaltaehkäisevästi ongelmiin, mutta onko näitä palveluja riittävästi? Vai onko näihin palveluihin hakeutumiseen liian korkea kynnys leimautumisen pelossa?

Miten palvelujen laatua voitaisiin kehittää? Esimerkkejä on, kun prosesseja on kuvattu asiakkaan näkökulmasta. Olisiko siis hyvä kehittää palveluja enemmän asiakaslähtöisesti. Myös kustannusten vertailulla voidaan saavuttaa tehokkuutta ja säästöä. Kustannusten läpinäkyvyys on erittäin tärkeää päätöksenteon perustaksi.

Miten Kainuuseen saataisiin riittäväsi lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa? Millä keinoilla lisätään vetovoimaa ja pitovoimaa? Entä löytävätkö keskustelijat keinoja kustannusten kasvun hillitsemiseen?

Keskustelemassa ovat Riikka Huotari ja Timo Aho Sotkamosta. Keskustelua kasvattaa Markus Leinonen Kajaanista.

Hyvinvointi eri ikäluokissa tarkoittaa erilaisia asioita ja palveluita. Miten hyvinvointia edistämällä voitaisiin vähentää palvelutarvetta?

Hyvinvointi lähtee aina ihmisestä itsestään. Vaikka hyvinvointialueet vastaavat palveluista, miten kunta voisi edistää hyvinvointia omilla palveluillaan? Miten kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyöstä voitaisiin parantaa?

Pitäisikö hyvinvointialueen ottaa isompaa roolia ennaltaehkäisevässä työssä?

Miten ihmiset saadaan paremmin liikkeelle? Mitä keinoja järjestöt voisivat tarjota hyvinvointialueelle ennaltaehkäisevään työhön. Entä miten työnantajat voisivat kannustaa työntekijöitä liikkumaan?

Motivaatio lähtee aina ihmisestä itsestään? Miten ihmisiä voitaisiin motivoida ennen lääkärin kehotusta liikkumaan? Kenen vastuulla hyvinvoinnin edistäminen on?

Nuorten harrastusten kustannukset puhuttavat lapsiperheissä. Estääkö harrastusten hinta liikkumista ja siten hyvinvoinnin lisäämistä?

Keskustelemassa Jyri Saastamoinen Paltamosta ja Nina Kähkönen Kajaanista. Keskustelua vauhdittaa Markus Leinonen Kajaanista.

Molemmat keskustelijat työskentelevät läheisessä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa ja ovat seuranneet pitkään sotealan kehitystä läheltä. Millaisia kehitysideoita heillä olisi hyvinvointialueen palveluihin? Millaisia teknologisia ratkaisuja voisi ottaa käyttöön nykyisten lisäksi? Millaisissa tilanteissa etälääkäripalveluita voitaisiin hyödyntää? Vuokralääkäripalveluista puhutaan paljon kalliiden kustannusten takia. Miten tätä pulmaa voisi kehittää? Entä miten tekoälyä voisi hyödyntää lääkärin vastaanottotyössä? Mitä mieltä keskustelijat ovat omalääkärimallista perusterveydenhuollossa? Myös hyvinvointialueiden hankinnat puhuttavat paljon? Miten kustannuksia voitaisiin vertailla paremmin? Onko hyvinvointialueilla riittävästi osaamista hankintoihin? Entä miten palvelusetelit auttaisivat esimerkiksi jonojen purkuun? Miten kunnat voisivat omilla palveluillaan vähentää hyvinvointialueiden kustannuksia?

Keskustelemassa Heikki Aaltonen ja Kari Hyvönen Kajaanista.

Hankintalakia on uudistettu sidosyksikkösääntelyn osalta. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Mitä merkitystä tällä sääntelyllä on hyvinvointialueelle ja yrityksille?

Sidosyksikkösääntely vaikuttaa todella monen toimialan palveluihin kunnissa ja hyvinvointialueilla. Luoko tämä uudistus lisää mahdollisuuksia vai rajoitteita toimijoille? Niin julkisille kuin yksityisille toimijoille. Entä millaisia vaikutuksia uudistuksella on Kainuulle.

Kuuntele, millaisen viestin keskustelijat lähettävät lain valmistelijoille TEMiin.

Keskustelua johdattelee Markus Leinonen Kajaanista.

Pienten kuntien vetovoimasta ovat keskustelemassa Pauliina Saari Ristijärveltä ja Anni Karhu Puolangalta

Mitkä ovat kolme parasta pointtia Puolangalla ja Ristijärvellä? Entä kuullaanko kuntalaisia tarpeeksi päätöksenteossa? Toisiko verkkopedagogiikka uusia koulutusmahdollisuuksia pienille paikkakunnille? Ja mahdollistaako verkossa olevat palvelut asumisen syrjäisemmilläkin seuduilla? Peruspalveluiden ylläpito vaatii töitä, joten tärkeää olisi saada lisää uusia kuntalaisia pieniin kuntiin. Positiivinen realismi luo uskoa oman kunnan mahdollisuuksiin tulevaisuudessa.

Jos Puolanka ja Ristijärvi osaisivat puhua, mitä arvelet heidän kertovan Annin ja Pauliinan mielestä?

Millaisia Puolangan ja Ristijärven salaisuuksia saa kuulla Auli Halonen, joka keskustelua johdattelee.

Kainuun Hyvinvointialue on iso työllistäjä, mutta ostaa myös huomattavan määrän palveluita eri yrityksiltä. Osaatko sinä luetella, mitä kaikkia palveluita hyvinvointialue tarvitsee?

Mitä on digiviisaus? Onko se pelkästään datan käsittelyä vai tarvitaanko mukaan vielä ihminen?

Onko Kainuun kodeissa turvallista? Mikä luo turvallisuuden tai turvattomuuden tunnetta kainuulaisiin?

Ovatko kainuulaiset varautuneet oman kodin turvallisuuteen entistä paremmin? Esimerkiksi erilaisia varoittimia vesi- ja palovahinkoihin tai varatumista sähkökatkoihin. Mutta muistatko läheistesi puhelinnumerot, jos oma puhelimesi ei toimikaan?

Myös erilaiset luonnonilmiöt saattavat aiheuttaa kriisejä, joihin niin kodin kuin viranomaistenkin pitää varautua.

Miten turvallisuutta voisi parantaa entisestään?

Kannattaako kaikki sähköpostit ja viestit avata tai pitääkö kotona ovi avata, vaikka ei vieraita odotakaan?

Tuovatko lapsille ja nuorille kotona ja koulussa asetettavat säännöt lisää turvallisuuden tunnetta?

Tämän hetken geopoliittinen tilanne saattaa luoda lisää turvattomuuden tunnetta. Miten viranomaisten yhteistyö toimii? Onko varautuminen paras vakuutus rauhaan? Miten nykytilanteeseen varaudutaan viranomaisten taholla? Vai onko sittenkin Kainuussa vielä luonnonilmiöt se suurin uhka? 

Kainuulaisten turvallisuudesta eri tasoilla keskustelemassa Jaakko Perhovaara ja Tommi Partanen Kajaanista. Keskustelua virittelee Matti Heikkinen Kajaanissa.

Miksi minun pitäisi liikkua, koska sairauksia hoidetaan lääkkeillä? Vai olisiko liikunta se lääke?

80 % kainuulaisista liikkuu liian vähän. Oman terveyden hoitamisen vastuu on jokaisella itsellään, mutta liikkumisen lisäämiseksi voidaan tehdä laajasti jokaisessa organisaatiossa: työpaikoilla, harrastuksissa ja etenkin hyvinvointialueella. Liikunnan merkitystä pitäisi tuoda esille jo neuvolapalveluissa, mutta myös aina lääkärin vastaanotolla.

Kouluissa on havaittu, että lasten liikkuminen on hälyttävän alhaisella tasolla. Miten haastettaisiin lasten mielenkiintoa erilaisista älylaitteista liikuntaan?

Miten meidän kaikkien liikunnan määrää voitaisiin lisätä ja parantaa?

Liikunnasta ja sen merkityksestä keskustelemassa Teemu Takalo ja Jaakko Perhovaara. Keskustelua virittelee Auli Halonen.