Juha Itkosta mietityttää uusin sota ja sen tarkoitusperät. Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät viikonloppuna Iraniin ja surmasivat maata vuosikymmeniä hallinneen ylimmän johtajan Ali Khamenein. Nyt tilanteen Persianlahdella pelätään laajenevan kansainväliseksi suursodaksi. Sodan seuraukset tulevat näkymään amerikkalaisten äänestäjien kukkarossa. Mitkä ovat Trumpin motiivit hyökkäyspäätöksen takana?

Hilkka Olkinuora nostaa esiin viime aikoina tapetilla olleen keskustelun ns. ylihoidosta. Sairauden hoidon vaikuttavuus, hinta, potilaan ikä ja lääkärin päätäntävalta on vyyhti, johon lähes jokainen joskus törmää, omalla tai omaistensa kohdalla. Ja ainakin maksajana. Hän kysyykin kanssakeskustelijoilta: Jos sairastuisit vakavasti nyt, olisitko turvallisin mielin. Entä 75-vuotiaana?

Anu Koivunen nostaa pöytään digitaalisen itsenäisyyden. Asian tiimoilta on tehty kansalaisaloite, johon kerätään paraikaa allekirjoituksia. Onko Suomen mahdollista irtautua riippuvuudesta yhdysvaltalaisiin pilvipalveluihin vai onko se utopiaa? Entä onko kansalaisten asia huolehtia siitä, missä Kelan tai Verohallinnon data on tai millaisten palveluntarjoajien kanssa valtio ja muu julkinen sektori tekee sopimuksia?

Suoraa puhetta johtaa Ruber Stiller. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen.

Kaarina Hazard palaa vielä urheilutunnelmiin. Milanon talviolympialaisten päättymisestä on nyt kulunut kolme yötä. Mitä kisoista jäi käteen: teille, meille ja maailmalle?

Pekka Seppänen haluaa summata Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Ovatko neljä vuotta kestäneen viimeisimmän vaiheen ennakko-odotukset toteutuneet? Mikä sodassa on ollut yllätyksellisintä?

Mika Pantzar pohtii eläkesijoitusten kohtaloa. Hän haluaakin kuulla kanssakeskustelijoiden ajatuksia siitä, mihin Työeläkelaitosten jättiläismäiset eläkesijoitukset kannattaisi panna.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Petja Kopperoinen, Taru Tujunen ja Hilkka Olkinuora.

Petja Kopperoista painaa keskustelukulttuurin muutos. Somepostausten henkilöön menevät solvaukset ovat arkipäivää ja kynnys haukkua omalla nimellä ketä tahansa on madaltunut. Onko käynyt niin, että mitä enemmän huonoa käytöstä yritetään säännöillä suitsia, sitä pahemmaksi se muuttuu?

Hilkka Olkinuora nostaa esiin buddhalaismunkit, joiden yli sata päivää kestänyt rauhanmarssi on päättynyt Washingtoniin. Marssin kulkua seurasivat reitin varrella kymmenet tuhannet ihmiset ja poliisit turvasivat sen etenemistä. Mistä suosio kertoo? Ja onko tällä sanomalla mahdollisuuksia alati polarisoituvassa ja vihaa tihkuvassa Yhdysvaltain ilmapiirissä?

Taru Tujunen haluaa puhua Kanadasta. Maa, josta emme ennen kuulleet juuri mitään, onkin nyt maailmanpolitiikan keskiössä. Mikä on suomalaisten ja tässä tapauksessa kanssaritarien suhde Kanadaan? Edustaako maa meille muutakin kuin kiekkoa ja Kummelia?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Anu Koivunen.

Pekka Seppänen jäi miettimään Ylen Muumit-lukumaratonin suosiota. Viime viikonloppuna ohjelmaa katsoi 1,7 miljoonaa suomalaista. Mistä tämä kertoo: onko parjattu lukemisen väheneminen sittenkin myytti? Vai haluavatko laiskat lukijat vain katsoa, kun muut lukevat? Ja mikä voisi olla seuraava koko kansan leirituliteos?

Anu Koivunen haluaa hämmentää eläkekeskustelua. Eläkkeethän nostettiin jälleen tikunnokkaan, kun Talouspolitiikan arviointineuvosto sanoi niidenkin joutavan leikkuriin, muiden etuuksien tavoin. Asia on kinkkinen, ovathan vaalit lähellä ja eläkeläiset ahkeria äänestäjiä. Koivunen kysyykin, onko itsekäs eläkeläinen julkisuuden olkiukko vai poliittinen fakta?

Juha Itkonen nostaa keskusteluun ex-pääministeri Sanna Marinin kirjan pärjäämisen. Kirjailija Karo Hämäläisen laskelmien mukaan teos aiheutti Gummerukselle noin 100 000 euron tappion. Marin sai kirjasta suuret ennakot, koska sille ennustettiin isompaa myyntiä, kuin lopulta toteutui. Itkonen, Gummeruksen kirjailija itsekin, haluaa kuulla kanssakeskustelijoilta, millainen maku heille jäi koko kirjaepisodista?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Taru Tujunen.

Mika Pantzar ihmettelee, miksi miehiä ei oikein näe enää missään. Varsinkin vanhenevat miehet näyttävät ajan myötä kadonneen niin katukuvasta, liikuntapaikoilta kuin kulttuuritapahtumistakin. Pitääkö asiasta olla huolissaan?

Kaarina Hazard tarttuu Ylen kolumniin, jonka mukaan ideologinen jumi estäisi tosiasioiden tunnustamisen. Tällä viitataan siihen, että valtaapitävät haluavat talouden kiihkeästi kasvavan, vaikka samalla tiedetään ylikulutuksen kiihdyttävän ilmastonmuutosta. Onko ideologia ajautunut kauas liian todellisuudesta?

Taru Tujunen pohtii, miten vanhemmat voisivat olla samaan aikaan sekä töissä että kotona. Yhteiskunta toivoo täyttä työpanosta, mieluummin työpaikalla kuin etänä, mutta samaan aikaan lasten päivähoidossa viettämää aikaa tulisi lyhentää. Miten tämä mahdoton yhtälö ratkaistaan?

Puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Petja Kopperoinen, Maija Vilkkumaa ja Anu Koivunen.

Anu Koivunen pohtii, missä on suomalaisten tutkijoiden kriittisyys. Pontimena tähän on Helsingin Sanomien haastatteleman italialaisen ulkopolitiikan tutkijan Natalia Tuccin kritiikki tasavallan presidentti Stubbin harjoittamaa golfdiplomatiaa kohtaan. Tuccin mielestä se ei ole ollut ok, kun taas suomalaistutkijoilta ei samantyyppisiä lausuntoja ole kuultu. Ovatko tutkijat ja muut asiantuntijat liian myötäsukaisia johtaviin poliitikkoihin nähden? Pitääkö kriittinen keskustelu ulkopolitiikan keinoista hakea siis ulkomailta?

Maija Vilkkumaa haluaa kuulla, miten Trumpin koventuneet puheet ja aikeet Grönlannin haltuunoton sekä tulliuhkausten suhteen taklataan Euroopassa. Davosin talousfoorumissa olisi nyt tuhannen taalan paikka panna piste, mutta miten se tehdään ja onko siihen mahdollisuutta. Vilkkumaa kysyykin, miten ritarit toimisivat eurooppalaisina johtajina juuri nyt?

Petja Kopperoinen ihmettelee, mikseivät aktivistit saa läpi tietoa ajamistaan asioista, vaan julkisuudessa keskitytään lähinnä keinoihin. Jos elokapinalaiset istuvat kadulla, uutisoidaan siitä, eikä kerrota, miksi he siellä istuvat. Onko suomalainen aktivismi epäonnistunut vai voidaanko jälleen kerran syyttää mediaa? Ja mitkä voisivat olla uudenlaiset keinot toteuttaa aktivismia?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen.

Täsmälleen samaan aikaan Pyöreä pöydän kanssa kokoontuivat Yhdysvaltain, Tanskan ja Grönlannin edustajat keskustelemaan siitä, kuka omistaa, kenet ja miksi. Hilkka Olkinuora haluaakin tämän kaiken kuohunnan keskellä kysyä ritarien ennustusta siitä, miten Trumpille lopulta käy?

Viikonloppuna ei kukaan vähänkään mediaa seuraava suomalainen voinut välttyä uutisilta valtamerisoutaja Jari Saarion haaksirikosta Etelä-Atlantilla. Vaikka Saario pääsi turvaan, keskustelu jatkuu. Pekka Seppänen kysyy, mitä ajatuksia episodi herätti ja mitä opetuksia se tarjosi?

Kaarina Hazard on huolissaan luku- ja kirjoitustaidon rapistumisen vaikutuksesta ihmisten ajattelukykyyn. Lyhytvideoiden ja tekoälyn aikakaudella ihmisten oman ajattelun sanotaan jäävän vähemmälle. Onko näin ja olemmeko tyhmistymisen tiellä?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Mika Pantzar.

Kaarina Hazard haluaa kuulla ritarien ennustuksia siitä, mihin silmienvenyttelykuvista alkanut kohu lopulta johtaa. Jos tämä joulunalus jostain muistetaan, niin siitä, että maailma tuntee Suomen nyt valtiona, jossa toimitaan rasistisesti aasialaisia kohtaan. Pyöreän pöydän lähetystä seuraavana päivänä perussuomalaisten eduskuntaryhmä käsittelee asiaa sisäisesti. Rankaisevatko perussuomalaiset lopulta omiaan? Ja jos ei, niin saammeko hallituskriisin vielä ennen joulua?

Juha Itkonen pohtii hyvinvointivaltion ympäristövaikutusta. Kansanedustaja Anna Kontula kirjoitti Helsingin Sanomissa, että hyvinvointivaltio olisi lähestymässä loppuaan ja törmäämässä ekologisiin rajoihin. Itkosen mielestä ylikulutus on kuitenkin vielä enemmän voimissaan esimerkiksi Yhdysvalloissa. Onko hyvinvointivaltio siis jotenkin erityisellä tavalla ekokriisiä kiihdyttävää ja pitäisikö sitä sen vuoksi alkaa purkamaan?

Mika Pantzar pohtii saarnan asemaa nykypäivänä, vaikka kumpikaan Pyöreän pöydän pastorijäsenistä ei ole paikalla. Joulusaarnalla halutaan yleensä nostaa esiin yhteiskunnallinen ongelma tai muu asia, johon toivotaan muutosta. Ovatko nykyihmiset johdateltavissa toisenlaiseen käytökseen? Millaisen joulusaarnan kanssakeskustelijat haluaisivat kuulla tänä vuonna?

Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Petja Kopperoinen ja vierailijana Iida Tikka. Puhetta johtaa Maria Pettersson.

Ruben Stiller lätkäisee pöytään kohun, joka syntyi Ylen päätöksestä osallistua Euroviisuihin. Kun perussuomalaiset ovat syyttäneet Yleä milloin mistäkin, on oppositiosta heristetty sormea. Euroviisupäätöksen myötä punavihreät ovatkin kääntäneet kelkkansa ja nyt hallintoneuvostoa huudellaan hätäkokoukseen. Mitä Pyöreän pöydän jäsenet ajattelevat näistä vaatimuksista? Saako Yle tehdä asiassa päätöksensä itsenäisesti ja mihin se samalla syyllistyy?

Petja Kopperoista mietityttää Itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa hyvin kaavoihinsa kangistunut tapa, joilla veteraaneja Suomessa juhlistetaan. Löytyisikö jo variaatioita perinteisiin, joissa iäkkäät veteraanit kiikutetaan valtiolliseen tilaisuuteen kuuntelemaan sota-ajan lauluja ja muistelemaan aikaa rintamalla? Onko oikein edellyttää veteraanien palauttamaan mieliin kerta toisensa jälkeen heidän traumaattisimmat kokemuksensa?

Ritarina vieraileva Vuoden journalisti, Yhdysvaltain ja Venäjänkin kirjeenvaihtajana toiminut Iida Tikka toivoo keskustelua Yhdysvaltain tuoreesta turvallisuusstrategiasta. Sen myötä presidentti Donald Trump haluaa Euroopan irtautuvan pikkuhiljaa omilleen ja pärjäävän turvallisuuspoliittisesti ilman Yhdysvaltain apua. Mitä itsenäisen päätöksenteon vaatimus merkitsee pienille maille, kuten Suomelle jatkossa? Ja koska Trump on kauppamies, millaista kaupankäyntiä tässä on takana?

Keskustelijoina Taru Tujunen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson.

Pekka Seppänen avaa näinä rauhanhieronnan aikoina keskustelun suhtautumisesta venäläisiin. Tällä viikolla kerrottiin päätöksestä, jonka mukaan venäläiset ja valkovenäläiset hiihtourheilijat saattavat päästä kilpailemaan olympialaisiin. Asia on nyt Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n käsissä. Olisiko venäläishiihtäjien kisalipun leimaaminen oikein vai väärin? Ja miten yksittäisiin venäläisiin ylipäätään pitäisi suhtautua?

Hilkka Olkinuora haluaa puhua toivosta. Ensin pitäisi määritellä toivon mittari ja se vasta onkin vaikeaa. Samaan aikaan, kun nuorten aikuisten on kerrottu lamaantuneen taloudellisten paineiden alla, hallituksella toivoa riittää: aina suhdanteiden kääntymisestä kohti Länsiradan rahojen löytymiseen. Jos entisen pääministerin kirjaa mukaillen “toivo on tekoja”, mitä ne teot olisivat? Pitäisikö mediankin liittyä toivotalkoisiin ja luoda tulevaisuudenuskoa?

Taru Tujusta pohdituttaa ruotsalaisten Suomi-kuva. Miltä näytämme naapurin silmissä? Jos Lidlin suomalaisiin ruokaviikkoihin on uskominen, niin hyvin perinteiseltä lauantaimakkarakansalta. Aina on puhuttu, ettei naapurikansa meistä paljoa tiedä, mutta vastaako ruotsalaisten kuva meistä todellisuutta? Ja jos ei, mihin suuntaan ritarit sitä muuttaisivat?