Viime vuonna Esko Valtaojalta leikattiin suorassa tv-lähetyksessä ensimmäistä kertaa kymmeniin vuosiin parta 3 miljoonan keräysrajan ylityttyä. Hän myös soitti elämänsä ensimmäistä kertaa oboella “Tuiki tuiki tähtönen” -kappaleen Nenäpäiväkonsertissa.

Kuluvan vuoden syyskuussa hänet lennätettiin ensimmäistä kertaa kehitysmaan kamaralle itä-afrikkalaiseen Tansaniaan. Mitä tähtitieteen emeritusprofessori teki ensimmäisenä toimenpiteenään päästyään Afrikan taivaan alle? Esko Valtaojan ensimmäisenä eläkeläispäivänä alkaneella matkalla oli mukana myös toimittajamme Juha Blomberg.

Nenäpäivä on perjantaina 6. marraskuuta. Suuressa Nenäshowssa TV2:lla on mukana myös emeritusprofessori Esko Valtaoja, joka vieraili Tansaniassa syyskuussa. Esko vieraili Ihan pihalla Olga Ketosen vieraana. Kuuntelijoilla oli myös mahdollisuus kysyä Eskolta mitä tahansa maailmankaikkeudesta tai ihan mistä vaan. Ja hra professorihan vastasi.

Cheek on millä tahansa mittareilla yksi maamme menestyneimmistä artisteista. Ja vaikka kaikki, mihin mies on viime vuosina ryhtynyt, näyttää onnistuneen, ei menestys ole tullut ilmaiseksi.

Onko Cheekillä eli Jare Henrik Tiihosella Midaksen kosketus? Muuttuuko kaikki mihin hän koskee, jos ei nyt silkaksi kullaksi, niin ainakin menestykseksi?

- Tuo Midaksen kosketus on vanha hip hop metafora. Jonkun hyvän karman olen tähän tekemiseen nyt saanut. Vastaanotto vuoden keikkatauon jälkeen on ollut huikea. En voinut tietää mitä vuodessa tapahtuu. Musiikkibisnes on raaka ala, nuoremmalla yleisöllä trendit ja mielenkiinnon kohteet vaihtuvat nopeasti, kertoo Cheek.

Cheekin musiikkiin on aina suhtauduttu joko suurella intohimolla tai inholla.

- Kun nämä kaksi puolta hankaa vastaan, syntyy reaktio ja vastareaktio, iso voima ja vastavoima. Tämä heijastuu isona menestyksenä, ne jotka diggaavat musaani fanittavat vieläkin enemmän.

Miksi Cheekistä ei tullut rokkijätkää?

- Lahdessa jengi kuunteli paljon jenkki-räppiä. Se oli movement, joka pyyhkäisi tietyn osan nuorista messiin. Liikehdintä näkyi katukuvassa selkeästi, nykyäänhän ei juurikaan tiedä, kuka mitäkin kuuntelee. Oma leiri, oma meininki - jengi maalasi graffiteja, toiset soitti levyjä ja jonkun piti räpätä. Minä olin sitten se, joka räppäsi.

Alpha Omega on Cheekin 11. levy, ja sen tekeminen oli todella takkuista.

- Olimme kuukauden Los Angelesissa unelmien levyntekoreissussa. Mentiin leveellä meiningillä Losiin. Vuokrasimme tuottajan kanssa Hollywoodin kukkuloilta törkeen ison kämpän, johon tehtiin yhteen huoneeseen studio. Musaa teimme vähintään kahdeksan tuntia päivässä. Kun lähdin pois Losista, minulla ei ollut yhtään biisiä, mitä soittaa. Puitteet olivat siellä kunnossa, mutta tulos oli vähäinen. Kun tulin Suomeen takaisin, päätin että olen kotiarestissa, kunnes levy on valmis. Ja kotiaresti tarkoitti, etten saa poistua Suomesta.

Cheek kertoi tehneensä Alpha Omega -albumin siten, että se jää hänen viimeisekseen.

-Valot sammuu on albumin viimeinen biisi. Minulla on vielä ässiä hihassa ja uusia suunnitelmiakin, vähän feidailen välillä. Menestystä ja sen aiheuttamaa painetta yritän päästä pakoon.

Cheek oli Kaikki kotona -lähetyksen vieraana 3.11.2015. Toimittajana Sanna Pirkkalainen.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta säteilee. Hän on selvinnyt erittäin vakavasta sairaudesta kahdesti ja ilmoittaa, että hän aikoo nyt vain elää ja nauttia tavallisista asioista.

Toimittajana Maija Salminen.

Vaikka jokin asia menisi pieleen, olet silti yhtä arvokas kuin ennenkin. Tämän opetuksen ja kannustuksen sai äidiltään asiakkuusjohtaja ja esikoiskirjailija Sonja Strömsholm. Ja sitä neuvoa Sonja on vuosien saatossa noudattanut. Sonjan tapasi toimittaja Petri Rinne ja keskustelussa sivutaan muun muassa sitä mistä koostuu hyvä elämä, voiko maailman menoa jarruttaa ja mitä tapahtui filosofi Esa Saarisen juhlakirjan julkaisutilaisuuden vessatauolla.

Nauru purkaa stressiä, se parantaa, vahvistaa ja yhdistää. Yhdessä nauraminen hitsaa ja liimaa. Mutta on siinä se toinenkin puoli, naurulla voi erottaa, se on vallankäytön väline, sillä voi pyyhkäistä toisen maton alle. Mille nauramme, miten herkkiä olemme naurulle?

Kaikki kotona -lähetyksen vieraina ​olivat radiosatiiri Tohtori Raimon käsikirjoittaja-ohjaaja Miira Karhula, joka on ollut mukana kirjoittamassa myös television Itsevaltiaita sekä näyttelijä-käsikirjoittaja Joonas Nordman, joka on mukana mm. Putouksessa, YleLeaksissa ja Siskonpedissä.

Huumorintaju on enemmänkin ikäpolvikysymys kuin kansallisuuteen liittyvä juttu, Joonas Nordman toteaa.

- Vanhemmilla on vähän erilaiset jutut ja huumorintaju kuin nuorilla ja nuoret kasvavat erilaiseen huumorin ympäristöön. Parikymppisille on tuttua amerikkalaiset roastaukset ja stand up -komiikka ja heidän kuvansa huumorista on laajempi kuin vanhemman ikäpolven.

Miira Karhula kertoo, että huumorissa on vallinnut stereotyyppinen tehtäväjako; naisten tehtävä on nauraa ja miesten tehtävä on kertoa hauskoja juttuja. Naisten tehtävä on säilyttää ja miesten rikkoa. Tämä on pikkuhiljaa murtumassa.

Vaatiiko poliittisen satiirin ymmärtäminen politiikan seuraamista?

Miira Karhula ja Joonas Nordman myöntävät, että joku yhteinen tunnistuspinta pitäisi löytää.

Miira Karhula uskoo, että Tohtori Raimo ei hirveästi naurata, jos ei ollenkaan seuraa politiikkaa tai ei muista edes, kuka on tällä hetkellä pääministerinä.

Joonas Nordman painottaa, että havaintojen, joihin satiiri pohjautuu pitää olla ehdottomasti totuuden mukaisia.

Miten rankkaa huumoria voi heittää ja kenelle?

Oletko sinä vähän lihonut? -kysymystä ei voi puolitutulle työkaverille heittää, mutta veljelle tai puolisolle kysymyksen voi hyvinkin esittää. Se kuinka hyvin tuntee ihmisen, määrittää sen kuinka rankkaa huumoria voi käyttää. Läskittely -väleihin päästäkseen pitää turvallisuuden tunteen olla riittävä.

Miira Karhula ja Joonas Nordman toteavat yhdessä, että lähtökohtaisesti heikompi saa nauraa vahvemmalle.

- Köyhät voivat vitsailla Kokoomus -puolueesta helpommin, kuin Kokoomus -puolue köyhistä.

Miira Karhula nostaa vielä esille Perussuomalaisten vallan kasvun.

- Kun puolue saa valtaa, niin siitä seuraa myös lieveilmiönä se, että puolueelle saa nyt nauraa ihan eri tavalla kuin aikaisemmin.

Kaikki kotona -lähetyksen tiistaina 27.10.2015 toimitti Paula Jokimies.

Jari Hanska. Toimittaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä. Mies, jota ei päästetty valtiovarainministeriön taustatilaisuuteen. Tämä mies kävi Marko Miettisen vieraana Ihan pihalla -ohjelmassa torstaina.

Miten mielen ja kehon saisi kulkemaan käsikkäin - tai kuten nykyään sanotaan synkkaamaan.

Niska jumissa, päätä särkee, selkää juilii. Mitä jos syy löytyykin murehtimisesta ja käsittelemättömistä asioista?

Autossa kuski ajaa, apukuski ohjeistaa, mutta kuski on se joka vie. Kumpi meillä vie kumpaa - keho mieltä vai mieli kehoa?

Kaikki kotona -lähetyksen vieraina olivat terveysliikuntaa ja itämaisia liikuntakulttuureja tutkinut filosofi Timo Klemola sekä näyttelijän ammatissaan aktiivisesti mielen ja kehon yhteistyötä harjoittava Sanna Stellan.

Kumman hyvinvointi on tärkeämpää mielen vai kehon - jos pitäisi valita rapakunnon tai mielen tylsyyden välillä?

Kehomieli on termi, josta Timo Klemola haluaa puhua mieluummin. Kehomieli on myös yksi hänen tutkimuksensa keskeinen aihe.

- Puhumme lähtökohtaisesti kehosta ja mielestä, ruumiista ja sielusta. Jo tällainen puhetapa on harhaanjohtava, se antaa järjestyksen, että ne ovat erillisiä. Lähtökohtana voisimme pitää sitä, että keho ja mieli eivät ole erillisiä vaan yhtä.

Miltä tuntuu kun mieli ja keho ovat tasapainossa?

Kun mieli ja keho ovat balanssissa olen silloin energinen ja ajatuskin kulkee hyvin, kertoo Sanna Stellan.

- Olen flow -tilassa. Hengitän tasapainoisesti, mitään kremppoja ei tunnu. Se on mielen ja kehon joustavuutta.

Timo Klemola kertoo tekevänsä harjoituksia, joissa etsitään mielen ja kehon harmoniaa. Hengitysharjoitukset myös auttavat tasapainon löytämiseen.

Millaisilla sanoilla kuvailemme kehon tuntemuksia?

Timo Klemola kertoo, että meillä on paljon käsitteitä kuvaamaan ajattelun toimintaa, mutta kehon tuntemuksien aistiminen on kehittymätöntä ja siihen on vaikea myös löytää ilmauksia.

- Perusongelma on se, että jo kieli tekee mielen ja kehon kahtiajaon.

Kun sanon sanan mieli, olen jo jakanut itseni kahtia. Emme pysty puhumaan kehon ja mielen yhteydestä, kun meillä ei ole siihen käsitteitäkään. Kun puhun kehosta ja ruumiista, mieli katoaa heti.

Kaikki kotona -lähetyksen tiistaina 20.10.2015 toimitti Paula Jokimies.

Vuoden 2015 Nenäpäiväkampanja on alkanut ja varsinainen Nenäpäivä on perjantaina 6.marraskuuta. Suomessa leikataan kovalla kädellä kehitysapua ja se iskee armottomasti maailman köyhimpien maiden apua tarvitseviin asukkaisiin.

Radio Suomen Nenäpäivätoimittaja Juha Blomberg vieraili syyskuussa Tansaniassa, jossa avustetaan Fidan ruokahuoltohankkeen kautta maaseudun ihmisiä opettamalla uusia ruoankasvatusmenetelmiä.

Juha tutustui kohteeseen Fidan ruokaturvan hankevastaavan Daniel Korpelan kanssa. Miehet kohtasivat pienen itäafrikkalaisen kylän raitilla, jossa elämä velloi ympärillä välillä hyvin vilkkaan meluisana...

Kauneus on katsojan silmässä, tietää vanha suomalainen kansanviisaus.

Vaan harvoin on katsoja näkyyn tyytyväinen, jos sattuu peilin edessä seisomaan. Liian pienet tissit, liian iso takamus. Tai liian ohut tukka ja liian rasvainen iho. Kaikkea on joko liikaa tai liian vähän.

Kauneudesta ja sen vaalimisesta puhuttiin meikkitaiteen mestarin Raili Hulkkosen kanssa tiistaina 13.10.2015 Kaikki kotona -lähetyksessä.

Raili Hulkkosella on pitkä kokemus kauneusalalta, ura alkoi jo 60-luvulla.

Hän kertoo seuranneensa mielenkiinnolla nuorten tyttöjen touhua. Heillä on vahva pyrkimys täydellisyyteen ulkonäön suhteen.

- Kaikki näyttävät nykyään samasta muotista tulleilta. Pitkät hiukset pitää olla ja vaatteetkin ovat niin saman tyyppisiä. Ehkäpä äitien tulisi kannustaa tyttäriään vahvemmin korostamaan omaa persoonallisuuttaan.

Suomalaisen meikkitaiteen grand old lady Hulkkonen rohkaisee suomalaisia naisia hoitamaan ihoaan pitkäjänteisemmin.

-Purkkeja ei niin paljon tarvitse olla, mutta säännöllisyys hoitamisessa on tärkeää. Kosmetologin hellää huomaa ja tehokkaampia hoitoja voisimme ahkerammin käyttää.

Kauneuden käsitteeseen palattiin vielä keskustelun lopuksi. Hulkkonen tähdentää, että kyse ei ole pelkästä ulkonäöstä.

- Kaunis ihminen on tasapainoinen ja hänellä on positiivinen asenne elämään. Jokaisesta päivästä löytyy jotain hyvää ja iloakin, jota on myös mukava tuottaa toisille. Kaikki tämä näkyy myös kasvoissamme.

Haastattelijana Sanna Pirkkalainen.