Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

80. jaksossa puhutaan teoksesta Miesvaltaa murtamassa. Varhaisten feministien filosofisia kirjoituksia (Gaudeamus, 2021). Vierainani ovat teoksen toimittanut Martina Reuter ja suomentajat Tuomas Parsio ja Erika Ruonakoski. Millä perusteella teoksessa esiintyviä kirjailijoita voidaan kutsua varhaisiksi feministeiksi? Mitä renessanssikirjailija Christine de Pizan kirjoitti teoksessaan Kirja naisten kaupungista? Kuka oli Montaignen ottotyttäreksi itseään nimittänyt Marie le Jars de Guerney? Mitä 1600-1700-luvulla elänyt mies François Poulain de la Barre kirjoitti tasa-arvosta? Miksi julkaisun Naisten oikeudet: Kuningatterelle kirjoittanut Olympe de Gouges teloitettiin vallankumouksen aikaan? Millaisia haasteita oli suomentaa vanhoja tekstejä? Miksi nykyihmisen kannattaa lukea varhaisten feministien kirjoituksia?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

79. jaksossa aiheena on Vanessa Springoran kirja Suostumus (WSOY, 2021). Springora kertoo kirjassaan siitä, kuinka hän neljätoistavuotiaana ajautui seksuaaliseen suhteeseen kuuluisan ranskalaisen kirjailijan kanssa. Kirjasta keskustelevat kanssani Pihla Hintikka ja Päivi Koivisto. Mikä sai Springoran kirjoittamaan teoksen monta kymmentä vuotta tapahtuneen jälkeen? Minkä lajityypin teos on kyseessä? Miksi lasten ja aikuisten väliset seksuaaliset suhteet olivat laajasti hyväksytty 80-luvun Ranskassa? Miten Springora käsittelee kirjassaan suostumuksen teemaa? Miten kirja on vaikuttanut Ranskassa ja Suomessa? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

78. jaksossa vieraanani on kääntäjä Kaisa Sivenius. Keskustelemme Ollivier Pourriolin teoksesta Jalkapallon likaiset legendat (2021, Teos), jonka on ranskasta suomentanut Kaisan luokka. Kirjassa kuvataan kuusi rumaa temppua jalkapallon historiassa. Ketkä muodostavat teoksen kääntäneen Kaisan luokan? Miten käännösprojektin voi yhdistää kielenopetukseen? Millaista oli kääntää teos, joka sisältää runsaasti viittauksia kirjailijoihin ja filosofeihin? Onko kirjalla antia myös sellaiselle, joka ei ole jalkapallofani? Kaisa lukee podcastin kuuntelijoille myös otteen kirjasta.

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

77. jaksossa vieraanani on Janne Salo, joka on koonnut ja suomentanut teoksen André Breton Unen hiekkarannoilla Valitut runot (2020, Sammakko). Suomennosten lisäksi myös ranskankieliset lähdetekstit ovat näkyvillä. Janne sai työstään Ylen Kääntäjäkarhu-palkinnon. Kuka oli André Breton (1896–1966)? Miten surrealismi näkyy hänen tuotannossaan? Millaista oli Bretonin käyttämä automaattitekniikka? Millaista oli suomentaa surrealismia edustavia tekstejä? Mitä nykyajan kirjoittavat ihmiset voisivat oppia Bretonilta? Janne lukee myös yhden suomentamansa runon kuuntelijoille.  

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

76. jaksossa vieraanani on Helsingin tuleva pormestari Juhani Vartiainen. Miksi Juhanan Twitter-tunnus on filsdeproust? Millaisen jäljen lapsena vietetyt vuodet Pariisissa ovat jättäneet Juhanaan? Millaista iloa ranskan taidosta on ollut hänelle elämässä? Mikä on ranskalainen bravuuri Juhanan keittiössä? Millaisia matkoja hän tykkää tehdä Ranskaan? Millaisen pormestarin Helsinki saa ranskan kielen ja kulttuurin tuntijasta Juhanasta?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

75. jaksossa vieraanani on Anneli Taimio, joka on tehnyt Taru Tarvaisen kanssa kirjan nimeltä Camembert & croissant - ranskan ääntäminen A:sta Z:aan (2021, Books on Demand). Miten kirjassa rohkaistaan ranskan ääntämiseen? Mitä suomenkielisten ranskan puhujien kannattaisi tietää nasaalivokaaleista tai frikatiiveistä? Miten ranskan r:n ääntämistä voi harjoitella? Miten aksentti ja intonaatio vaikuttavat ääntämiseen? Millaisia ääntämiseen liittyviä tärppejä Anneli antaa?

Kuuntele myös 55. jakso, jossa Anneli kertoi ensimmäisestä kirjasta (Taru Tarvaisen kanssa) Ranskaa rönsyillen.

Ranskan ääntämisestä voit kuunnella myös jaksosta 17, jossa Mari Wiklund antaa suomenkielisille vinkkejä ääntämisen harjoitteluun.

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

74. jaksossa vieraanani on tuleva filosofian maisteri Emmi Pääkkönen. Hänen maisterintutkielmansa (Helsingin yliopisto) käsittelee musiikin käyttöä ranskan opetuksessa. Miksi Emmi halusi tutkia juuri tätä aihetta? Miten ranskan opettajat kertoivat käyttävänsä musiikkia opetuksessaan? Mitä syitä ranskan opettajat antoivat musiikin käytölle? Miten opettajat voisivat jatkossa käyttää entistä monipuolisemmin musiikkia opetuksessaan? Mitä vinkkejä Emmi antaa opettajille, jotka haluaisivat enemmän hyödyntää musiikkia?

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

73. jaksossa vieraanani on ranskan ja englannin opettaja Tytti Tenhunen Otaniemen lukiosta Espoosta. Miten Tytistä tuli ranskan opettaja? Miksi hän halusi suorittaa digitaalisen oppimisen ja opettamisen erikoiskoulutuksen? Miten etäopetuksessa voi osallistaa opiskelijoita? Millaista on monipuolinen arviointi kieltenopetuksessa? Millaisia vinkkejä Tytti antaa kieltenopettajille, jotka haluavat kehittää omaa opetustaan?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

72. jaksossa vieraanani on Anna Kortelainen, jonka uusi teos on nimeltään Tulirinta. Romaani Erik Edelfeltistä (Tammi, 2020). Nuorena keuhkotautiin kuollut Erik matkusti Montpellier’n yliopistoon opiskelemaan kokeilevaa sielutiedettä. Miksi Anna halusi kirjoittaa Erik Edelfeltistä ja nimenomaan romaanin? Miten Viipuri liittyy Annan omaan kiinnostukseen Ranskaan ja ranskan kieleen? Millainen on romaanin suhde faktaan ja fiktioon? Millaisista kokemuksista Anna ammensi kuvatessaan Erikin elämää ranskalaisella yliopistolla ja siihen liittyvää ulkopuolisuutta? Miten viinikirva liittyy Erikin tarinaan? Onko romaanin teeman yhteys meidän aikamme kulkutautiin, koronaan, sattumaa? Anna lukee myös valitsemansa otteen Tulirinnasta!

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

71. jaksossa vieraanani on Teresa Välimäki, jonka uusi teos on nimeltään Le Keittokirja. Pieni pala ranskalaisen maaseutukeittiön tunnelmaa ja tuoksuja (Readme.fi2020). Mistä Teresan rakkaus Ranskaan ja ranskalaiseen ruokaan on saanut alkunsa? Miten Teresa on oppinut ranskan kielen? Mikä on Le Keittokirjan johtoajatus? Millaisesta ranskalaisesta keittiöstä reseptit ovat saaneet inspiraationsa? Mitkä päivän ruokahetket ovat erityisesti Teresan mieleen? Löytyykö Le Keittokirjasta apua korona-arjen kokkailuihin? Entä mikä on Teresan mieleenpainuvin makumuisto Ranskasta?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com