Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

64. jaksossa puhutaan kieli-ideologioista. Filosofian tohtori Susanna Hakulinen (2020) on väitöskirjassaan tutkinut suomen ja ruotsin opetusta ja oppimista kolmen maan yliopistoissa: Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa.

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

63. jaksossa vieraanani on historioitsija Ville Eerola. Hänen uusi romaaninsa Nuori Waltari (2020, Docendo) kertoo kesästä 1929, jolloin Mika Waltari matkusti Pariisiin. Miksi Ville halusi kirjoittaa kirjan nuoresta Waltarista ja sijoittaa sen juuri Pariisiin? Millainen on kirjailijan oma suhde Ranskaan ja Pariisiin sekä ranskan kieleen? Miten Ville rakensi romaanin aikaan sopivaa kieltä? Miten romaani kuvaa Waltarin suhteita Olavi Paavolaiseen sekä Elina Vaaraan ja Astrid Jäppiseen? Miksi Waltarilla ja hänen aikalaisillaan oli kaipuu metropoleihin kuten Pariisiin? Mitä nykyihminen voisi oppia nuorelta Waltarilta? Ville lukee kuuntelijoille myös valitsemansa otteen romaanista: Waltari istuu pariisilaiskahvilassa ja muistelee suhdettaan Elina Vaaraan.

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

62. jaksossa teemana on ranskalaiskirjailija Edouard Louis ja hänen kaksi romaaniaan Ei enää Eddy (2014, suom. 2019, Tammi) ja Väkivallan historia (2016, suom. 2020, Tammi). Aiheesta keskustelevat kaunokirjallisuuden suomentaja Lotta Toivanen sekä kirjallisuuden ja ranskan opiskelija Mikko Viinamäki Helsingin yliopistosta. Millainen kirjailija on nuori ranskalaissensaatio Edouard Louis? Miten Louis kuvaa häpeään, sukupuoleen ja inhoon liittyviä teemoja Eddy-romaanissa? Mistä romaanissa Väkivallan historia on kyse? Millainen haaste on ollut suomentaa puhekieltä ja moniäänisyyttä Louis’n romaaneissa? Miksi suomalaislukijan kannattaa tarttua Edouard Louis’n romaaneihin? Kuullaan myös, kun Lotta Toivanen lukee otteen Eddy-romaanista ranskaksi ja suomeksi!

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

61. jaksossa puhutaan ranskan opiskelusta yliopistossa. Vierainani on kaksi uutta ranskan opiskelijaa Helsingin yliopistosta, Marika Helovuo ja Iiris Karikytö. Miksi Iiris halusi tulla lukion ja yhden välivuoden jälkeen opiskelemaan ranskaa? Miksi aina ranskaa rakastanut Marika pyrki vasta nelikymppisenä opiskelemaan ranskaa ja millaisia ponnisteluja opiskelupaikan hankkiminen on vaatinut? Miltä ranskan opiskelu on tuntunut korona-aikaan, kun kurssit järjestetään pääasiassa etänä? Millaisia neuvoja Iiris antaa lukiolaisille, jotka ovat kiinnostuneita kielten ja erityisesti ranskan opiskelusta? Mitä sanottavaa Marikalla on neli-viisikymppisille, jotka miettivät, onko liian myöhäistä pyrkiä opiskelemaan kieltä yliopistoon?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

60. jaksossa keskustelen kulttuurihistorioitsija, filosofian tohtori Heli Rantalan kanssa hänen uudesta kirjastaan Pikisaaresta Pariisiin. Suomalaismatkaajien kokemuksia 1800-luvun Euroopassa (Gaudeamus, 2020). Keitä olivat suomalaismatkaajat, joilla oli mahdollisuus pitkiin Euroopan-matkoihin 1800-luvulla? Miten Turun Pikisaaresta pääsi aikoinaan matkustamaan Pariisiin ja muualle Eurooppaan? Miten suomalaismatkaajat kokivat Pariisin 1800-luvun toistuvien vallankumousten aikoina? Millainen kielitaito suomalaismatkaajilla oli ja miten he suhtautuivat kohtaamiinsa erilaisiin tapoihin? Mitä me nykyajan suomalaiset voisimme oppia 1800-luvun suomalaismatkaajilta?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

59. jaksossa keskustelen taide- ja kulttuurihistorioitsija Hanna-Reetta Schreckin kanssa suomalaistaiteilija Ellen Thesleffistä (1869–1954) ja erityisesti hänen Pariisin ja Firenzen matkoistaan. Hanna-Reetta on tehnyt kirjan Minä maalaan kuin jumala. Ellen Thesleffin elämä ja taide (2017, Teos) ja Annukka Mäkijärven ja Iida Turpeisen kanssa Ellen T. sarjakuvaromaanin (2019, Teos). Miksi Ellen Thesleff, säätyläisperheen tyttö, päätti parikymppisenä lähteä taidekouluun Pariisiin? Millaista oli suomalaisen naistaiteilijan arki 1800-luvun lopun Pariisissa? Miten Pariisi vaikutti Ellen taiteeseen? Miksi Ellen lähti Pariisista Firenzeen ja mikä oli Italian merkitys hänen elämäänsä ja uraansa? Miten hänen kansainvälisiä vaikutteita saaneeseen taiteeseensa suhtauduttiin Suomessa? Entä millaisia ovat Ellenin kirjoittamat monikieliset kirjeet ja mitä hyötyä taidehistorioitsijalle on ollut kielitaidosta?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

58. jaksossa keskustelen Helsingin Sanomien toimittajan Heikki Aittokosken kanssa ranskan kielestä, sen oppimisesta ja hyödyntämisestä työelämässä. Puhutaan myös Heikin tekemästä jutusta, joka koski ranskalaisten suhtautumista uuden pääministerin Jean Castexin murteeseen. Millaista hyötyä Heikille on ollut siitä, että hän ryhtyi aikoinaan opiskelemaan ranskaa ensimmäisenä vieraana kielenä? Miksi toimittajan urasta haaveilevan kannattaa osata muitakin kieliä kuin englantia? Mitä pääministeri Jean Castexin murteeseen kohdistuva kritiikki kertoo ranskalaisista? Hyväksytäänkö poliitikon käyttämä murre paremmin Suomessa kuin Ranskassa? Miksi suomalaisen on helpompi ymmärtää Castexin eteläranskalaista puheenpartta kuin pariisilaisen poliitikon puhetta? Mitkä Ranskaan liittyvät teemat kiinnostavat Heikkiä jatkossa?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

57. jaksossa keskustelen Maria Petterssonin kanssa hänen tuoreesta kirjastaan Historian jännät naiset (Atena 2020). Maria kertoo, millainen prosessi oli kerätä tietoa historian naisista monella kielellä. Keskitymme erityisesti jänniin ranskalaisnaisiin ja Ranskassa vaikuttaneisiin naisiin. Kemisti Marie-Anne Paulze Lavoisier kehitti miehensä kanssa aineen häviämättömyyden lain ja keksi mitä palaminen on, mutta mitä tapahtui, kun tutkimuksen tekijä piti nimetä? Miten Josephine Baker päätyi Pariisiin vaudeville-tähdeksi, aktivistiksi, suomalaisen Jarin adoptioäidiksi ja sai lopulta ensimmäisenä amerikkalaisnaisena Ranskan valtion sotasankarihautajaiset? Mikä oli hovinarri Mathurinen uroteko legendan mukaan? Miten Jelizaveta Pilenkosta, Venäjän ensimmäisestä naisteologista, tuli Maria Pariisilainen ja Ranskan vastarintaliikkeen sankari? Millaista kaksoiselämää eli taidehistorioitsija Rose Valland Saksan miehitysvallan aikana Ranskassa?

Kuuntele myös:

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

56. jaksossa keskustelen dos. Antti Kujalan kanssa hänen kirjastaan Kivenmurskaajat. Kolonialismin historia (2019, Atena) joka sai Lauri Jäntin tunnustuspalkinnon. Tässä jaksossa keskitytään Ranskan siirtomaahistoriaan. Miksi Ranska alkoi valloittaa siirtomaita 1600-luvulla? Mitä alueita Ranska on vuosisatojen saatossa hallinnut? Miten ranskalainen hallintotapa Afrikassa erosi brittiläisestä? Miten siirtomaavalta päättyi Algeriassa ja muualla Ranskan afrikkalaisessa imperiumissa? Mikä oli siirtomaiden merkitys Ranskalle?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

55. jaksossa keskustelen Anneli Taimion kanssa kirjasta Ranskaa rönsyillen (2020, Books on Demand), jonka hän on tehnyt yhdessä Taru Tarvaisen kanssa. Pieni kalligrafiaa sisältävä kirjanen sisältää kuvauksia tapakulttuurista ja anekdootteja, monivalintakysymyksiä, ilmauksia ja fraaseja. Miten Ranskassa käyttäydytään ruokapöydässä: saako myöhästyä, voiko ruokaa jättää ja miten on kiitoksen laita? Millaiset toivotukset ovat Ranskassa tärkeitä eron hetkellä? Miksi ranskan ääntäminen on helpompaa kuin englannin? Miten Cannes ja Citroën äännetään? Entä miten Tuhkimon kenkä liittyy ranskan kieleen?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com