Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

142. jaksossa puretaan kieltenopiskeluun liittyviä myyttejä yliopistossa! Puhumme yliopistossa tapahtuvassa kielenopiskelusta, joka johtaa kandin- tai maisterintutkintoon. Emme siis käsittele kielitaito-opetusta, jota annetaan esimerkiksi yliopistojen kielikeskuksissa. Murramme seuraavat yliopistolliseen kieltenopiskeluun liittyvät myytit:

Myytti 1 : Opiskelijat tulevat kielikouluun.

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

141. jaksossa keskustelen suomentaja Kristina Haatajan kanssa ranskalaiskirjailija Emmanuel Carrèren teoksesta Jooga (2024, Sammakko). Miten ranskan kieli tuli Kristinan elämään? Millainen kirjailija on Emmanuel Carrère? Mistä teos Jooga kertoo? Mikä Joogan suomentamisessa oli hankalinta ja mikä parasta? Mikä on Kristinan lempiteos Carrèrelta? Millaisia huolenaiheita Kristinalla on liittyen ranskan kielen asemaan Suomessa? Kristina lukee myös otteen alkuteoksesta ja suomennoksesta! 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

140. jaksossa vieraanani on Mira Kotamäki, joka on saanut valmiiksi ranskan kielen maisterintutkielmansa Helsingin yliopistossa. Mira on tarkastellut ranskan kieltä ja monikielisyyttä suomalaisessa työelämässä. Miten Mira sai kipinän ranskan kieleen? Miksi Mira halusi tarkastella monikielisyyttä maisterintutkielmassaan? Mitä monikielisyys tarkoittaa? Keitä olivat Miran tutkimuksen osallistujat? Millainen kielitaito tutkittavilla oli? Millaisia kokemuksia osallistujilla oli monikielisyydestä suomalaisilla työpaikoilla? Mikä on ranskan kielen asema suomalaisessa työelämässä? Mitä suomalaisessa työelämässä voitaisiin oppia Miran tutkielman tuloksista? Mira antaa myös vinkkejä muille tutkielmantekijöille!

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

139. jaksossa vieraanani on Marjo Mäenpää, joka on kirjoittanut kirjan Tulivuorikaupunki Kongossa – avustustyötä Afrikan sydämessä (Bazar 2023). Miten Marjo päätyi kolmekymppisenä avustustyöntekijänä työkomennukselle Itä-Kongon kriisialueelle? Millaista oli alkaa käyttää ranskaa työkielenä? Millaista avustustyö oli? Millaisia kulttuurishokkeja Marjo koki? Miksi Marjo halusi kirjoittaa kirjan kokemuksistaan ja millainen prosessi se oli? Vieläkö Marjon veri vetää maailmalle?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

137. jaksossa vieraanani on Matilda Suhonen, joka toimi Pariisin olympialaisissa Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) jäsenen avustajana. Matilda on opiskellut kansainvälistä urheilujohtamista yliopistossa Pariisissa. Miten Matilda onnistui oppimaan ranskaa ilman kouluopintoja ranskalaisella juustotilalla? Mitä on vaatinut, että ranskasta on tullut Matildan toinen kotikieli? Miten Matilda pääsi avustamaan KOK:n jäsentä? Miten Matilda sopeutui työharjoitteluun Salomonilla? Millainen kokemus Pariisin olympialaiset on ollut Matildalle? Millaisia neuvoja Matilda antaa nuorille, jotka ovat sitä mieltä, että englanti riittää?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

136. jaksossa puhutaan 1600-1800-lukujen ranskalaisista Lappi-kuvauksista ja niiden suomennoksista. Vieraanani on aiheesta väitöskirjan tehnyt Merja Torvinen. Mistä Merja sai idean tutkimusaiheeseen? Oliko tutkimukseen helppoa löytää aineistoa? Keitä olivat ranskalaiset, jotka matkustivat tuolloin Lappiin? Miten ranskalaismatkaajat kuvasivat Lappia? Kuka nämä Lappi-kuvaukset on suomentanut? Millaisia käännösstrategioita suomentaja on käyttänyt? Millaisia ovat nykyajan ranskalaiset Lappi-kuvaukset?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

135. jaksossa puhutaan teoksesta Ranska Helsingissä vuodesta 1890, jonka ovat toimittaneet Outi Merisalo ja Sini Sovijärvi. Julkaisun taustalla on Helsingin ranskalais-suomalainen yhdistys. Mistä Outi ja Sini saivat idean tähän kirjaan? Mistä kirja kertoo? Millainen historia Helsingin Ranskalais-suomalaisen yhdistyksellä on? Millainen vaikuttaja kulttuurisuhteissa oli vuonna 1884 Helsinkiin saapunut 25-vuotias ranskalainen opettaja Marie de Verneuil? Millainen historia on romaanisella filologialla? Miten oopperatähti Aino Ackté vaikutti suomalais-ranskalaisiin kulttuurisuhteisiin? Millaisia olivat ranskalaisen elokuvan kultaiset vuodet 1930–60? Miten ranskalaisvaikutukset näkyivät helsinkiläiseliitin ruokakulttuurissa? Millainen historia on Helsingin ranskalais-suomalaisella koululla? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

134.  jaksossa keskustelen ranskan väitöskirjatutkija Linda Nurmen kanssa ranskalais-sveitsiläis-korealaisesta kirjailijasta Elisa Shua Dusapinista ja hänen esikoisromaanistaan Hiver à Sokcho (Sokcho talvella, Siltala, 2023) Kuka on Elisa Shua Dusapin? Mistä hänen esikoisromaaninsa kertoo? Millainen lukukokemus se oli Lindalle? Millaisen vastaanoton romaani on saanut? Suomentaja Anu Partanen palkittiin Maurice de Coppet -palkinnolla, millaisesta palkinnosta on kyse? Kenelle Linda suosittelee romaania? 

Linda vieraili myös jaksossa #114 puhumassa ranskalaiskirjailijoista Marguerite Durasista ja Annie Ernaux’sta.  

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

133. jaksossa keskustelen Tuija Vertaisen kanssa hänen uudesta teoksestaan Sabotöörin siluetti. Ranskalaisperäisten sanojen selityksiä (2024, SKS). Mistä Tuija sai idean kirjoittaa teos ranskalaisperäisistä sanoista? Miten lainattujen sanojen alkuperää voi tutkia? Miten ranskasta on tullut lainasanoja suomeen? Millä perusteella Tuija valitsi sanat kirjaan? Mikä on Tuijan lempisana? Mistä buffet-sana on peräisin? Miten kalsarit ja ranskan kieli liittyvät yhteen? Mitä sabotööri ja siluetti tarkoittavat? Mitkä ranskalaisilta kuulostavat ilmaisut eivät olekaan ranskaa? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com