Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

105. jaksossa puhutaan Instagramin kirjaharrastajien yhteisöstä Kirjagramista ja siellä järjestämästäni lukuhaasteesta #KimppalukuNotreDame, jossa luettiin Victor Hugon klassikkoteos Pariisin Notre Dame. Vierainani ovat kirjagrammaajat Minna Ruokonen ja Hanna Sievänen. Mikä on Kirjagram? Miksi Minna ja Hanna halusivat lähteä mukaan lukemaan Pariisin Notre Dame? Millainen on romaanin suomennos ja mitä suomentajasta tiedetään? Miten sujui Notre Damen lukeminen ranskaksi? Millainen romaanin lukukokemus oli kirjagrammaajille? Kenen kannattaa lukea romaani? Minna lukee myös otteen Pariisin Notre Damen suomennoksesta.

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

104. jaksossa vieraanani on Tommi Uschanov, joka on suomentanut Wolfram Eilenbergerin teoksen Vapauden tuli. Filosofian pelastus synkkinä aikoina 1933-1943 (2021, Siltala). Teoksessa käsitellään 1900-luvun vaikutusvaltaisimpia naisfilosofeja, jotka ovat Simone de Beauvoir, Hannah Arendt, Simone Weil ja Ayn Rand. Miksi on tärkeää esitellä juuri nämä filosofit? Miksi teos keskittyy vuosiin 1933–43? Miten kahden ranskalaisen Simonen ajattelu erosi toisistaan ja oliko jotain yhtäläisyyksiä? Miten juutaistausta ja maastamuutto näkyvät Arendtin ja Randin ajattelussa? Onko Ay Rand muuttanut nimensä suomalaisen kirjailijan Aino Kallaksen mukaan? Voiko filosofia olla pelastuksemme vaikeina aikoina? Tommi lukee myös otteen teoksesta. 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

103. jaksossa vieraanani on kirjastonhoitajana pitkän uran tehnyt, ranskan opiskelija Marika Helovuo, jonka kanssa keskustelen teoksesta Au revoir, tristesse ja muita elämänohjeita ranskalaisista klassikoista (2020, Atena). Viv Groskop käsittelee kirjassaan 12 ranskalaista klassikkoteosta, esimerkiksi Sagania Proustia, Hugoa, Flaubertia ja Camus’ta. Mitä Groskop haluaa sanoa teoksen nimellä Au revoir, tristesse, joka on mukaelma Saganin romaanin nimestä Bonjour, tristesse? Miksi Hugon teos Kurjat on tärkeä kirja? Millainen persoona suuri kirjailija Hugo oli? Mitä ajatuksia herättää mieskirjailijoiden ylivoima klassikoissa? Mistä kertoo Camus'n sivullinen? Miksi ranskalaisia klassikoita kannattaa lukea?

Marika on vieraillut jaksossa #61 kertomassa, millaista on ryhtyä nelikymppisenä opiskelemaan pääaineena ranskaa yliopistolla. 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

102. jaksossa vieraanani on MTV:n entinen Pariisin-kirjeenvaihtaja Helena Petäistö, joka kertoo urastaan ja uudesta kirjastaan Gallian kukko kiekuu taas (2022, Otava). Miten Helenasta tuli Pariisin-kirjeenvaihtaja? Millainen rooli kirjoittamisella on ollut Helenan elämässä? Mistä tuli idea julkaista kolumneista kirja? Miten Helena analysoi presidentti Macronin toimintaa? Millaisia ranskalaisia suuria persoonia kirja käsittelee? Helena lukee myös otteen kirjastaan! 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

101. jaksossa vieraanani on kirjailija Tiina Raudaskoski, joka on kirjoittanut romaanin Kuudennen kerroksen nainen (2022, WSOY). Kirja ammentaa Tiinan omista kokemuksista huoltajuusriidasta Ranskassa. Mitä tapahtumat saivat alkunsa? Miksi Tiina ryhtyi opiskelemaan oikeustiedettä Sorbonnessa kesken huoltajuusriidan? Missä vaiheessa Tiina ajatteli, että hän voisi kirjoittaa aiheesta romaanin? Millainen kirjoitusprosessi oli? Kuinka paljon kirja perustuu Tiinan omiin kokemuksiin? Tiina lukee myös otteen romaanista!

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

100. jaksossa vieraanani on Annastiina Heikkilä, joka kertoo esikoisromaanistaan Vapaus valita kohtalonsa (2022, WSOY).  Romaanin päähenkilöinä on kaksi ystävystä, ranskalais-suomalainen Lea ja algerialaistaustainen Anissa.

Miksi Annastiina halusi ryhtyä tietokirjojen jälkeen kirjoittamaan romaania? Mistä esikoisromaani kertoo? Minkä vuoksi Annastiina halusi romaanissaan käsitellä kolonialismia ja sen aiheuttamia haavoja? Millaisia kulttuurieroja Suomen ja Ranskan välillä esiintyy romaanissa? Millaisia neuvoja Annastiina antaa tietokirjailijoille, jotka haluaisivat siirtyä fiktion puolelle? Annastiina lukee myös otteen romaanistaan! 

Annastiina on vieraillut myös jaksossa #19 (Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa) ja jaksossa #37 (Miksi Ranska raivoaa?).  

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

99. jaksossa vieraanani on taidehistorioitsija Johanna Lindfors, joka on kirjoittanut kirjan Elämäni ranskattarena (2022, WSOY). Miksi Johanna haluasi kirjoittaa elämästä ranskattarena ja mitä ranskalainen elämä hänelle tarkoittaa? Mikä ranskalaisuudessa on ollut Johannalle haastavinta? Saako koulutettu taideasiantuntija pitää Mona Lisasta? Mitä ranskalaistyylinen elämä on opettanut Johannalle? Mitä vinkkejä kirjailija antaa niille suomalaisille, jotka haluaisivat saada elämäänsä ripauksen ranskalaisuutta? Johanna lukee myös otteen teoksesta! 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

98. jaksossa vieraanani on filosofian tohtori Henna Karppinen-Kummunmäki, joka on julkaissut kirjan Tyttöjen vuosisadat. Lasten ja nuorten historiaa keskiajalta 1800-luvulle (2022, Avain). Miten Henna päätyi tutkimaan tyttöjä esimodernilla ajalla? Mitkä osa-alueet tyttöjen elämässä ovat kokeneet suurimman muutoksen nykyaikaan verrattuna? Miten ranskan kieli näkyi eliitin tyttöjen elämässä? Millaista kohteliaisuutta tytöiltä vaadittiin? Miten tytöistä tuli aikuisia? Henna lukee myös Ranskaa koskevan pätkän kirjastaan!

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

97. jaksossa vieraanani on Ella Sarjanen, joka on tehnyt ranskan kielen maisterintutkielmansa siitä, millaisia käsityksiä ranskan oppijoilla on autenttisten tekstien ja tehtävien käytöstä ranskan opetuksessa. Mitä autenttisuudella tarkoitetaan opetuksessa? Miksi autenttiset materiaalit ovat hyödyllisiä vieraiden kielten opetuksessa? Millaisista autenttisista teksteistä ja tehtävistä ranskaa opiskelevat koululaiset kertoivat pitävänsä? Ja mistä he eivät pitäneet yhtä paljon? Miten ranskan oppijat suhtautuivat oppikirjoihin? Oliko ranskaa opiskelevilla koululaisilla mahdollisuus vaikuttaa opiskeltaviin sisältöihin ja materiaaleihin? Millaisia suosituksia Ella antaa opettajille autenttisten tekstien ja tehtävien käytöstä ranskan opetuksessa?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

96. jaksossa vieraanani on Meri Larjavaara, joka toimii ranskan kielen professorina Åbo Akademissa. Puhutaan käsitteestä suomettuminen ja siitä, miten sitä on käytetty ranskalaisessa sanomalehdessä Le Mondessa viimeisten viiden-kuudenkymmenen vuoden aikana. Millainen lehti Le Monde on? Onko suomettuminen ollut yleisesti käytetty käsite Le Mondessa? Milloin käsite esiintyi ensimmäistä kertaa ja millaisessa kontekstissa? Miten termiä käytettiin 70–80-luvuilla? Miksi termin käyttö väheni 90-luvulla? Ja miten käsite putkahti uudelleen esiin 2010-luvulla? Onko Ranskassa koettu suomettuminen eri tavalla kuin me Suomessa?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com