Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

122. jaksossa vieraanani on suomentaja Ville Keynäs, joka on suomentanut ranskalaiskirjailija Georges Perecin romaanin Häviäminen (2023, Teos). Perec kirjoitti romaaninsa ilman ranskan yleisintä vokaalia e:tä, ja Ville suomensi sen ilman suomen yleisintä vokaalia a:ta. Millainen kirjailija Perec oli? Millaisia teemoja romaanissa on? Miten sujui romaanin suomentaminen ilman a-kirjainta? Mitä teos voi antaa suomalaiselle nykylukijalle? Ville lukee myös otteen suomennoksestaan.

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

121. jaksossa vieraani on eläköitynyt Helsingin yliopiston ranskan professori Mervi Helkkula. Mikä oli ranskan kulta-aikaa Helsingin yliopistolla? Millaisia muistoja Mervillä on hänen omilta opiskeluajoiltaan? Miten vuoden 2010 yliopistouudistus muutti yliopistoa? Mitkä ovat Mervin parhaat muistot Helsingin yliopistosta? Miten opiskelijat ovat vuosien saatossa muuttuneet? Millaista tutkimusta Mervi on tehnyt urallaan? Miten vieraiden kielten opiskelu saataisiin nousuun? Mikä on ranskan merkitys Suomessa nyt ja tulevaisuudessa? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

120. jaksossa puhutaan ranskalais-marokkolaisesta kirjailijasta Leïla Slimanista. Vieraanani on filosofian tohtori Anne Riippa, joka toimii käännöstieteen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Kuka on ranskalais-marokkolainen kirjailija Leïla Slimani? Millaisista teemoista hän kirjoittaa? Millainen romaani on Kehtolaulu ja miksi siitä on tullut niin suosittu? Mitä tarkoittaa kerronnallinen empatia ja miksi sitä on tärkeää tutkia? Mistä Toisten maa -trilogia kertoo? Millaisen vastaanoton Slimanin korona-ajan päiväkirjat saivat? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

Kesän erikoisjakso tulee Savonlinnan oopperajuhlilta! Vieraanani on ranskankielisen Romeo ja Julia -oopperan tähti, Marjukka Tepponen. Miten Marjukasta tuli oopperajalaulaja? Millainen merkitys Savonlinnan oopperajuhlilla on Marjukalle? Millainen ooppera on Romeo ja Julia? Millaisia haasteita on ranskaksi laulamisessa? Miten Marjukka opettelee ääntämään erikielisiä oopperatekstejä? Miten voi laulaa kielellä, jota ei osaa lainkaan? Miltä tuntuu kosinta kesken esityksen? Miten oopperalaulajan paineensietokykyä on koeteltu? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  

118. jaksossa vieraanani on Valentina Korpi, joka tarkastellut ranskan kielen kandintutkielmassaan kielivalintoja kongolaistaustaisissa perheissä. Miksi Valentina halusi tutkia Suomessa asuvia kongolaistaustaisia perheitä? Mitä kieliä Suomessa asuvissa kongolaisperheissä osataan? Mitkä seikat olivat vaikuttaneet vanhempien kielivalintoihin? Millaisia yhteyksiä jälkikolonialistiseen kielipolitiikkaan tutkimuksessa havaittiin? Millaista tutkimustietoa tarvittaisiin perheissä tehtävien kielivalintojen tueksi? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

117. jaksossa vieraanani on suomentaja Lotta Toivanen, jonka kanssa keskustelen Eric Vuillardin teoksista Kongo/Köyhien sota ja Kunniallinen vetäytyminen. Millainen kirjailija on Eric Vuillard? Mistä Vuillard saa inspiraationsa teoksiinsa? Millaisen tarinan 1800-luvun lopulle sijoittuva Kongo kertoo? Mikä on 1500-luvun Saksaan sijoittuvan teoksen Köyhien sota sanoma? Millaisia haasteita on Vuillardin teosten suomentamisessa? Onko jo viisi Vuillardin teosta suomentaneelle Lotalle on kehittynyt rutiineja? Lotta lukee myös otteen Une sortie honorable -teoksesta ja sen Kunniallinen vetäytyminen -suomennoksesta!

Lotta Toivanen on kertonut Vuillardista myös jaksossa #83 ja Edouard Louisista Mikko Viinamäen kanssa jaksossa #62. 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  

116. jaksossa puhutaan suomalaisista ja ranskalaisista koronakylteistä, joita Johanna on itse tutkinut. Haastattelijana toimii filosofian tohtori Tuuli Holttinen. Mistä tuli idea tarkastella koronakylttejä? Miten tutkimuksen aineisto on kerätty? Miten kylteissä ohjeistettiin asiakkaita? Millaisia eroja esiintyi suomen ja ranskan välillä? Mitä yllättävää tuloksissa oli? Miten ajatuksia Johannan tutkimustulokset herättivät pyyntötutkija Tuulissa? 

Tuuli on kertonut pyyntöjä käsittelevästä väitöskirjastaan jaksossa 50, sinuttelun ja teitittelyn oppimisesta jaksossa 15 ja haastatellut Johannaa ranskalaisten opettajien puhutteluvalinnoista jaksossa 16. 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

115. jaksossa vieraanani on Krista Leipivaara, joka tarkasteli ranskan kielen maisterintutkielmassaan (Helsingin yliopisto) presidentti Emmanuel Macronin korona-ajan puheita. Miten argumentaatio ja retoriikka liittyvät poliittisiin puheisiin? Mitä eetokset ovat ja miksi niitä oli tärkeää tutkia? Mikä eetos oli yleisin ja mikä harvinaisin? Millaisin kielellisin keinoin Macron ilmaisi eetoksiaan? Mitä tulokset kertovat poliittisesta diskurssista? Miten maisterintutkielman saa tehtyä valmiiksi?  

Krista oli vieraana myös jaksossa 109, jossa hän kertoi ranskan opiskelusta Helsingin yliopistossa. 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

114. jaksossa puhutaan kahdesta suuresta ranskalaiskirjailijasta, Marguerite Durasista ja Annie Ernaux’sta, joka voitti vuonna 2022 kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Vieraanani on ranskan väitöskirjatutkija Linda Nurmi, joka tutkii vapaata suoraa esitystä suomen- ja ranskankielisessä nykykirjallisuudessa. Miten lapsuus Ranskan Indokiinassa vaikutti Durasin teoksiin? Mitkä ovat Durasin tunnetuimmat teokset ja mistä teemoista hän kirjoittaa? Millainen oli Durasin värikäs elämä? Miten sosiologiset teemat näkyvät Ernaux'n tuotannossa? Miksi Ernaux'ta on suomennettu melko myöhään? Miksi Ernaux ansaitsee kirjallisuuden Nobel-palkinnon? Mitä tarkoittaa vapaa suora esitys ja miksi sitä on tärkeää tutkia? Miksi kannattaa lukea Durasin ja Ernaux'n teoksia?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

113. jaksossa vieraanani on yhteiskuntatieteiden tohtori Pekka Väisänen, joka tarkasteli väitöskirjassaan Ranskan presidentti Emmanuel Macronin puheita. Miten Macronin oli mahdollista nousta tuntemattomuudesta suoraan presidentiksi? Miksi Ranskan presidentillä on paljon enemmän valtaa kuin Suomen presidentillä? Voiko Macronia arvioida oikeisto-vasemmisto akselilla? Miten riskiyhteiskunta ja kolmannen tien politiikka liittyvät Macronin politiikkaan? Keiden ajattelijoiden vaikutus näkyy Macronin puheissa? Mitkä ovat Macronin teemat toisella presidenttikaudella?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com