Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

100. jaksossa vieraanani on Annastiina Heikkilä, joka kertoo esikoisromaanistaan Vapaus valita kohtalonsa (2022, WSOY).  Romaanin päähenkilöinä on kaksi ystävystä, ranskalais-suomalainen Lea ja algerialaistaustainen Anissa.

Miksi Annastiina halusi ryhtyä tietokirjojen jälkeen kirjoittamaan romaania? Mistä esikoisromaani kertoo? Minkä vuoksi Annastiina halusi romaanissaan käsitellä kolonialismia ja sen aiheuttamia haavoja? Millaisia kulttuurieroja Suomen ja Ranskan välillä esiintyy romaanissa? Millaisia neuvoja Annastiina antaa tietokirjailijoille, jotka haluaisivat siirtyä fiktion puolelle? Annastiina lukee myös otteen romaanistaan! 

Annastiina on vieraillut myös jaksossa #19 (Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa) ja jaksossa #37 (Miksi Ranska raivoaa?).  

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

99. jaksossa vieraanani on taidehistorioitsija Johanna Lindfors, joka on kirjoittanut kirjan Elämäni ranskattarena (2022, WSOY). Miksi Johanna haluasi kirjoittaa elämästä ranskattarena ja mitä ranskalainen elämä hänelle tarkoittaa? Mikä ranskalaisuudessa on ollut Johannalle haastavinta? Saako koulutettu taideasiantuntija pitää Mona Lisasta? Mitä ranskalaistyylinen elämä on opettanut Johannalle? Mitä vinkkejä kirjailija antaa niille suomalaisille, jotka haluaisivat saada elämäänsä ripauksen ranskalaisuutta? Johanna lukee myös otteen teoksesta! 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

98. jaksossa vieraanani on filosofian tohtori Henna Karppinen-Kummunmäki, joka on julkaissut kirjan Tyttöjen vuosisadat. Lasten ja nuorten historiaa keskiajalta 1800-luvulle (2022, Avain). Miten Henna päätyi tutkimaan tyttöjä esimodernilla ajalla? Mitkä osa-alueet tyttöjen elämässä ovat kokeneet suurimman muutoksen nykyaikaan verrattuna? Miten ranskan kieli näkyi eliitin tyttöjen elämässä? Millaista kohteliaisuutta tytöiltä vaadittiin? Miten tytöistä tuli aikuisia? Henna lukee myös Ranskaa koskevan pätkän kirjastaan!

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

97. jaksossa vieraanani on Ella Sarjanen, joka on tehnyt ranskan kielen maisterintutkielmansa siitä, millaisia käsityksiä ranskan oppijoilla on autenttisten tekstien ja tehtävien käytöstä ranskan opetuksessa. Mitä autenttisuudella tarkoitetaan opetuksessa? Miksi autenttiset materiaalit ovat hyödyllisiä vieraiden kielten opetuksessa? Millaisista autenttisista teksteistä ja tehtävistä ranskaa opiskelevat koululaiset kertoivat pitävänsä? Ja mistä he eivät pitäneet yhtä paljon? Miten ranskan oppijat suhtautuivat oppikirjoihin? Oliko ranskaa opiskelevilla koululaisilla mahdollisuus vaikuttaa opiskeltaviin sisältöihin ja materiaaleihin? Millaisia suosituksia Ella antaa opettajille autenttisten tekstien ja tehtävien käytöstä ranskan opetuksessa?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

96. jaksossa vieraanani on Meri Larjavaara, joka toimii ranskan kielen professorina Åbo Akademissa. Puhutaan käsitteestä suomettuminen ja siitä, miten sitä on käytetty ranskalaisessa sanomalehdessä Le Mondessa viimeisten viiden-kuudenkymmenen vuoden aikana. Millainen lehti Le Monde on? Onko suomettuminen ollut yleisesti käytetty käsite Le Mondessa? Milloin käsite esiintyi ensimmäistä kertaa ja millaisessa kontekstissa? Miten termiä käytettiin 70–80-luvuilla? Miksi termin käyttö väheni 90-luvulla? Ja miten käsite putkahti uudelleen esiin 2010-luvulla? Onko Ranskassa koettu suomettuminen eri tavalla kuin me Suomessa?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

95. jaksossa vieraanani on Inkaliisa Vihonen, joka toimii monikielisyyden ja kääntämisen asiantuntijana Euroopan komission käännöspalvelussa. Keskustelen Inkaliisan kanssa EU-kääntämisen alkuajoista ja nykytilanteesta. Miten Inkaliisa päätyi aikoinaan EU-uralle? Millainen haaste suomalaisille kääntäjille oli jo ennen liittymistä kääntää lainsäädäntötekstit ranskasta suomeksi? Miten Suomen liittyminen unioniin on muuttanut kääntäjien ja tulkkien tarvetta? Miksi ranskankielisten lähdetekstien määrä on vähentynyt EU:ssa? Miten EU-kieli on vaikuttanut suomen kieleen? Millaista on EU-kääntäjän arki nykyään? Mitä vinkkejä Inkaliisa antaa niille, jotka haaveilevat kieliasiantuntijan urasta EU:ssa?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

94. jaksossa vieraanani on Karoliina Nykopp, joka on tarkastellut ranskan kielen maisterintutkielmassaan (Helsingin yliopisto) persoonapronomineja nous, vous ja on sekä niiden käyttöön liittyviä eleitä ranskankielisissä TED Talkeissa. Miksi Karoliina halusi tutkia ranskankielisiä TED Talkeja? Miten puhujat viittasivat yleisöön ja itseensä pronomineilla nous, vous ja on? Millaisia eroja oli miesten ja naisten välillä? Millaisia eleitä puhujat käyttivät pronomien yhteydessä? Millaisia vaikeuksia Karoliina kohtasi tutkielman teon aikana ja miten hän pääsi niistä yli? Mitä vinkkejä Karoliina antaa muille maisterintutkielman tekijöille? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

93. jaksossa vierainani ovat ranskaa opiskelevat lukiolaiset Lumi Gaens ja Safi Khan Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Jakso on tehty yhteistyössä Lukion kieltenopetuksen valtakunnallista kehittämishankkeen (LUKKI) kanssa ja se on osa Kielitaitoinen on ja tekee mitä haluaa -kampanjaa. 

Miksi Lumi ja Safi halusivat opiskella ranskaa? Millaista on ranskan opiskelu lukiossa? Millainen kokemus oli, kun ranskalaiset lukiolaiset vierailivat Suomessa? Miksi suomalaiset lukiolaiset eivät paljon opiskele muita vieraita kieliä kuin englantia ja mitä asialle voisi tehdä? Mitä iloa ja hyötyä Lumille ja Safille on ollut ranskan taidosta? Mitä neuvoja he antavat nuorille, jotka pohtivat, kannattaisiko alkaa opiskella ranskaa? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

92. jaksossa vieraanani on eläkkeellä oleva kielten lehtori Eila Kautto, joka on kirjoittanut romaanin Victor suomalainen muskettisoturi (2020, Kustannusosakeyhtiö Hai). Miksi Eila halusi kirjoittaa Pariisiin sijoittuvan seikkailuromaanin? Kenelle romaani on suunnattu? Ovatko romaanin hahmot fiktiivisiä vai oikeasti eläneitä? Millainen prosessi oli kirjoittaa romaani? Mitä romaani voi opettaa suomalaisille 1600-luvun Ranskasta? Eila lukee myös otteen romaanistaan!  

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

91. jaksossa vieraanani on alanvaihtaja ja ranskan opinnot aikuisena aloittanut Jarno Partanen, joka on syksystä 2021 opiskellut ranskaa pääaineenaan Turun yliopistossa. Mistä Jarno sai ajatuksen ryhtyä opiskelemaan ranskaa aikuisena? Millaista on ollut oppia uutta kieltä aikuisena? Millaiset kanavat somessa ovat auttaneet Jarnoa oppimaan ranskaa? Mitä alanvaihto lähihoitajasta ranskan pääaineopiskelijaksi on vaatinut? Mitä vinkkejä Jarno antaa niille, jotka haluaisivat ryhtyä opettelemaan ranskaa aikuisena? 

Jarnon ylläpitämä Facebook-ryhmä Ranskaa aikuisena ja YouTube-kanava.

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com