Valfrid Åkerlund kuvaa taiteessaan usein romaneja ja romanien elämää. "Se on aika luontevaa, kun on itsekin romani", Åkerlund toteaa. Åkerlund kertoo Romano miritsin haastattelussa ensimmäisen kuvataidenäyttelynsä pitämisestä. Kuulemme mm. hänen käyttämästään tekniikasta ja digitaalisesta maalaamisesta. Toimittaja on Jaakko Laakso.

Toisen maailmansodan aikana tuhottiin 6 miljoonaa juutalaista, toista miljoonaa romania sekä tuhansittain muihin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Holokaustista tiedetään ja puhutaan edelleen liian vähän. Euroopan synkimpiä hetkiä edelsivät lainsäädännön muutokset ja ihmisten asenteet, jotka mahdollistivat järjestelmällisen joukkotuhon. Holokaustin toteuttamisessa käytettiin hyväksi rotuoppia, jonka mukaan eri rodut olivat eriarvoisia. Tämän opin mukaan ihmisoikeudet eivät koske kaikkia ihmisiä. Holokaustista tulee puhua, jotta ymmärtäisimme ennakkoluulojen, rasismin ja stereotypioiden muodostumista missä tahansa yhteiskunnassa. Siitä puhuminen auttaa ymmärtämään monimuotoisuuden ja moniarvoisen yhteiskunnan merkitystä sekä lisää herkkyyttä vähemmistöjen aseman ymmärtämiselle. Romano miritsin kaksiosaisessa ohjelmasarjassa tohtori Susanna Kokkonen kertoo meille holokaustin historiasta. Ohjelman toimittajana on Miriam Schwartz.

Marko Stenroos puolusti menestyksekkäästi suomalaista romanipolitiikkaa käsittelevää väitöskirjaansa Helsingin yliopiston väitöstilaisuudessa 2. joulukuuta 2020. Hän on kautta aikain toinen tohtoriksi väitellyt romani Suomessa. Romanipoliittisia ohjelmia ja niiden pohjalta toteutettujen romanipoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia tutkimuksessaan pohtinut Stenroos kertoo, että eräs syy aiheen tutkimiselle on hankkeisiin liittyvä konkretian puute. Tavalliselle romanille jää kuva, ettei mitään tapahdu. Valtiotieteiden tohtori Marko Stenroosia haastattelee Jaakko Laakso.

Marita Mäkelä on helsinkiläinen pukuompelija, joka on erikoistunut romaninaisten kansanpuvun ompelemiseen. Hän aloitti vuonna 1973 Viola Ruotsalaisen opissa ja on siitä lähtien vaatettanut sekä Suomessa että Ruotsissa asuvia romaninaisia. Marita on oppinut käsitöitä tehdessään ymmärtämään paremmin romanikulttuuria. Hän on myös nähnyt jo miltei puolen vuosisadan ajan, kuinka romanimuoti on vuosien varrella muuttunut. Tämän kertaisessa Romano miritsissa Marita Mäkelä kertoo lisää työstään ompelijana. Toimittajana on Miriam Schwartz.

Katja Mäntyniemi on leiponut pienestä lapsesta saakka. Lapsuudenkodissa leivottiin paljon ja äiti valmisti itse niin hillot kuin mehut. Lasten annettiin touhuta mukana ja heitä kannustettiin harjoittelemaan leipomista. Mäntyniemen eräs unelma toteutui, kun hän pääsi mukaan MTV3:n Koko Suomi leipoo -kilpailuun kuluvalle tuotantokaudelle. Romano miritsin haastattelussa hän kertoo kilpailukokemuksesta ja paljastaa, mikä on hänen leivonnaisbravuurinsa. Katja Mäntyniemeä haastattelee Jaakko Laakso. Valokuva Krista Luoma.

Tämänkertainen Romano Mirits kulkee evakkouden kautta romaniaktivismin kehittymiseen ja järjestöjen syntyyn 60-luvun Suomessa. Sotien jälkeiset ajat ja evakkous olivat vaikeita aikoja, jotka synnyttivät tarpeen käsitellä romanikysymystä uudella tavalla. Koska virheellisten arvioiden ja uskomusten aikaansaamat pakkotoimenpiteet eivät tuoneetkaan toivottua tulosta, sai romanilähtöinen omaääninen järjestötyö ja aktivismi alkunsa. Romano miritsissä on vieraana Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistotutkija Risto Blomster. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

Mertsi Berg toimii projektikoordinaattorina Romano missio ry:n hallinnoimassa Terne Apre - Nuorten vuoro -hankkeessa. Projektin tarkoituksena on tehdä löytävää, ennaltaehkäisevää ja korjaavaa katutyötä 13–29 -vuotiaiden romaninuorten parissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Hanketyöntekijät jalkautuvat sinne, missä nuoret ovat ja kohtaavat haastavissakin elämäntilanteissa olevia nuoria ennen kaikkea nuorina. Terne Apre -hanke osallistui EU:n hallinnoimaan Roma Youth project award 2020 -kilpailuun ja se valittiin yhdeksi 18 vaikuttavimman projektin joukkoon, jotka tekevät romaninuorisotyötä Euroopan alueella. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

Vantaalainen Mirelle Roininen voitti 15 vuotiaana vuoden 2020 Melodi Grand Prix -kilpailun kappaleella "Landet ingenstans". Innostus lähteä kilpailuun syntyi leirillä, jossa Roinisen laulutaito paljastui hänen laulaessaan karaokessa. Laulamisen lisäksi Roininen myös dubbaa elokuvia. Jaakko Laakso jututti Mirelle Roinista tammikuussa 2021.

Miranda Vuolasrannan lapsuuden joulut olivat hyvin erilaisia kuin nykyajan joulut. Hän muistaa ajan, jolloin hän eli perheensä kanssa kiertävää elämää ja joulumuistoja kertyi tutuissa taloissa tai isovanhempien luona. Miranda sai ensimmäisen pysyvän kodin koulun alkaessa ja perhe jäi asumaan Suolahteen, Keski-Suomeen. Joulun muistoja -sarjan toisessa osassa Miranda muistelee jouluja, jolloin omaa kotia ei vielä ollut. Lisäksi Miranda kuvailee aikoja, jolloin ensimmäiset joulut vietettiin perheen omassa kodissa Suolahdessa. Toimittajana on Miriam Schwartz.

Miranda Vuolasrannan lapsuuden joulut olivat hyvin erilaisia kuin nykyajan joulut. Hän muistaa ajan, jolloin perhe eli kiertävää elämää, ja joulumuistoja kertyi tutuissa taloissa tai isovanhempien luona. Miranda sai ensimmäisen pysyvän kodin koulun alkaessa ja perhe jäi asumaan Suolahteen, Keski-Suomeen. Kaksiosaisen ohjelmasarjan ensimmäisessä osassa Miranda kertoo lapsuutensa rakkaimmasta joulumuistosta, jossa tiivistyy joulun keskeisin sanoma antamisen ilosta. Kuulemme hänen jouluisen tarinansa sekä romaniksi että suomeksi. Sarjan toinen osa kuullaan viikon kuluttua. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.