Sonja Schwartzin lapsuudenhaaveena oli kouluttautua kosmetologiksi. Hän sairastui nuorella iällä vakavasti ja unelmien toteuttaminen siirtyi tuonnemmaksi. Tänä päivänä Sonja on viiden lapsen perheenäiti ja hän on opiskellut kauneudenhoitoalan kaksoistutkinnon. Hänen tukenaan ovat olleet perhe ja ystävät. Sonjan viestinä on, että unelmia kannattaa tavoitella haasteista huolimatta ja hän haluaa levittää kauneudenhoidon ilosanomaa myös romaninaisten keskuuteen. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

Vuosi sitten tangokuningas Marco Lundbergin puhelin alkoi soida jatkuvasti. Korona oli saapunut Suomeen ja keikkoja peruttiin päivittäin. – Ei silloin pystynyt ajattelemaankaan, että oltaisiin vuoden päästä näin tukalassa tilanteessa, Lundberg toteaa. Koronatoimia Lundberg pitää oikeansuuntaisena, mutta toteaa niiden tulevan turhan myöhään. Hän myös toteaa, että luovan alan työtä tekeville on korvattu vain murto-osa koronatoimien aiheuttamista ansionmenetyksistä. Romano miritsissä korona-aikaa käsiteltiin ensimmäisen kerran romanikentän näkökulmasta maaliskuun viimeisenä päivänä 2020. Nyt, kun koronan kanssa on eletty vuoden verran, palaamme Marco Lundbergin seuraan. Haastattelussa suosittu laulaja kertoo omien kokemustensa kautta luovan alan työntekijöiden ahdingosta koronavuonna. Toimittajana on Jaakko Laakso.

Romanitaustainen Tino Nyman on luovan alan ammattilainen, joka työskentelee graafisena suunnittelijana Helsingissä. Hän on huomannut, että usein jopa luovissa taideyhteisön piireissä kaikilla ei ole todenmukaista käsitystä romaniväestöstä ja -kulttuurista. Tino Nyman julkaisee yhdessä tiiminsä kanssa tänä keväänä vähemmistöjä käsittelevän FEW Magazine -printtilehden, jonka ensimmäisen numeron aiheena ovat romanit. FEW Magazine -lehdessä vähemmistöjä käsitellään leimaamisen sijaan positiivisella ja luovalla otteella. Julkaisun tarkoituksena on ravistella ihmisten pölyttyneitä ajatuksia, hälventää ennakkoluuloja ja toimia keskustelun avaajana pääväestön ja vähemmistöjen välillä. Ohjelman toimittajana on Miriam Schwartz.

Reserviratsastajien perinnekilta juhlii tänä vuonna 40-vuotista olemassaoloaan. Yhdistyksen jäsenet totesivat juhlavuotta suunnitellessaan haluavansa muistaa sodissa palvelleita ja hevostaidoistaan tunnettuja Suomen romaneja. Yhdistys aikoo laskea Hietaniemen hautausmaalla sijaitsevalle sodissa kaatuneiden romanien muistomerkille seppeleen jatkosodan päättymisen muistopäivänä. Romano miritsin haastattelussa Reserviratsastajien puheenjohtaja Mika Lehtinen kertoo yhdistyksen toiminnasta ja pohtii millainen oli romanien merkitys Suomen sodissa. Ohjelman loppupuolella kuullaan suolahtelaisen Mertsi Bollströmin kommentti Reserviratsastajien huomionosoituksesta. Ohjelman toimittaa Jaakko Laakso.

Toisen maailmansodan aikana tuhottiin 6 miljoonaa juutalaista, toista miljoonaa romania sekä tuhansittain muihin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Holokaustista tiedetään ja puhutaan edelleen liian vähän. Euroopan synkimpiä hetkiä edelsivät lainsäädännön muutokset ja ihmisten asenteet, jotka mahdollistivat järjestelmällisen joukkotuhon. Holokaustin toteuttamisessa käytettiin hyväksi rotuoppia, jonka mukaan eri rodut olivat eriarvoisia. Tämän opin mukaan ihmisoikeudet eivät koske kaikkia ihmisiä. Holokaustista tulee puhua, jotta ymmärtäisimme ennakkoluulojen, rasismin ja stereotypioiden muodostumista missä tahansa yhteiskunnassa. Siitä puhuminen auttaa ymmärtämään monimuotoisuuden ja moniarvoisen yhteiskunnan merkityksen sekä lisää herkkyyttä vähemmistöjen aseman ymmärtämiselle. Romano miritsin kaksiosaisessa ohjelmasarjassa tohtori Susanna Kokkonen kertoo meille holokaustin historiasta. Ohjelman toimittajana on Miriam Schwartz.

Valfrid Åkerlund kuvaa taiteessaan usein romaneja ja romanien elämää. "Se on aika luontevaa, kun on itsekin romani", Åkerlund toteaa. Åkerlund kertoo Romano miritsin haastattelussa ensimmäisen kuvataidenäyttelynsä pitämisestä. Kuulemme mm. hänen käyttämästään tekniikasta ja digitaalisesta maalaamisesta. Toimittaja on Jaakko Laakso.

Toisen maailmansodan aikana tuhottiin 6 miljoonaa juutalaista, toista miljoonaa romania sekä tuhansittain muihin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Holokaustista tiedetään ja puhutaan edelleen liian vähän. Euroopan synkimpiä hetkiä edelsivät lainsäädännön muutokset ja ihmisten asenteet, jotka mahdollistivat järjestelmällisen joukkotuhon. Holokaustin toteuttamisessa käytettiin hyväksi rotuoppia, jonka mukaan eri rodut olivat eriarvoisia. Tämän opin mukaan ihmisoikeudet eivät koske kaikkia ihmisiä. Holokaustista tulee puhua, jotta ymmärtäisimme ennakkoluulojen, rasismin ja stereotypioiden muodostumista missä tahansa yhteiskunnassa. Siitä puhuminen auttaa ymmärtämään monimuotoisuuden ja moniarvoisen yhteiskunnan merkitystä sekä lisää herkkyyttä vähemmistöjen aseman ymmärtämiselle. Romano miritsin kaksiosaisessa ohjelmasarjassa tohtori Susanna Kokkonen kertoo meille holokaustin historiasta. Ohjelman toimittajana on Miriam Schwartz.

Marko Stenroos puolusti menestyksekkäästi suomalaista romanipolitiikkaa käsittelevää väitöskirjaansa Helsingin yliopiston väitöstilaisuudessa 2. joulukuuta 2020. Hän on kautta aikain toinen tohtoriksi väitellyt romani Suomessa. Romanipoliittisia ohjelmia ja niiden pohjalta toteutettujen romanipoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia tutkimuksessaan pohtinut Stenroos kertoo, että eräs syy aiheen tutkimiselle on hankkeisiin liittyvä konkretian puute. Tavalliselle romanille jää kuva, ettei mitään tapahdu. Valtiotieteiden tohtori Marko Stenroosia haastattelee Jaakko Laakso.

Marita Mäkelä on helsinkiläinen pukuompelija, joka on erikoistunut romaninaisten kansanpuvun ompelemiseen. Hän aloitti vuonna 1973 Viola Ruotsalaisen opissa ja on siitä lähtien vaatettanut sekä Suomessa että Ruotsissa asuvia romaninaisia. Marita on oppinut käsitöitä tehdessään ymmärtämään paremmin romanikulttuuria. Hän on myös nähnyt jo miltei puolen vuosisadan ajan, kuinka romanimuoti on vuosien varrella muuttunut. Tämän kertaisessa Romano miritsissa Marita Mäkelä kertoo lisää työstään ompelijana. Toimittajana on Miriam Schwartz.

Katja Mäntyniemi on leiponut pienestä lapsesta saakka. Lapsuudenkodissa leivottiin paljon ja äiti valmisti itse niin hillot kuin mehut. Lasten annettiin touhuta mukana ja heitä kannustettiin harjoittelemaan leipomista. Mäntyniemen eräs unelma toteutui, kun hän pääsi mukaan MTV3:n Koko Suomi leipoo -kilpailuun kuluvalle tuotantokaudelle. Romano miritsin haastattelussa hän kertoo kilpailukokemuksesta ja paljastaa, mikä on hänen leivonnaisbravuurinsa. Katja Mäntyniemeä haastattelee Jaakko Laakso. Valokuva Krista Luoma.