Rony Nyman 22, on helsinkiläinen järjestyksenvalvoja, joka valittiin tänä vuonna Securitas Events oy –turvallisuuspalveluyrityksen yhdeksi Vuoden työntekijä –palkinnon saajaksi. Laaja työyhteisö äänestää keskuudestaan vuosittain ansioituneita työntekijöitä ja tänä vuonna Rony vastaanotti arvostetun kunniakirjan. Nuori mies on saanut toimia sekä perustehtävissä järjestyksenvalvojana että myös esimiestehtävissä. Jännittävää hänen mielestään on työn vaihtelevuus. Jokainen päivä on erilainen, hän saa kohdata ihmisiä ja olla oma itsensä. Rony haluaa kannustaa nuoria tekemään töitä unelmien saavuttamiseksi. Toimittajana on Miriam Schwartz.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on monelle nuorelle elämäntapa. Aktiivisille nuorille on olemassa useita eri väyliä ja kanavia vaikuttaa. Nuoret ovat omaksuneet demokratian perusteisiin kuuluvat tiedot ja taidot sekä ovat myös omaksuneet oman maansa poliittisen kulttuurin, ilmenee romaninuorten parissa toimivan Au mensa-projektin kyselyistä. Romano miritsin vieraana on Kaisla Kulmanen, projektityöntekijä ja viestintävastaava Au mensa -projektista, jossa viritellään romaninuorten yhteiskunnallista keskustelua ja pyritään tuomaan heidän ääntään kuuluviin. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

Oulun kaupunki on saanut muun muassa romaniväestön asuinoloja kartoittavassa tutkimuksessa kiitosta romaneiden tilanteesta. Oululaiset romaninuoret saavat valtaosin peruskoulun päätökseen ja useimmat heistä jatkavat opintojaan keskiasteella. Raimo Salo on toiminut pitkään Oulun kaupungin kulttuuriryhmien perusopetuksen koordinaattorina. Hänen vastuullaan ovat myös romanitaustaisten oppilaiden opetuksen kehittäminen ja käytännön järjestelyt.

Romano miritsin toimittaja Jaakko Laakso tapasi Raimo Salon ja selvitti, millä eri tavoilla romaniväestön oikeutta ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan tuetaan Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluissa.

Kokonaisvaltainen asiakkaan tukeminen on edellytys työ- ja uraohjauksen suunnittelussa Diakonia-ammattikorkeakoulun Nevo Tiija –hankkeessa. Sen osatoteuttajana romanien keskuudessa on Vantaan kaupunki ja työllisyyspalveluissa työskentelevät Leif Hagert sekä Tanja Blomerus. Romaniasiakkaiden kohdalla on huomattu erityispiirteitä, joihin tarvitaan kohdistettua tukea. Usein romanit suhtautuvat epäluuloisesti viranomaisten toimiin, mikä perustuu kokemuksiin syrjinnästä. Yhteistyöverkoston ylläpitäminen on auttanut luomaan siltoja viranomaisten, palveluntarjoajien sekä romaniväestön välille.

Tämänkertaisessa Romano miritsissa Leif Hagert sekä Tanja Blomerus kertovat työstään työvalmennusohjaajina. toimittaja on Miriam Schwartz.

Romanien asumiseen liittyvä yhdenvertaisuus on parantunut pääväestöön verrattuna. Ympäristöministeriön ja ARA:n teettämä selvitys romaniväestön asumisesta valmistui vuoden vaihteessa. Selvityksellä kartoitettiin romaniväestön asumiseen liittyviä ongelmia asunnon saannissa, vaihdossa ja asumisaikana. Haasteita romanien asumisessa aiheuttaa edelleen myös heimon sisäinen väistämisvelvollisuus, joka saattaa vaikuttaa esimerkiksi nuorten opiskelupaikan valintaan. Romanit toivoivat kyselyssä sen poistamista tai lieventämistä. Selvityksen tuloksista kertoo Referenssi oy:n tutkija Sinikka Törmä. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

Romano miritsin viime jaksossa tavattiin Gunni Nordström, joka muisteli romanityötä Tukholmassa 1960- ja -70-luvuilla. Tämänpäiväisessä jaksossa tutustumme Nordströmin puolison Armas Lindin elämään.

Armas Lind oli romanityön aktiivi, kirjailija ja yhteiskuntavaikuttaja. Hän toimi mm. Tukholman Suomalaisen Romaniyhdistyksen johtohahmona yhdistyksen alkuvuosina 1970-luvun alussa. Lindin kirja Caleb – Romanipojan evakkotaival on poikkeuksellinen kuvaus vähemmistöjen ja köyhien elämästä 1930- ja -40-lukujen Suomessa. Armas Lind menehtyi 88-vuotiaana viime vuoden marraskuussa. Romano miritsissä Lindiä muistelee hänen elämänkumppaninsa Gunni Nordström.

Ohjelman on toimittanut Jaakko Laakso.

Gunni Nordström muistelee 1960- ja -70-lukuja Tukholmassa - romanien olojen muutosta, poliitikkojen ja median huomion herättämistä ja Tukholman suomalaisen romaniyhdityksen perustamista. Nordström tunnetaan myös hiljattain kuolleen legendaarisen romanivaikuttajan Armas Lindin puolisona.

Eläkkeellä oleva toimittaja Gunni Nordström opiskeli journalistiksi Tukholmassa 1960-luvulla. Samoihin aikoihin Ruotsissa alettiin kiinnittää huomiota romanien huonoihin elinoloihin. Muutoksen alkamiseen vaikutti keskeisesti Katarina Taikon, jonka romaani Zigenerska avasi suuren yleisön silmät romanien ongelmille. Gunni Nordström haastatteli Taikonia ja kiinnostui itsekin erityisesti suomalaisten romanien tilanteesta Ruotsissa. Hänestä tuli romanien oikeuksien puolestapuhuja ja järjestöaktiivi.

Kaksiosaisen jakson toinen osa keskittyy viikon kuluttua Nordströmin elämänkummpaniin Armas Lindiin ja hänen historiaansa evakkopojasta yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi.

Ohjelman on toimittanut Jaakko Laakso.

Romanikielisten uutisten kääntäminen ja lukeminen on haastavaa, mutta tärkeää työtä. Uutistiimin mukaan uutiset ovat osaltaan elävöittäneet ja kehittäneet tätä uhanalaista kieltä. Romanikielisiä uutisia on voitu kuulla radion Romano mirits –ohjelmassa vuodesta 1995 saakka. Tuula ja Valfrid Åkerlundit aloittivat kielenkääntäjänä ja uutistenlukijana. Vuonna 1996 Miranda ja Urpo Vuolasranta tulivat uutistiimiin mukaan.

Romanikieli pohjautuu sanskriittiin ja se on yli 3000 vuotta vanha kieli. Murteita on Euroopassa yli 80 ja Suomen Kaalo–murre on kiertävän kansan kielenä vähitellen heikentynyt. Vuonna 1992 Suomi allekirjoitti Euroopan Neuvoston alueellisten ja vähemmistökielten sopimuksen ja nimesi samassa yhteydessä romanikielen kotimaamme viralliseksi vähemmistökieleksi.

Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

Kotimaani ompi Suomi -hankkeessa on tuotu esille romanikulttuuria, mutta hieman uudesta näkökulmasta. Hankkeessa on painotettu suomalaisen kulttuurin sekä romanikulttuurin yhteisiä juuria. Sateenvarjohankkeen alla on kymmeniä toimijoita. Mukana olevat toteuttajat ovat tiedottaneet, kohdanneet sekä osallistaneet viranomaisia, opiskelijoita ja romaneja eri puolilla Suomea. Hankkeen merkeissä on järjestetty myös suurtapahtumia, messuja sekä konsertteja. Tämän kertaisessa Romano miritsissa kuulemme Kotimaani ompi Suomi -hankkeen promoottoritiimin terveisiä ideoinnista toteutukseen. Haastateltavina ovat Mertsi Ärling, Sari Hammar sekä Mertsi Lindgren. toimittaja on Miriam Schwartz.

Muusikko Tero Roinisen haastattelun toisessa osassa pohditaan ihmisyyttä, sekä sitä, kuinka suomalaisessa yhteiskunnassa näkyvillä olevat ilmiöt kuten eriarvoistuminen tai muukalaisviha näkyvät myös romaniyhteisön sisällä. Kitaristi Tero Roininen on perustanut monipuolisesti mustalaismusiikkia soittavan GG Caravan yhtyeen, jonka solistina esiintyy mm. Paleface.

Ohjelman on toimittanut Maria Friman. ​