Hevoset ovat kiinteä osa romanien kulttuuria. Romaneilla on pitkä historia myös raviurheilun parissa – romanitaustaisia ohjastajia, valmentajia, kasvattajia, hevosten hoitajia ja hevoskauppiaita on lukuisia. Kuitenkin vasta tänä vuonna järjestetään tiettävästi ensimmäiset suomalaiset ravit, joissa juhlitaan ja esitellään romanikulttuuria. Romano miritsin toimittaja Jaakko Laakso tapasi Oulussa Äimäsuon raviradan toiminnanjohtaja Marja Pahkalan ja Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston suunnittelija Henry Lindgrenin, jotka kertovat poikkeuksellisesta tulevasta tapahtumasta.

"TET-harjoittelu on ensi kokemus työelämästä ja jättää jäljen lapseen”, näin kertoo Jasmin Palm. Palm tekee romaninuorisotyötä monipuolisesti Helsingin kaupungin nuorisopalveluissa. Haastattelussa hän kertoo miten vanhemmat voivat toimia nuoren tukena ja millaisia haasteita nuori saattaa kohdata harjoittelupaikkaa etsiessään. Ajatuksia jakamassa myös peruskoululainen Sofia Mäntyniemi. Toimittaja on Mira Lahti.

Afrohiuksien laitoon erikoistuneen parturi-kampaaja Ronja Koiviston ura on vaatinut tavallistakin enemmän ponnisteluja. Koivisto on puoliksi romani ja hänellä on harvinainen raajaepämuodostumia aiheuttava kehityshäiriö. Perheen tuki ja luotto omiin kykyihin on luonut vankan pohjan pärjäämiselle. Ronja Koiviston tapasi Dimitri Grönfors.

Hevoskauppaa tehdään silloin, kun tilaisuus aukeaa, kertoo Otto Salojensaari. Joskus raveissa tuli eteen mahdollisuus tarjota kiinnostavasta hevosesta, mutta käteistä rahaa ei sattunut olemaan mukana. Silloin lainattiin tutuilta hevosenomistajilta ja seuraavana päivänä siirrettiin raha lainaajan tilille. Myös tie tuli tutuksi Salojensaaren aktiivisimpina aikoina: matkaa saattoi kertyä 2000 km ilman nukkumista. Ruotsinlaivojen notkuvien noutopöytien äärellä eteläpohjalaismies kaipasi kotia ja kokoperunoita. Hippoksen hopeisella ansiomerkillä viime joulukuussa palkittu legendaarinen hevoskauppias Otto Salojensaari muistelee.

Toimittaja on Jaakko Laakso.

Otto Salojensaari on ravimaailman hyvin tuntema hevoskauppias, jonka kautta omistajaa on vaihtanut vuosien saatossa tuhansia hevosia. Enimmillään hän on ostanut ja myynyt satoja hevosia vuodessa. Romano miritsin kaksiosaisen sarjan ensimmäisessä osassa Salojensaari muistelee mm. lapsuuttaan Kauhajoella, ensimmäisiä hevoskauppoja ja raviurheilu-uran alkuvaiheita.

Salojensaaren tapasi tammikuussa tämän kotona toimittaja Jaakko Laakso.

Arto Zitron on turkulainen romaniyhdistysaktiivi. Ammatiltaan hän on rakennusalan konsultointiin keskittyvä yrittäjä, jolla on yritystoiminnasta vuosikymmenten kokemus. Kuulemme Zitronin ajatuksia mm. työstä ja turkulaisuudesta sekä mielenkiintoista tietoa sukunimen Zitron taustoista.

Arto Zitronin tapasi Turussa toimittaja Jaakko Laakso.

Tavoitteena Nyman-Bollströmillä on vähentää romaneihin kohdistuvia ennakkoluuloja. Hän uskoo, että epäluulot ja ennakkoasenteet johtuvat siitä, että ihmiset eivät tunne romanikulttuuria tarpeeksi hyvin. Seuraajia hänellä on Tik Tokissa yli 10 000 ja hän on antanut useita haastatteluita medialle. Ennakkoluuloista huolimatta, Nyman-Bollström näkee tulevaisuuden mahdollisuudet monipuolisena. Toimittaja on Mira Lahti.

"Tee sitä mistä tykkäät, usko itseesi ja ole oma itsesi". Näin vinkkaa erityisesti nuorille romaneille ylivieskalainen Mirella Långström, joka valmistui syksyllä 2023 koulunkäynninohjaajaksi sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaksi. Romano miritsin haastattelussa hän muistelee opiskeluaikaa sekä kokemuksiaan kouluyhteisön jäsenenä työharjoittelussa.

Mirella Långströmin tapasi toimittaja Jaakko Laakso.

Helsingissä järjestetään ainoana kaupunkina Suomessa romaninuorisotyötä. Se on herättänyt kiinnostusta jopa naapurimaita myöten. Tämänkertaisessa Romano miritsissä romanityönohjaaja Jasmin Palm kertoo romaninuorisotyön tapahtumista ja toiminnasta, romaninuorten tulevaisuuden kannalta tärkeästä yhteistyöstä koulujen kanssa sekä nuorisotyön erityisistä onnistumisista ja haasteista. Toimittajana Maija Kansanen.

Romanikielen opettajista on kova pula. Siihen Romano mission toiminnanjohtaja Tuula Åkerlund löytää useita syitä. Vantaan kouluissa opettaneen Åkerlundin mukaan pääkaupunkiseutu oli aikoinaan edistyksellinen romanikielen opetuksessa, mutta nyt sen järjestämisessä on ollut haasteita jo vuosien ajan, koska opettajia ei ole tarpeeksi. Åkerlund toivoisi, että kieli ja sen merkitys romanikulttuurille pystyttäisiin kuitenkin siirtämään myös tuleville sukupolville. Toimittajana Alisa Valta.