Romano miritsissä on kesän aikana pureuduttu Suomen romanien tekemään musiikkiin. Yhdeksänosaisessa sarjassa on kuultu niin romanien tekemästä tangosta, klassisesta musiikista, räpistä kuin rockistakin. Sarjan viimeisessä osassa toimittaja Jaakko Laakso pohtii yhdessä haastateltavien kanssa Suomen romanien musiikin merkitystä niin pääväestön ihmisille kuin romaneille itselleen. Voiko musiikilla vaikuttaa - ja mihin?

Haastateltavina kuullaan niin Kurikan uimahallin asiakkaita kuin eturivin räppäreitä.

”Niin tuloo kuule välihin sellaasia lauluja, ne tuloo vaikka mä kuinka yrittääsin tukahruttaa, niin aivan sanoja vain tuloo. Nii jotta eikö oo kuule kummallista.” Näin totesi kaaleenlaulujen sepittäjä ja esittäjä Viljo Salojensaari kotonaan Kurikassa vuonna 1969.

Vanhat romanilaulut vievät muistoihin ja niissä soi kaiho, toteaa laulaja Timi Järvivuori. Hän on yksi nykypäivän laulajista, joka tulkitsee vanhoja romanilauluja. Järvivuorelta on piakkoin ilmestymässä levyllinen Kauhajoella eläneen Arvo Valte Palmrothin kirjoittamia lauluja.

Romano miritsin musiikkisarjan kahdeksas osa pureutuu kaaleenlauluihin ja muuhun vanhaan romanimusiikkiin. Toimittaja on Jaakko Laakso.

Romanien musiikkia ei ole nykyään vain tango tai iskelmä. Myös räpin kentältä löytyy useita romanitaustaisia artisteja. Joskus he saattavat joutua selittämään räppäriksi ryhtymistään oman yhteisönsä ihmisille. Toisaalta muut räppärit ja räppiä kuuntelevat kohtelevat kaikkia etnisiä ihmisiä tasa-arvoisesti. Näin kertovat räppärit Roni Kultalehmus eli Roni True ja Alvari Valentin eli AV. Jaksossa kuullaan myös Tenho Nymanin eli Lavaredon ajatuksia ja tarinaa.

Toimittajana on Jaakko Laakso.

Dimitri Keiski kuulee rockin poljennon niin Topi Sorsakosken kuin Olavi Virran musiikissa. "Tärkeää rockissa on asenne; se että sitä tehdään rehellisesti. Tehdään biisi ja lisätään siihen oma itsensä. Tehdään jotain, mikä lähtee sydämestä", Keiski kiteyttää rock'n rollin olemuksen.

Suomen romanit olivat vahvasti mukana suomalaisen rockmusiikin kehityksessä jo 1960-luvulla. Romano miritsin musiikkisarja esittelee kuudennessa jaksossaan romanitaustaisia rokkareita Aatos Bollströmistä alkaen. Haastateltavana on mm. Remu Aaltosen roolin musikaalissa tulkinnut laulaja-kitaristi Dimitri Keiski. Toimittaja on Jaakko Laakso.

- Suomen kansa on aina pitänyt romaniartisteista, toteaa laulaja Rainer Friman. Iskelmäkansa on myös uskollista joukkoa - rakastettuja laulajia saavutaan katsomaan ja kuuntelemaan vuosi toisensa jälkeen. Tämän tietävät myös laulajat Leif Lindeman ja Rainer Bollström. Mutta kuka oli ensimmäinen kuuluisa romanitaustainen iskelmälaulaja Pertti Hörman ja mikä koitui hänen kohtalokseen?

Romano miritsin musiikkisarjan viides osa johdattelee iskelmämusiikin pariin. Toimittajana on Jaakko Laakso.

Suomen romanit ovat tuoneet suomalaiseen hengelliseen musiikkiin paljon rytmiä ja sykettä. 1970-luvulla aloittaneet lauluyhtyeet kuten Freidiba boodos ja Romanos olivat uranuurtajia, jotka julistivat ilosanomaa niin iskelmän, diskon kuin romanimusiikin keinoin.

Nykyisiä hengellisen musiikin taitureita ovat esimerkiksi Miska Nyman ja Dimitri Grönfors, joiden muodostaman DMD-yhtyeen ensilevyä on kuvattu sielunhoitoklassikoksi.

Ohjelman toimittajana on Jaakko Laakso.

- Yllättävän paljon on klassista musiikkia opiskelleita ja opiskelevia romaneja, vaikkei sitä nostetakaan esille, toteaa tohtorikoulutettava, viulisti Miritza Lundberg.

Suomen romaniväestön joukosta löytyykin useita klassisen musiikin ammattilaisia ja suuri joukko harrastajia. Myös monella romanitaustaisella rytmimusiikin alan muusikolla on musiikkiopisto- tai konservatorio-opinnot taustalla.

Onko romanien opiskelu musiikkikouluissa ja konservatorioissa uusi ilmiö? Entä mitä hyötyä klassisen musiikin opinnoista on? Aiheen äärellä ovat Romano miritsin musiikkisarjan neljännessä osassa toimittaja Jaakko Laakso ja viulutaiteilija Miritza Lundberg.

Suomen romanit tunnetaan tangon tulkitsijoina. Heidän esiinmarssinsa alkoi 1960-luvulla, kun mm. Taisto Tammi ja Markus Allan tulivat tunnetuksi erityisesti Toivo Kärjen tangojen rakastettuina tulkitsijoina. Seuraavina vuosikymmeninä laulullaan ovat hurmanneet niin Anneli Sari, Taisto Ahlgren kuin lukuisat tangokuninkaalliset romanit.

Mutta tiedätkö, mikä oli Taisto Tammen koiran nimi ja kenen mukaan? Tai miksi Taisto Lundbergista tuli Taisto Tammi ja kuka taiteilijanimen keksi? Entä monessako eri maassa Sebastian Ahlgren on konsertoinut? Romano miritsin kesäsarjan toinen osa, tango, vastaa näihinkin kysymyksiin.

Toimittaja on Jaakko Laakso.

Suomen Romanifoorumin väkivalta- ja rikostyön koordinaattori Miska Nyman tutustui nykyiseen työnantajaansa ensin asiakkaana, joka tahtoi katkaista huonon elämän ja rikosten kierteen.

Nyt Nyman työskentelee D7-hankkeen parissa, joka auttaa rikostaustaisia romanimiehiä irtautumaan rikos- ja väkivaltakierteestä. Hankkeessa etsitään oma potentiaali ja keskitytään hyvään: rasismia ei mainita aluksi sanallakaan.

Toimittajana Jasmina Kauta.

Miranda Vuolasranta vietti ensimmäiset vuotensa kärryissä ja reessä. Hänen perheensä sai ensimmäisen kotinsa vasta Keski-Suomen Suolahdelta, kun Miranda oli 7-vuotias. Kodin saaminen vaati sen, että Pekka-isä joutui lyömään nyrkkinsä kunnanjohtajan pöytään ja vaati, että tyttären pitää päästä kouluun. Siitä sai alkunsa Mirandan opintie, joka vaati köyhyyden muurien ylittämistä. Esikuvanaan hänellä oli sukulaisensa Sofia Schwartz, joka oli Suomen ensimmäinen romanitaustainen opettaja. Minun sukuni -ohjelmasarjan viimeisessä osassa Miranda kertoo tyttärelleen Miriam Schwartzille opintopolustaan, lähtökohdistaan sekä toiveistaan tulevaisuuden suhteen.