SparkMind VC:n toimitusjohtaja Marko Kyyrönen kerää parhaillaan Pohjoismaiden ainoaa koulutusteknologiaan erikoistunutta rahastoa ja on jo tehnyt neljä sijoitusta suomalaisiin kasvuyhtiöihin. Keskustelun kova ydin on siinä että Eurooppa on tällä sektorilla yhä kääpiö sekä yhtiöiden koossa että pääomasijoituksissa, ja jopa Intia on mennyt ohi, vaikka meillä on maailman huippuluokan kasvatustiede, PISA-brändi sekä pelillistämisen ja tekoälyn osaaminen. Jakso käy läpi mihin EdTech-yksisarviset ovat syntyneet, miksi Kahoot nousi kahden ja puolen miljardin arvoon ja mitä varhaiskasvatustutkimus todella kertoo. Loppupuolella puhutaan siitä miksi yliopistobrändin ja työssä pärjäämisen korrelaatio heikkenee, mitä tekoäly tekee oppimisen personoinnille ja mitä sijoittajaesityksistä useimmiten puuttuu.

00:00 Eurooppa on EdTechissä yhä kääpiö
00:45 Vieraana SparkMind VC:n Marko Kyyrönen
01:01 Miksi rahaston kerääminen vaatii jalkatyötä
01:38 Rahastonhoitajan omat rahat pelissä
02:47 Neljä ensimmäistä sijoitusta
03:34 Fusu ja osaavan työvoiman välitys Itä-Afrikassa
04:34 Vaikuttavuussijoittamisen näkökulma
04:52 Miksi kiinalaiset dominoivat yksisarvislistoja
05:26 Kielten oppiminen ja corporate learning kasvavina segmentteinä
05:54 Kahoot ja pelillistämisen tarina
07:19 Kahootin arvostus kahteen ja puoleen miljardiin
07:58 SoftBank ja kasvaneet sijoitustiketit
08:28 Koulutuksen rakenne varhaiskasvatuksesta aikuisoppimiseen
08:58 Kokemuksia Google Classroomista kotona
10:05 Kiihdyttääkö teknologia eriarvoisuutta
10:57 Laadukas opettajakoulutus Suomen valttina
11:17 Aino Saarisen kritiikki varhaiskasvatuksesta
12:11 Lapsi tarvitsee lähikontaktia
13:03 Kuinka pitkälle varhaiskasvatuksen vaikutus kantaa
13:21 Huomiohorisontti kutistuu
13:40 Neuralinkit ja älylaiteriippuvuus
14:20 Keskittyminen versus dopamiinipiikki
14:54 Education before tech
15:36 Alustat mahdollistavat mutta sisältö ratkaisee
16:09 Kahoot ostaa pedagogista sisältöä
16:26 Wilma ja yksityiset järjestelmät julkisessa koulussa
17:10 Miksi yksityinen vie voiton notkeudessa
18:06 Aikuisoppiminen ja koronan vaikutus
18:44 Tekoälykurssi avasi oven avoimeen yliopistoon
19:09 Kenen vastuulla työelämän oppiminen on
20:19 Public private partnership -mallit
20:41 Korkeakoulutuksen kulut voivat jopa laskea
21:20 Sata kuusikymmentäneljä hakemusta ja rekrytoinnin opit
21:47 London School of Economics ja käytännön osaaminen
22:13 Case study rekrytoinnin työkaluna
22:38 Brändätty tutkinto versus näytetty osaaminen
23:44 Fusu ja osaamispohjainen rekrytointi Afrikassa
24:45 Miksi instituutioiden verkostot yhä merkitsevät
25:12 Rekrytoija katsoo omaan peiliin
25:46 SparkMindin sijoitusfokus ja globaali skaalautuvuus
26:41 Kolmesataa dekkiä ja funnelin muoto
27:12 Euroopan asema suhteessa Kiinaan Intiaan ja USA:han
27:32 Suomen erityisvahvuudet EdTechissä
28:13 Muumit kumppanina
28:16 Onko early stage mahdollinen
29:23 Sata ED ja suomalainen koulutusekssellenssi
30:03 Asiantuntijaverkosto lisäarvon lähteenä
31:06 Konsultoinnista SaaS-malliin siirtymisen vaikeus
32:31 Onko Google Classroom uhka vai mahdollisuus
33:51 Fyysinen oppikirja ja kustantajien oligopoli
35:46 Pienten kielialueiden ongelma
36:16 Kirjastot ja digitaalisen sisällön korvaukset
36:48 Oppiminen siirtyy alustoille ja liikkeeseen
38:12 Compliance-koulutus ja rahanpesututoriaalit
39:09 Työssä oppiminen ja Power BI
39:54 Tekoäly oppimisen personoinnissa
40:57 Tekoäly kirjoittaa jo julkaisukelpoista tekstiä
41:44 Mitä sijoittajaesityksistä puuttuu
42:43 Esityksen laatu ratkaisee ensivaikutelman
43:37 Tiimin osaaminen ja aiempi yrittäjyysmenestys
44:03 Asiakasarvo ja riittävän iso markkina
44:39 Miksi koulutus voi pelastaa maailman
45:38 Lopetus ja kysymys katsojille

Valtiotieteen tohtori Lauri Holappa on kirjoittanut väitöskirjansa rahoitusmarkkinoiden valtaa koskevasta harhasta ja toimi koronakevään ajan Li Anderssonin talouspoliittisena erityisavustajana. Jakson lähtökohta on että MMT on ensisijaisesti järjestelmäkuvaus eikä politiikkasuositus, ja siitä isäntä ja vieras ovat poikkeuksellisen samaa mieltä.

Keskustelussa puretaan chartalismi eli miksi valuutan arvo nojaa verotusoikeuteen ja väkivaltamonopoliin, miksi oppikirjojen luotonlaajenemiskerroin on yksinkertaisesti väärin ja miksi rahapoliittisesti suvereeni valtio ei voi ajautua maksukyvyttömyyskriisiin. Loppupuolella katsotaan mistä hyperinflaatiot todellisuudessa syntyvät, miten euroalueen rakenne poikkeaa suvereenista järjestelmästä ja mitä Yhdysvaltain dollarin erikoisasema mahdollistaa.

Aikaleimat

00:00 Mikä moderni rahateoria on
00:15 Vieraana Lauri Holappa
00:35 Vuosi erityisavustajana ja väitöskirja
02:43 Elvytys ja julkisen velan kasvu
04:03 MMT järjestelmäkuvauksena eikä suosituksena
05:33 Chartalismi ja rahan arvon perusta
06:58 Miksi kehittyvissä talouksissa luottamus horjuu
08:21 Dollarisaatio ja vieraan valuutan velka
10:08 Odious debt ja Haitin esimerkki
10:57 Volckerin sokki ja velkakriisin synty
12:04 Jälkikeynesiläisyys MMT:n taustalla
13:48 Miksi jälkikeynesiläisyyttä halveksitaan
15:11 Summers Minsky ja valtavirran myönnytykset
16:57 Miksi vasemmistolaiselta kuulostava kuvaus osuu oikeaan
17:54 Jälkikeynesiläiset Wall Streetin neuvonantajina
18:58 Uusklassinen idealisoitu kuva kapitalismista
20:09 Harari ja kirottu luotonlaajenemiskerroin
21:15 Miksi kerroinmalli on virheellinen
22:12 Kukaan ei kysy pankilta riittääkö reservi
22:49 Korkotavoite pakottaa endogeeniseen rahaan
23:56 Monetarismin epäonnistuneet kokeilut
24:49 Rahan kvantiteettiteoria ja sen kausaliteetti
26:11 Mistä rahasta oikeastaan puhutaan
27:29 Euroalueen suureet käteisestä reserveihin
29:07 QE ja kolmannes valtionlainoista keskuspankille
29:41 Bond market power fallacy
30:32 Miksi välikäsi on olemassa
31:41 EKP:n skitsofreeninen asema
32:40 Riskitön marginaali välittäjille
33:00 Onko markkinakuri todellista
33:29 Inflaatio oikeana rajoitteena
36:21 Fiskaalivaje versus inflaatiorajoite
36:56 Miten inflaatiolaukka voisi syntyä
38:15 Mitkä rajoitteet ovat todellisia
38:50 Vaihtotaseen alijäämät pienen valtion ongelmana
40:06 Aasian kriisi ja portfoliosijoitusten hauraus
41:57 Baumolin tauti ja palkkainflaatio
42:39 Voiko keskuspankkitalletusten määrä kasvaa liian suureksi
45:08 Reservit ja keskuspankin tase yksi yhteen
46:51 Miksi suvereeni valtio ei ajaudu maksukyvyttömyyteen
47:33 Japanin esimerkki
49:32 Kuinka vaikeaa hyperinflaatio on saada aikaan
50:10 Venezuela ja yksipuolinen tuotantorakenne
51:39 Zimbabwe ja tuotannon romahdus
52:53 Weimar ja maksutasekriisi
53:23 Ehdotus ecu-tyyppisestä kaksoisvaluutasta
55:41 Markka-ajan epävakaus muistettava myös
56:40 Euron reformi vaatisi ison institutionaalisen muutoksen
57:04 Optimaalinen valuutta-alue ja liittovaltiotie
58:00 Millainen federaatio olisi taloudellisesti järkevä
59:15 Poliittiset esteet ja yhteisen julkisuuden puute
01:00:29 Kreikan 2015 opetus rahapolitiikan aseena
01:01:17 Rahoittaisiko EKP mieluummin federaatiovelkaa
01:02:46 Itävaltalainen koulukunta vertailussa
01:04:19 Hayekin erikoiset näkemykset demokratiasta
01:05:18 Kapitalismi innovatiivisena mutta epävakaana
01:06:28 Toive asiakeskeisestä keskustelusta
01:06:58 Voiko MMT tulla politiikkaan Bidenin myötä
01:07:35 Dollarin erikoisasema ja fiskaalinen liikkumatila
01:09:20 QE for the people jatkoaiheena
01:09:42 Lopetus ja kysymys katsojille

Christian Czernich founded Round2 Capital in Vienna after a PhD at the Stockholm School of Economics and Stanford and a career in investment banking that included working alongside Sami at Translink. Round2 does something most investors do not, namely revenue based funding, where the firm buys into a share of a company's revenue rather than its equity, leaving the cap table untouched. The conversation uses Vainu, one of the largest bootstrapped tech companies in the Nordics and Round2's portfolio company, as the worked example. Along the way Czernich explains why SaaS is mostly B2B and therefore slower to scale than people assume, gives his three favourite SaaS metrics plus a fourth that almost nobody tracks properly, and describes what happens to a software company's cash flow when it moves from licence sales to subscriptions.

Timestamps

00:00 Why B2B and B2C scale very differently
00:36 Welcome and introduction to Round2 Capital
01:12 From academia to investment banking
01:59 Research on venture capital in Silicon Valley
02:26 Starting Round2 in 2017 and the second fund
02:53 Why Round2 invested in Vainu
03:48 What bootstrapped actually means
04:53 What makes a SaaS company different
05:20 Recurring revenue and the newspaper analogy
06:02 Predictability scalability and gross margin
06:24 Consumer subscription software as its own niche
06:45 The big misunderstanding about B2B growth
07:18 Acquisition cost and the value of low churn
07:34 The first favourite metric annual recurring revenue
07:56 The myth that SaaS is only recurring revenue
08:36 Lifetime value versus customer acquisition cost
09:38 When firms do not know their real acquisition cost
10:02 Churn net churn and the power of upselling
10:35 How upselling works in practice
11:26 Valuing LinkedIn and Microsoft's shift to subscriptions
12:16 Moving from licence sales to a SaaS model
13:06 Why the transition is harder than firms expect
13:26 Why SaaS companies can look unprofitable
13:48 The M-Files example from Finland
14:28 A fourth metric engagement data
14:56 What low engagement reveals about a customer
15:36 Key account management still matters
16:12 Consulting fees and implementation partners
17:04 The dream of an implementer network
17:25 Equity mandates versus what Round2 does
17:54 Revenue based funding explained
18:32 A two to six percent share of revenue
18:46 Fully non dilutive and no cap table involvement
19:24 Capital as a service
19:57 Funding growth out of high gross margin
20:52 How Round2 protects against misallocation
21:10 Turnover thresholds and use of funds
21:49 Preferring companies near break even
22:16 Who should get in touch
22:28 Doing deals with Austrians and Germans
22:56 Austrian and Nordic negotiating styles compared
23:52 Risk taking and joint ventures in Eastern Europe
24:20 Why Finland produces strong B2B software
24:50 Closing and contact details

GnS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen kuvaa koronan toisen aallon talousvaikutusta. Jaksossa pureudutaan talouskommentaattoreiden ja päättäjien usein käsitelemättä jättämään kumulatiiviseen skenaarioanalyysiin.  On mahdollista hahmottaa skenaario, jossa taloudellisten ja terveydellisten rajoitusten vuoksi päättäjät ottavat käyttöön yksilöiden vapauden rajoituksia. 

Näiden lisäksi keskuspankkien alati kiihtyvä tarve vallata maaperää markkintaloudelta ja liikepankeilta näkyy syövän kaltaisena suunnitelmatalouden leviämisenä. Kiinan kommunistisen puolueen päätös velvoittaa maksujärjestelmät kuten Alipay ja WeChat käyttämään kiinalaista digitaalista keskuspankkirahaa mahdollistaa kansalaisten transaktioiden seurannan. Tämä on kehitys jota mm. Financial Times seuraa huolestuneena.  Näiden kontrollipäätösten yhdistelmänä, joko globaalisti koordinoituna tai sattumanvaraisena kumulointina, voi syntyä globaali dystopia, kansalaisten perusoikeuksien finanssipohjainen rajoitus, jopa totalitarismi.  Katso ja kommentoi kuinka lähellä globaali dystopia mielestäsi on. 

#neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Second Nature Securitiesin teknologiajohtaja Juho Ranta arvioi Vastaamon tietomurtoa ja kiristystä tuoreeltaan. Laajuudessaan tapaus on Suomessa ainutlaatuinen, koska kohteena ovat tavallisten ihmisten kaikkein arkaluontoisimmat tiedot, ja siksi keskustelun kantava kysymys on mitä tästä pitäisi oppia.

Ranta selittää mitä eroa on valkohatuilla ja mustahatuilla, miten kalasteluhyökkäys toimii, mihin Tor-verkkoa ja bitcoinia oikeasti käytetään ja miksi kiristäjälle maksaminen ei poista uhkaa. Mukana ovat myös henkilötunnuksen uusimattomuus identiteettivarkauden mahdollistajana, GDPR:n väärinymmärretyt puolet ja se miksi tietoturva pitäisi johtaa liiketoiminnan eikä yksittäisen järjestelmän ehdoilla.

00:00 Kiristäjän bitcoin-lompakot ja operational security
00:29 Vieraana Juho Ranta Second Nature Securitiesista
00:42 Miksi tapaus on Suomessa ainutlaatuinen
02:18 Twitterin kaappaus kesällä ja kalasteluhyökkäys
02:50 Mikä phishing on käytännössä
03:44 Miten Twitter-huijaus toimi
04:45 Valkohattu ja mustahattu erotettuna
06:01 Milloin raja hämärtyy valtiollisessa toiminnassa
06:34 KRP kiitti valkohattuyhteisöä
07:03 Mikä Tor-verkko on ja miksi sitä tarvitaan
08:04 Snowden ja kognitiivinen dissonanssi
08:28 Mahdollistaako bitcoin kiristyksen
09:17 Miten bitcoinit pitäisi vielä realisoida
10:48 GDPR ja sen tuoma harmi yrityksille
12:16 Mitä GDPR:stä ymmärretään väärin
13:04 Tavoitteena sama viiva kaikille EU-maille
13:57 Kansainvälinen sääntelyviidakko ja compliance
15:08 Voiko tragediasta seurata parannusta
16:13 Tietokannat pilvessä ja työpiste heikkona lenkkinä
16:56 Auki jäänyt potilastietojärjestelmä neuvolassa
17:24 Tietoturva kokonaisuutena ja riskienhallintana
18:17 Henkilöstö riskinä ja puhelinhuijaukset
19:00 Salasanojen hallintaohjelmat käytännön vinkkinä
19:57 Kaksivaiheinen tunnistautuminen
20:27 Sähköposti puhelinnumero ja henkilötunnus tunnisteina
21:46 Miksi salaisuuden pitää olla vaihdettavissa
22:31 Henkilötunnuksen uusiminen prioriteettina
23:37 Mitä hetun uudistaminen maksaisi
24:18 Pankkitunnistautuminen ja sen monopoliasema
25:45 Mikä on deepfake
26:13 Todistustaakka deepfakejen maailmassa
26:47 Kiristäjän vaatimuksiin ei pidä suostua
27:28 Mitä yritysten kannattaisi nyt tehdä
28:28 Tietoturvariski on liiketoimintariski
29:09 Pörssiyhtiön tiedonantovelvollisuus ja sisäpiirisäännöt
29:51 Poliisin ohjeistus versus GDPR:n ilmoitusvelvollisuus
30:44 Viranomaisten yhteispeli kaipaa selkeyttä
31:15 Kaikki osapuolet ovat rikoksen uhreja
31:32 Salasanojen vaihtaminen käytännössä
32:32 Miksi täysin satunnainen salasana on paras
33:02 Sanoma uhreille ja inhimillisyys
33:40 Vuodettujen tietojen lukeminen on rikos
33:54 Miksi lukematta jättäminen vie kiristäjän aseen
34:11 Maksaminen ei takaa mitään
35:02 Kriisi mahdollisuutena parantaa
35:33 Ilmailun turvallisuus esimerkkinä oppimisesta
36:05 Lopetus

IPR VC:n toimitusjohtaja Timo Argillander sijoittaa asioihin, joita ei voi koskea — eli elokuva- ja televisiosisältöjen oikeuksiin. Idea lähtee siitä, että valmistavassa teollisuudessa Aasian hintakilpailu jyrää, mutta immateriaalista arvoa ei kopioida samalla tavalla, joten sitä voi luoda Suomessa ja myydä maailmalle.

Keskustelussa käydään läpi, miksi Disney on isoista mediayhtiöistä vahvimmilla juuri sisältöostojensa ansiosta, miten suomalainen sarja päätyy globaaliin levitykseen suoratoistopalveluiden myötä ja miksi kukaan ei voi luottaa omaan makuunsa, vaan tarvitaan portfolio. Mukana ovat myös rahoitusinstrumentti, joka ei laimenna omistusta, mainosrahoitteisen videon ansaintalogiikka sekä se, miksi ihminen ratkaisee jokaisen sijoituspäätöksen.

00:00 Miksi ihminen ratkaisee sijoituspäätöksen
00:32 Vieraana Timo Argillander IPR VC:stä
00:47 Miksi immateriaalisten omaisuuserien arvo nousee
01:44 Insinööristä luovan alan sijoittajaksi
02:35 Kopioinnin vaikeus kilpailuetuna
03:05 Mihin IPR VC tarkalleen sijoittaa
03:42 Muumit taiteena ja Disney viihteenä
04:55 Missä taide loppuu ja viihde alkaa
05:45 Vapaa-ajan kasvu kasvattaa markkinaa
06:12 Disneyn pitkä häntä ja klassikoiden uudet versiot
07:14 Miksi Disney osti sisältöjä eikä jakelua
07:43 Keltainen lumimies Disneylle
08:12 Kikattava kakkiainen ja tuotantoputki
08:35 Suomalainen sisältö maailmalle
09:07 Suoratoisto muutti markkinan logiikan
09:56 Sorjonen ja maisemat maailmalla
10:46 Miksi eksotiikka myy
11:07 White Wall ja Firebank
11:22 Alkuperäinen idea versus toistettu konsepti
11:48 Kaikki lähtee käsikirjoituksesta
12:06 Emme luota omaan makuumme
12:23 Miksi portfolio on välttämätön
12:43 Arkkityypit ja tarinan kaari
13:40 Datan rajat sisällön valinnassa
13:57 Kansainvälinen myyntiyhtiö kumppanina
14:19 Pääomasijoitusala ja vaihtoehtoiset kohteet
15:48 Immateriaalisen omaisuuden osuus kasvaa
16:13 Miksi uudet rahastotoimijat hakevat nichejä
16:46 Avainhenkilöehto ja inhimillinen pääoma
17:23 Luottamus kumppaniin ratkaisee kaiken
18:00 Miten sijoituskohteet käytännössä löytyvät
18:53 Median murros ja mobiilikäyttö
19:47 Huoli kirjojen lukemisesta
20:07 Äänikirjat ja kuuntelijamäärät
20:34 Spotify, Joe Rogan ja videon tulo
20:58 Maksukanavat versus avoimet alustat
21:41 TikTok ja Twitch osana kenttää
21:51 Mainosrahoitteisen videon ansaintalogiikka
22:52 Isojen lukujen dynamiikka harrastajalle
23:17 Julkisen palvelun yhtiöiden rooli
24:11 Yle YouTubessa ja kilpailuasetelma
24:46 Kielialueen tukeminen ja lokalisointi
25:50 Millaista neuvottelu on Hollywoodissa
26:41 Yhteisen kakun rakentaminen
27:07 Miksi rahaston tuote kiinnostaa kumppania
27:48 Kuinka valmis konseptin pitää olla
28:03 Off balance sheet -instrumentti ja laimentumattomuus
28:41 Arvonmääritys kaapelitelevisiossa aikanaan
29:42 Miten hankkeen tuotot mallinnetaan
30:32 Miksi tämä on tärkeää kansantaloudelle
30:58 Verkottunut ala ja työllistävä vaikutus
31:47 Suomalaisen sisällön hintalappu on matalampi
32:16 Suomen maine neutraalina toimijana
32:58 Luottamus immateriaalibisneksen ytimessä
33:21 Vinkkejä esiintyville taiteilijoille
33:57 Hauhon musiikkijuhlien digitaalinen ratkaisu
34:59 Voisiko luova työ siirtyä Suomeen
35:28 Tapahtuma-alan digitalisointi
36:00 Lopetus