Mikko Särelä, Lisää kaupunkia Helsinkiin ryhmän vetäjä ja tekniikan tohtori, pohtii Sami Miettisen kanssa, mitä koronavirus tekee tiiviille kaupungille. Muuttaako pelko kaupunkilaisten arvoja ja identiteettiä, ja romahtaako urbaanin asumisen suosio vai vahvistuuko se entisestään? Keskustelussa käydään läpi Nurmijärvi ilmiön nousu ja tuho, moraaliperustateoria, Etelä-Korean datapohjainen epidemiantorjunta sekä eurokriisin paluu Italian velkataakan kautta. Lopuksi Särelä paljastaa, miksi Helsingin kadut ovat aina auki ja miksi kaupunkisuunnittelun neuvotteluissa voittaa se, joka tuntee tavoitteensa ennen kuin kaavoittaja istuu pöytään.00:00 Neuvotteluoppi kaupunkisuunnitteluun ennakkomaistiaisena00:30 Ensimmäinen korona-ajan etäkeskustelu alkaa00:58 Miten Mikko ja Sami tapasivat01:38 Fed ostaa arvopapereita rajattomasti02:22 Mikon tausta Otaniemestä internetin arkkitehtuuriin05:00 San Diegon autokaupunki varoittavana esimerkkinä05:52 Nurmijärvi ilmiö ja paluu Suomeen06:27 Lisää kaupunkia Helsinkiin ryhmän synty06:57 Verkkokeskustelun moderointi ja tieteellinen diskurssi09:05 Korona kohtaa Nurmijärvi ilmiön10:05 Miksi ihmiset haluavat asua tiiviisti10:40 Liikkumiseen kuluu tunti päivässä kaikkialla11:42 Toimistot kehillä tekevät keskustasta houkuttelevan12:19 Kuulijakysymys urbaanista identiteetistä13:05 Haidtin moraaliperustateoria selittää arvoeroja14:54 Big Five ja avoimuus uusille kokemuksille16:02 Nimby ja yimby jaon psykologia16:58 Muuttaako korona kaupunkilaisuuden suosion17:29 Pelko kallistaa ihmisiä konservatiiveiksi18:45 Globaali identiteetti ottaa takapakkia19:39 Kuka johtaa maailmaa kriisin läpi21:07 EU tarvitsee toimivan epidemiamalli21:42 Eurokriisi palaa Italian kautta22:50 Samin ekukoripainotettu rinnakkaisvaluuttamalli23:50 Eurobondit, EKP ja inflaation paluu24:48 Hararin dataismi ja koronamittaukset25:44 SARS opetti Aasialle epidemiantorjunnan26:44 Etelä-Korean matkapuhelindataan perustuva jäljitys28:28 Laumaimmuniteetin matematiikka ja riskit30:18 Etelä-Korean luvut kertovat kuolleisuudesta31:15 Mitä älykäs kaupunki voisi mitata32:53 Kävelymatkoja ei tilastoida missään33:33 Etätyön ja kuolleisuuden vaikutus kaupunkiin34:22 Asuntomarkkinoiden kolminkertainen isku36:20 Toimistotilat kutistuvat jo nyt38:19 Etäyhteydet ruokkivat globaalia elämäntapaa39:51 Kaupunkisuunnittelun neuvotteluhaasteet40:35 Ymmärrä tavoitteesi ennen neuvottelupöytää41:05 Aikainen vaikuttaminen ratkaisee EU:ssakin43:15 Miksi Helsingin kadut ovat aina auki46:43 Politiikka tarvitsee asioihin perehtyjiä47:17 Kiitokset ja jatkokysymykset kanavalle

Sami Miettinen haastattelee GnS Economicsin toimitusjohtajaa, Tuomas Malista koronaviruksen laukaisemasta ennennäkemättömästä pörssiromahduksesta. Korona on Nassim Nicholas Talebin popularisoiman Mustan Joutsenen ilmentymä, mutta ilman sitäkin markkinat olisivat Malisen mukaan romahtaneet. Syynä tähän on yhdentoista vuoden läpi jatkunut keskuspankkien ja rahajärjestelmän elvytyksen väärinkäyttö ympäri maailmaa.

Malinen näkee ainakin kolme 1930-luvun lavan kaltaista riskiä, tällä kertaa ympäri maailman:

1) Kiinassa on rakennettu jättimäinen velkakertymä varjopankkisektorin, pankkisektorin sekä keskusjohtoisen poliittisen systeemin käsissä

2) Euromaissa ei ole hellitetty hetkeksikään keskuspankin täyselvytyksestä sekä negatiivisella korkotasolla että määrällisellä elvytyksellä. Tämä on horjuttanut Euromaiden pankkien kestävyyttä, joka näkyy erityisesti Italiassa

3) USA:ssa keskuspankki on osittain lopettanut setelirahoituksen ja epätavalliset korot, mutta on joutunut tarjoamaan mm. repo-markkinoilla likviditeettiä. Samalla pääomamarkkinat kuten high yield-markkinat ovat kovalla koetuksella

Riskien yhteisvaikutuksesta voi seurata Suomen kansantaloudelle jopa kaksinumeroisia talouden laskulukuja. Jaksossa lyödään myös vetoa Euroopan keskuspankin (EKP) tulevaisuudesta!

#neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Gautam Basu is the executive in residence of Aalto University and his current research are is Search funds and Entrepreneurship Through Acquisition (ETA). In the model, a searcher commits to finding one highly suitable acquisition target and after a green light from due diligence will start as the CEO and major owner of the company. A search fund or a pool of committed investors complement the new shareholders who purchase the previous owner(s) out. If done diligently, the model can produce superior returns for the invested money, without having to resort into a high risk as the acquired businesses are typically fairly stable cash flow positive companies. 

Gautam Basu has founded True North Search, an accelerator focusing solely on entrepreneurship through acquisition. The community offers exclusive training, mentoring/coaching, best practices, access to capital, and world class expertise in search.

Next ETA event will take place at Aalto University on April 7th, 2020. Please consider the new form of impact investing and human capital improvement though Gautam.

Sami Miettinen haastattelee PhD Gautam Basua Aalto-yliopistosta #neuvottelija-podcastin ensimmäisessä englanninkielisessä jaksossa.  

#neuvottelijat (#negotiators) group supporting negotiations

Väitöskirjatutkija Antti Ronkainen ja Sami Miettinen analysoivat identiteettipolitiikkaa vallankäytön välineenä Brexitin, Trumpin ja Suomen puoluekentän kautta. Jaksossa selitetään, miten Boris Johnson voitti kokoamalla yhden jakolinjan taakseen ja miksi Labourin kanta vuoti äänestäjiä joka suuntaan. Keskustelussa käydään läpi Fukuyaman thymos eli kunnian tarve, Ivan Krastevin imitaatioteoria, Pikettyn havainto vasemmiston äänestäjäkunnan yläluokkaistumisesta sekä uuskonservatiivien Frankfurtin koulukunta -narratiivi. Lopuksi pohditaan blokkiutumista Suomessa, Itävallan hallitusmallia ja sitä, voiko universaali rationaalinen humanismi palata.

00:00 Brexit ja Theresa Mayn epäonnistunut strategia

02:30 Boris Johnsonin voitto ja Labourin vuotava kanta

05:00 Fukuyaman thymos ja kunnian tarve ryhmäpäätöksissä

07:30 Trump ja valkoinen duunari ruostevyöhykkeellä

10:00 Ivan Krastev ja imitaation eri muodot

12:30 America First ja käännös sisäänpäin

15:00 Piketty pääoma ja identiteetti

17:30 Vasemmiston äänestäjäkunnan yläluokkaistuminen

20:00 Overtonin ikkuna ja marginaali-identiteettien nostaminen

22:30 Kylmän sodan tasa-arvoagenda ja sen jälkeinen tyhjiö

25:00 Frankfurtin koulukunta uuskonservatiivien narratiivina

27:30 Vastakkaiset salaliittokertomukset molemmilla laidoilla

30:00 Sloganit tenteistä kieltäytyminen ja vahva mandaatti

32:30 Bloomberg mikrovaikuttaminen ja demokraattien ongelma

35:00 Sanders ja mahdollisuus voittaa vaa'ankieliosavaltiot

37:30 Suomen puolueet ja tekemätön faktorianalyysi

40:00 Kokoomuksen tasapainoilu ja keskustaoikeiston kriisi

42:30 Blokkiutuminen Suomessa ja Itävallan hallitusmalli

45:00 Vanha luokkajako ja uudet arvopoliittiset kysymykset

47:30 Universaali rationaalinen humanismi ja kansallisvaltio

50:00 Reaganin ja Thatcherin aikakauden loppu

52:30 Valtio globalisaation konkreettisena toimijana

Varoitus: #neuvottelija-kanavan alkuajan jakso, heikko äänenlaatu. Jakso poistettu, mutta yhä nähtävillä huonolaatuisena YouTubessa:

https://youtu.be/zSMbJzntCNs

Rahapodin portfolioteoria | Martin Paasi | Neuvottelija 5

Sami Miettinen vierailee Rami Kurimon Puheenaihe-podcastissa yhdessä pääomasijoittaja Tero Luoman kanssa ja keskustelee siitä, miten varakkaan yksityishenkilön tai suurta rahamassaa edustavan tahon neuvottelu eroaa tavanomaisesta. Jaksossa avataan neuvottelun neljä vipua eli valta, analyyttisyys, sosiaalisuus ja periaatteellisuus, ja perustellaan miksi valta korostuu resurssien myötä. Keskustelussa käydään läpi ankkurointi käytännön esimerkillä asuntokaupasta sekä se, miksi kannattaa ankkuroida ensin, aggressiivisesti ja pyöristämättä. Lopuksi Tero Luoma korostaa tunteiden roolia yrityskaupassa, jossa myyjä on luopumassa elämäntyöstään.

00:00 Vierailu Puheenaihe podcastissa ja jakson aihe

02:30 Osaava omistaja ja Uusi neuvotteluvalta kirjoina

05:00 Hyvän neuvottelun perusta ja neljä vipua

07:30 Ihmiset asiat ja prosessi neuvottelun tulkintakehyksinä

10:00 Ankkurointi käytännössä asuntokaupan esimerkillä

12:30 Tunteiden rooli ja myyjän pelko kaupan loppumetreillä

Finanssialan muutosjohtaja Kirsi Larkiala on tehnyt pitkän uran globaaleissa pankeissa ja siirtynyt sieltä suomalaisen fintech-kentän rakentajaksi. Keskustelu alkaa siitä miksi Suomi jäi Ruotsin varjoon finanssiteknologiassa vaikka osaaminen on huippuluokkaa, ja jatkuu kysymykseen mikä pankissa oikeasti sitoo asiakkaan eli miksi transaction banking on se todellinen house bank -tuote. Larkiala avaa myös sitä miten asiakasvastuuhenkilön rooli on muuttunut tuotteiden myyjästä koko ekosysteemin ohjaajaksi ja miksi fintechin ja pankin yhteistyössä aikataulut törmäävät kahden viikon ja kuuden kuukauden välillä. Lopuksi puhutaan pikavippikaton vaikutuksista, seniorien arvosta fintech-kentälle ja suoraan siitä miksi naiset eivät aina tue toisiaan uralla.

00:00 Jamie Dimon Davosissa ja vieraan esittely

00:30 Yhteinen tausta SEB:n ajoilta

01:04 Wallenberg-instituutti ja ruotsalainen sisäpiiri

02:28 Siirtyminen pankista fintechin pariin

03:00 Miksi Suomen fintech oli lapsenkengissä

03:47 Suomi versus Ruotsi ja Klarnan esimerkki

04:56 Investointipankki ja liikepankki saman katon alla

06:02 Pankkibisnes massahommana ja ekosysteemin palastelu

06:40 Transaction banking sisäänvetotuotteena

07:22 House bank -asiakas tuottaa moninkertaisesti

08:32 Miksi juuri transaction bankingissa on pito

10:15 Asiakasvastuuhenkilön rooli muuttuu radikaalisti

11:33 Pankin sisäiset kilpailut ja tase-pankkiiri

12:06 Markets-toiminnot murroksessa ja struktien lopettaminen

12:42 Jamie Dimonin näkemys investointipankin tulevaisuudesta

13:34 Verkottautuminen ja naiset pankkien johdossa

15:00 Monacon sijoittajapooli ja pohjoismainen fintech

16:11 Nordean kotiinpaluu ja pohjoismaiset suurpankit

17:09 Kruunu etuna ruotsalaiselle fintechille

18:05 Suomen fintech-rahoituksen todelliset luvut

19:58 Enfuce ja Tink rahoituskierrosten epäsuhta

20:28 Miksi suomalaisen pankin pitäisi valita suomalainen

22:14 Oikeat pankit ja ulkomaiset pankit asenteena

23:18 Kryptot lohkoketju ja settlement-teknologia

25:55 Ruotsalaiset ovat nopeita päätöksentekijöitä

26:16 Fintechit ovat rahasyöppöjä ja aika on pitkä

27:04 Kahden viikon ja kuuden kuukauden törmäys

29:00 Sandbox toimii Lontoossa mutta ei Suomessa

30:16 Loppuasiakas on paras tuuppaaja pankille

31:25 Lakiasiaintoimistot ja muuttuvat sopimuskäytännöt

32:32 Nordic Trustee ja joukkolainan edustajamalli

33:39 Kirjoita sijoittajamateriaali heti englanniksi

34:53 Miksi seniorit lentävät ensimmäisenä ulos

36:07 Ruotsalaisten hub-peli ja kustannusjahti

37:13 Verkottautuminen ja sosiaalinen media välttämättömyytenä

38:44 Bernerin hallituspaikka ja pankkiirien maine

40:07 Pikavippikatto ja kuluttajaluototuksen murros

42:20 Suomen Pankki mukaan talousosaamisen hankkeeseen

43:39 Tilausmaksut nuoren palkasta

44:52 Evli ja Taaleri varainhoidon edelläkävijöinä

46:19 FA Solutions ja kaksikymmentä vuotta hiljaista menestystä

46:56 Kannustuksen sana naisille finanssialalle

48:13 Miksi naiset eivät aina tue toisiaan

49:00 Alan kulttuuri ja work life balance ovat parantuneet

Sami Miettinen purkaa ankkuroinnin mekaniikkaa asuntokaupassa ja neuvottelupöydässä. Jaksossa käydään läpi, miten ensimmäinen hintaohjaus vaikuttaa vastapuolen mielikuvaan ja miksi liian matala tai korkea ankkuri voi tulla kalliiksi. Esimerkkien kautta hahmotetaan Reaktorin demon neliöhintoja ja Keloharjun tutkimuksia, sekä asuntomarkkinoiden hinnoitteluvirheistä. Jaksossa selviää myös, miten ankkuri asetetaan oikein monimutkaisissa neuvotteluissa.

00:00 Ankkurointi neuvottelutekniikkana

02:10 Ensimmäisen hintaesityksen psykologinen vaikutus

04:45 Asuntomarkkinoiden hinnoitteluvirheet ja Keloharjun tutkimus

08:15 Miten asetetaan tehokas ankkuri neuvottelussa

11:30 Ankkuroinnin sudenkuopat ja vastastrategiat