Säveltaidetoimikunta on Suomen suorasanaisin klasaripodcast. Puhujina Jaani Länsiö ja Matias Häkkinen. Miltä lavalla näyttää? Mikä tekee konsertista unohtumattoman? Onko lavakarisma ratkaiseva tekijä, vai riittääkö musiikki itsessään?

Tässä jaksossa Säveltaidetoimikunta pureutuu esiintyjän karismaan, läsnäoloon ja siihen, miten ne vaikuttavat konserttikokemukseen. Keskustelua käydään niin klassisen musiikin kuin muidenkin taiteenalojen näkökulmasta – ja pohditaan, voiko karismaa oppia vai onko se synnynnäistä.

Lavakarisma on mysteeri: jotkut artistit vangitsevat yleisön heti, toiset eivät. Tässä jaksossa puretaan karisman anatomiaa. Onko kyse persoonasta, taidosta vai energiasta? Keskustelu pohtii myös, voiko karismaa oppia vai onko se synnynnäistä. Jakso käsittelee esimerkkien kautta, miten karisma vaikuttaa uran menestykseen ja miksi se on joskus tärkeämpää kuin tekninen taituruus. Lopuksi kysytään, onko karisma taiteen lahja vai markkinoinnin luoma illuusio.

Äänessä ovat Jaani Länsiö ja Matias Häkkinen.

Säveltaidetoimikunta-podcastin teille tarjoaa Ensemble Nylandia.

Säveltaidetoimikunta palaa neljän vuoden kesätauolta! Suomen suorasanaisin klasaripodcast ottaa taas luulot pois ja panee tietoa tilalle. Tällä kertaa aiheena aina ajankohtainen VANHA MUSIIKKI, johon palataan muutaman vuoden tauon jälkeen.

Autenttisuus on jälleen pöydällä, mutta nyt tarkastellaan sen myyttejä ja seurauksia. Jakso kysyy, miksi autenttisuus on niin houkutteleva idea ja mitä tapahtuu, kun siitä tulee normi. Voiko Bachia soittaa pianolla ilman häpeää? Onko vibrato synti barokissa? Keskustelu haastaa ajattelemaan, onko autenttisuus taiteellinen arvo vai historiallinen fantasia. Lopuksi pohditaan, pitäisikö autenttisuus käsitteenä heittää romukoppaan ja keskittyä siihen, mikä tekee musiikista elävää.

Äänessä ovat Jaani Länsiö ja Matias Häkkinen.

Säveltaidetoimikunta-podcastin teille tarjoaa Ensemble Nylandia.

Joulumusiikki on täynnä tunteita ja traditioita. Tässä jaksossa pohditaan, miksi tietyt sävelmät palaavat joka vuosi ja mitä ne merkitsevät kuulijoille. Onko joulumusiikki pelkkää sentimentaalisuutta vai syvällinen kulttuurinen ilmiö?

Keskustelu käsittelee myös kaupallisuuden ja taiteen rajaa: voiko joulumusiikki olla taidetta, vai onko se aina viihdettä? Lopuksi pohditaan, miksi nostalgia on niin voimakas voima ja mitä se kertoo tarpeestamme kokea jatkuvuutta.

Kauden päätösjakso, aiheena itseoikeutetusti JOULUMUSIIKKI. Siis kaikki se, kun kauppakeskukset panevat jinglebellsit raikaamaan jo marraskuun alussa, kun myyjät valittavat henkisen kuormituksen kulkeutuvan mieleensä korvien kautta, kun Spotify ja Coca-cola yhdessä tuovat joulumielen juuri sinulle räätälöidyillä soittolistoilla... mutta myös Sibeliuksen kauneimmat, koululaisten piirilaulut ja katolisen perinteen paimentolaismusiikki.

Suomen suorasanaisin klasaripodcast pyrkii kokouksessaan määritelemään sen, mikä naurattaa.  Säveltaidetoimikunnan spesiaalijaksossa aiheena kaksi toisilleen vierasta elementtiä: huumori ja musiiikki. Erikoisjakson erikoisvieraana meille kovinkin tuttu elementti, tenori ja huumorimies Petri Bäckström. Vakavaa asiaa huumorista.

Asiaankuuluvasti pokka pettää jo ensimmäisellä minuutilla, eikä se siitä muuksi muutu koko tunnin aikana.

Tässä jaksossa tutkitaan huumorin roolia musiikissa, sekä sävellyksissä että esityksissä. Keskustelu käy läpi historiallisia esimerkkejä Haydnista nykypäivän satiiriin ja pohtii, miksi huumori tuntuu joskus sopimattomalta konserttisalissa. Onko nauru uhka vakavuudelle vai merkki elinvoimasta? Jakso avaa myös, miten huumori voi olla keino purkaa hierarkioita ja tuoda taide lähemmäs yleisöä. Lopuksi kysytään, miksi nauramme musiikille niin harvoin. Ja pitäisikö nauraa enemmän.

Suomen suorasanaisin klasaripodcast ratkoo vanhan musiikin ympärillä pyörineitä kysymyksiä. Onko autenttisuus kirosana? Onko pakko välttää vibratoa? Ja mitä se uusi viritysjärjestelmä pilasi jos pilasi? Selviää myös, mikä ero on periodimusiikilla ja vanhalla musiikilla. 

Vanha musiikki kiehtoo, mutta mitä tapahtuu, kun autenttisuus muuttuu dogmiksi? Tässä jaksossa keskustellaan siitä, miksi historiallisesti informoitu esityskäytäntö on noussut niin vahvaksi ja mitä se tarkoittaa taiteelliselle vapaudelle. Onko autenttisuus illuusio, ja voiko vanhaa musiikkia soittaa modernilla otteella ilman syyllisyyttä? Jakso pohtii myös, miksi yleisö hakee aitoutta ja mitä se kertoo kulttuurisista arvoista. Lopuksi kysytään, onko aika luopua autenttisuuden pakosta ja antaa musiikin elää.

Suomen suorasanaisin klasaripodcast ottaa kantaa klassisen musiikin neromyyttiin. Voiko vain nero tunnistaa todellisen neron? Ovatko lapsinerot todellisia neroja? Jalostaako kärsimys lahjakkuudesta neron? Selviää myös, onko klassisen musiikin nerokultti totta vai kupla.

Musiikin historiassa neron myytti on vahva: Beethoven, Mozart, Sibelius. Mutta mitä nerous oikeastaan tarkoittaa? Tässä jaksossa puretaan nerokultin juuria ja sen vaikutusta nykypäivään. Onko nerous synnynnäistä vai sosiaalinen konstruktio? Keskustelu pohtii, miksi edelleen ihannoimme yksittäisiä säveltäjiä ja jätämme huomiotta kollektiivisen luovuuden. Jakso haastaa ajattelemaan, onko nerokultti este tasa-arvolle ja monimuotoisuudelle taiteessa. Lopuksi kysytään, voiko neron myyttiä purkaa ilman että menetämme jotain olennaista taiteen lumosta.

Kärsimmekö nerokultista? Säveltaidetoimikunta kokoontuu keskustelemaan neroista, joiden olemassaolo on kyseenalaistettu juuri parahiksi Ludwig van Beethovenin 250-juhlien kunniaksi. Onko tälle perusteita vai onko kyseessä tarkoitushakuinen kuvainraasto?

Suomen suorasanaisin klasaripodcast pohtii musiikkikilpailujen tärkeyttä. Onko todella niin, että vain kilpailuissa menestyvä muusikko pääsee uralle? Voiko tuomaripeli ratkaista lahjakkaan muusikon tulevaisuuden? Entä ovatko soitto- ja laulukilpailut todella ainoat kilpailut, joita taiteilijat joutuvat elämässään jännittämään?

Kilpailut ovat osa klassisen musiikin kenttää, mutta mitä ne tekevät taiteelle ja taiteilijalle? Tässä jaksossa pohditaan, miksi kilpailuja järjestetään ja mitä ne mittaavat. Onko kyse taiteellisesta tasosta vai markkinointiarvosta? Keskustelu nostaa esiin paineet, joita kilpailut luovat nuorille muusikoille: voiko ura alkaa ilman palkintoa? Jakso tarkastelee myös kilpailujen vaikutusta ohjelmistovalintoihin ja ilmaisun vapauteen. Lopuksi kysytään, onko kilpailu välttämätön ponnahduslauta vai kulttuurinen rakenteellinen ongelma, joka kaventaa taiteen monimuotoisuutta.

Niin kauan kuin on soitettu ja laulettu, on myös kilpailtu. Myös Säveltaidetoimikunnan jäsenet ovar kilpailleet, useimmiten voitokkaasti. Onko siitä ollut apua? Moni muusikonalku on saanut nostetta uralleen kilpailtuaan menestyksekkäästi, mutta nykyään muusikko voi tehdä uraa myös kilpamuusikkona. Mutta onko ura kiinni menestymisestä? Voiko muusikko välttää kilpailemista koko elämänsä ajan? Kokouksen asialista jäi tällä kertaa puolitiehen innokkaan remonttimiehen esitettyä vastalauseensa työjärjestykseen. Tuomaripeliä? Kenties. Säveltaidetoimikunta on podcast klassisen musiikin kiehtovasta maailmasta.

Suomen suorasanaisin klasaripodcast selvittää, mitä termillä ohjelmamusiikki oikeastaan tarkoitetaan. Voiko vain sävelillä kertoa tarinan esimerkiksi siitä, kun lammas matkustaa meriteitse Kreikasta Belgiaan? Entä jos kohteena onkin Espanja? Lehdistökatsauksessa Berliozin tarinallisuutta puntaroivat kritiikit ja tuulahdus tulikuumalta 70-luvulta, kun aatteen palo oli musiikissa viimeksi voimissaan. Harold käy Italiassa, Håkan käy Belgiassa.

Tässä jaksossa pureudutaan ohjelmamusiikin kiehtovaan maailmaan. Voiko musiikki todella kertoa tarinan ilman sanoja? Keskustelu käy läpi historiallisia esimerkkejä ja pohtii, miten säveltäjät ovat pyrkineet luomaan narratiiveja pelkillä sävelillä. Onko ohjelmamusiikki vain romantiikan ajan ilmiö vai elääkö se yhä elokuvamusiikissa ja pelisoundtrackeissa? Jakso haastaa kuulijan miettimään, missä menee raja musiikin ja tarinankerronnan välillä – ja tarvitseeko sitä edes vetää.

Ohjelmamusiikki on pitänyt klassisen musiikin kenttää saartoringissään noin 170 vuotta. Säveltaidetoimikunta kokoontui ratkaisemaan tämänkin kysymyksen byrokraattisin keinoin. Lehdistökatsauksessa Lauri Otonkoski, Eero Hämeenniemi ja muita kirjallisia mestareita!

Suomen suorasanaisin klasaripodcast joutui tekemään oikein tuplajakson ratkoessaan klasarimaailman iankaikkisen huolenaiheen: mihin meidän yleisömme on häviämässä. Mukana myös paljon kiitelty unboxing-hetki sekä vakiona Lehdistökatsaus, joka kurkistaa urheilun ja lavatanssien maailmaan. Pitääkö olla huolissaan? No, kuuntele niin tiedät.