Tarkkaa, rehellistä, hauskaa - ja taiturimaisesti kirjoitettua. Sivumennen on löytänyt pakollista luettavaa kaikille: Aila Meriluodon päiväkirjat vuosilta 1953-1975 eli Vaarallista kokea. Opimme, että vaikka elämä heittelee, Meriluoto ei horju kirjailijanuskossaan! Aavistelemme päiväkirjamuodosta ja aika monesta muustakin uutta trendiä. Jaksossa myös ihanan ylitunteikkaita äänikirjoja ja tv-sarjoja sekä tyttöjen välisiä katseita.

Miljoonat ihmiset eivät ole väärässä, mekin pidimme Michelle Obaman muistelmista. Obamatkin ovat vain ihmisiä, toki lähes täydellisiä. Mutta miksi Johanna huutoitki kirjan äärellä ja mistä Jonna sai isoimmat kiksit? Puhumme myös uusista omaperäisen hauskoista äänistä kirjallisuudessamme. Entä saavuttavatko Johanna ja Jonna vähitellen zenin äänikirjoja kuuntelemalla? Jakson kumppani on Bookbeat. Rekisteröityessäsi Sivumennen-koodilla saat äänikirjapalvelun ilmaiseksi käyttöösi kuukauden ajaksi!

Puhumme, miksi kauhukirjallisuus ja kauhuelokuvat toimivat tässä ajassa ja pohdimme, millaisen fiktionaalisen foliohatun poliisi aikoo asettaa päähän tutkiessaan Perno Mega Cityä. Summaamme Simone de Beauvoirin klassikkoa Toinen Sukupuoli, ja suosittelemme Mohsin Hamidin uutuusromaania Exit West. Se näyttää, että maailma on ennenkin järkkynyt, mutta ihmiset ovat silti aina löytäneet tavan muodostaa yhteisiä tulevaisuudenkuvia.

Sivumennen lukee Tara Westoverin muistelmat Opintiellä (Tammi, suom. Tero Valkonen) ja päätyy miettimään syntyjä syviä. Miltä tuntuu siirtyä ei-akateemisesta taustasta yliopistoon? Saako omaan menneisyyteen koskaan etäisyyttä?

Puhumme, mikä merkitys toisaalta faktoilla ja toisaalta itsensä tuntemisella on omalle ajattelulle. Herkistymme seuraavalle idealle: siitä ei voi unelmoida, minkä ei tiedä edes olevan olemassa.

On taas syksy, eikä tässä kulttuurihumussa ole hetkeäkään hukattavissa! Onneksi Jonna ja Johanna ovat kasanneet valmiiksi niin Rakkautta & anarkiaa -leffatärpit kuin syksyn kirjavaliotkin. Emme näemmä eläkään totuudenjälkeistä aikaa, sillä kaikkein kiinnostavimpia leffoja ja kirjoja yhdistää juuri totuudellisuus tai yritys ilmaista sitä dokumentin tai autofiktion keinoin. Mitä se kertoo taitelijasta, meistä ja ajastamme? Jakson yhteistyökumppanina Plan Suomi.

Podcastimme 50 juhlajaksossa olemme suurten kysymysten äärellä. Miltä tuntuu äitiys, miltä tuntuu ei-äitiys? Miksi äitiys saa jotkut naiset pitämään vähemmän toisista naisista? Jos lapsia ei ole, miksi sitä pitää yhä selitellä? Huomioimme äitiyskirjallisuusbuumin ja puhumme myös siitä, jääkö kirjallisuuden huumori herkästi huomaamatta. Lukuvuorossa kaksi oman tiensä kulkijaa, Maggie Nelsonin Argonautit ja Jenny Offillin Syvien pohdintojen jaosto.

Elizabeth Stroutin Nimeni on Lucy Barton -romaani on kuvaus Lucyn lähes eläimellisestä rakkaudesta äitiinsä. Jos perhetabuista ei voi puhua, onko niistä vaiettava? Ayòbámi Adébáyòn esikoisteos Älä mene pois näyttää, millaisia rajoja rakkaus ei voi ylittää. "En usko, että patriarkaatti voi jättää tilaa täydelle ja todelle rakkaudelle", sanoi Helsinki Litissä vieraillut kirjailija haastattelussamme. Masennumme myös Junot Díazin edesottamuksista ja puimme ulkonäköpaineita ja kauneuden ideaalia.

Sivumennen crashasi Helsinki Lit -festarille ja havahtui pohtimaan suuria kysymyksiä. Miksi lapset osaavat suhtautua kuolemaan? Millainen on TODELLA HYVÄ KIRJA? Kuuntelevatko meidän isämme meidän podcastiamme? Kirjailijaa pääsee kuulemaan myös Sivumennenissä: jakson lopuksi haastattelussa on ruotsalaiskirjailija Johannes Anyuru. Puhetta hänen dystopiastaan He hukkuvat äitiensä kyyneliin, pahimmista peloista ja maailman monimutkaisuudesta. Voiko vapaudesta luopua ilolla?

Patrick Melrose -kirjat on suomennettu uuden tv-sarjan kunniaksi. Edward St Aubynin Loistava menneisyys -trilogiassa brittiaristokratian rakkaudeton maailma kauhistuttaa ja naurattaa. Mutta mistä kertoo se, että kirjallisuudessa ja tv-sarjoissa naiset hylkäävät nyt parisuhteen ja etsivät onnea aivan muualta? Paljon asiaa äänikirjoista. Voiko äänikirjojen kuuntelua opetella ja missä asennossa kannattaa kuunnella? Kuuntele, saat koodin kuukauden ilmaiseen Storytel-kokeiluun!

Kirjailija Leena Krohn saa fanikirjeen: hän on suuri filosofi, joka tutkii kirjoissaan tietoisuutta, elämän tarkoitusta ja ihmisen rimpuilua näiden ymmärtämisessä. Uudessa romaanissa Kadotus tarinat kehiytyvät löytötavaratoimistoon tuotujen esineiden ympärille. Mitäpä muuta meistä tänne jää kuin valtava tavaramäärä. Krohnin lisäksi meistä tekevät fiksumpia kirjailijat Zadie Smith, Édouard Louis ja Junot Díaz, sen sijaan Ruotsin akatemian kriisi herättää raivoa mm. vellihousukunkkua kohtaan.