Synneistä Pahin

Entä jos ihminen haluaa kuolla niin epätoivoisesti, että päättää tappaa toisen ihmisen saadakseen itse kuolemantuomion?

1600–1800-lukujen Suomessa tapahtui rikoksia, joiden taustalla oli käsittämättömältä tuntuva päämäärä. Tekijä ei yrittänyt paeta oikeutta. Hän halusi joutua sen eteen. Aikana, jolloin kuolemantuomio oli todellinen osa oikeusjärjestelmää, jotkut näkivät murhan keinona päästä pois elämästä, jota eivät enää halunneet jatkaa.

Mutta mitä tapahtui ennen noita kohtalokkaita tekoja? Millaisissa olosuhteissa nämä ihmiset elivät? Ja mitä heidän omat tunnustuksensa sekä aikakauden oikeusasiakirjat paljastavat heidän motiiveistaan?

Tässä Synneistä Pahimman jaksossa palaamme vuosisatojen taakse kuuden historiallisen tapauksen äärelle. Tutkimme ihmisiä, jotka päätyivät tekoihin, joissa toisen ihmisen kuolemasta tuli väline oman kuoleman tavoitteluun. Vastaukset eivät aina ole yksinkertaisia, eivätkä lähteet kerro kaikkea. Juuri siksi nämä tarinat vaativat meitä pysähtymään niiden äärelle.

Kun kuolemasta tuli päämäärä ja murhasta keino, missä kulki epätoivon ja peruuttamattoman teon välinen raja?

LÄHTEET:

Cayetano Domingo Grossi – Argentiinan rikoshistorian synkkä luku

Buenos Airesissa toukokuussa 1898 poliisitutkinta johti taloon, jonka sisältä löytyi kuollut vastasyntynyt lapsi. Pian esiin nousi yhteys aiempaan, kaksi vuotta aikaisemmin löydettyyn vauvaan sekä perheeseen, jonka tapahtumia alettiin selvittää pala palalta.

Tutkinnan keskiöön joutui Cayetano Domingo Grossi, italialaissyntyinen mies, jonka tunnustukset, ristiriitaiset kertomukset ja oikeudenkäynti jättivät jälkeensä kysymyksiä, joihin ei ole vieläkään kaikkiin varmaa vastausta.

Grossi teloitettiin 6. huhtikuuta 1900. Hänen nimensä säilyi rikoshistoriassa, mutta monien lasten henkilöllisyys ja kohtalo jäivät epäselviksi.

Tässä Synneistä Pahin -jaksossa Madame kertoo Grossin elämästä, tutkinnan vaiheista ja oikeudenkäynnistä. Ennen kaikkea tämä on kertomus lapsista, joiden elämä päättyi ennen kuin se ehti kunnolla alkaa.

Heidän tarinansa ansaitsee tulla kuulluksi.

🎙️ Kuuntele uusi jakso podcastista Synneistä Pahin.

• La Prensa – Cayetano Grossi, el hombre de la bolsa
• La Nación – Cayetano Grossi: el primer asesino serial de la Argentina
• Universidad Nacional de La Plata – tutkimus ja lähdeviitteet (PDF)
• Caiana – Sandra Szir: Reporte documental, régimen visual y fotoperiodismo
• Infobae – Grossin teloitus ja historialliset valokuvat
• TN – La macabra historia de Cayetano Grossi

Millainen maailma synnytti noitavainot?

Mitä tapahtui, kun epäily muuttui syytökseksi ja syytös tuomioksi?

Tässä kaksiosaisessa kokonaisuudessa sukellamme noitavainojen historiaan ja niiden synkkään todellisuuteen. Tarkastelemme uskomuksia ja yhteiskuntaa niiden taustalla sekä sitä, kuinka tavalliset ihmiset saattoivat joutua epäillyiksi noituudesta.

Toisessa osassa kuljemme lähemmäs itse vainoja, oikeudenkäyntejä ja rangaistuksia – ja niitä ihmisiä, joiden elämä päättyi niiden seurauksena.

Tänä kesänä kävin itse paikassa, jonka maisemaa nämä ihmiset katselivat viimeisen kerran. Seisoin saman maiseman äärellä ja ajattelin ihmisiä, jotka olivat siellä vuosisatoja sitten, pelon halvaannuttamina ja tietämättä, millainen käsittämätön kärsimys heitä odotti.

Siinä hetkessä historia ei tuntunut enää kaukaiselta.

Näissä tarinoissa ei ole kyse myyttisistä hahmoista. Kyse on oikeista ihmisistä, joilla oli omat elämänsä, läheisensä ja paikkansa maailmassa – ja jotka joutuivat aikansa pelkojen keskelle.

Heidän nimensä ja kohtalonsa ovat kulkeneet vuosisatojen läpi.

Nyt niiden äärelle palataan.

Synneistä Pahin – Noitavainot, osa 1 ja osa 2.

Kuuntele jaksot Spotifyssa ja Apple Podcastsissa. 🖤

Lähteet – Vardøn noitavainot

• Varanger Museum – Trolldomsprosessene i Finnmark
• Nasjonalarkivet – Hekser og trolldom i Finnmark
• Nasjonalarkivet – De ti vanskeligste trolldomsprosessene i nord
• Nasjonalarkivet – Trolldomsforordningen av 12. oktober 1617
• UiT / Liv Helene Willumsen – Trolldomsprosessene i Finnmark og Steilneset minnested, Vardø
• Liv Helene Willumsen – The Witchcraft Trials in Finnmark, Northern Norway
• Store norske leksikon – Trolldomsprosessene i Norge
• Store norske leksikon – Domen
• UiT – Heksebrenning i nord
• Forsvarshistorisk museum – Historien om Vardøhus festning
• The Guardian – Norway's witch trials: the woman killed for a fatal storm
• Smithsonian Magazine – How a Sudden Winter Storm in 1617 Sparked the Deadliest Witchcraft Trials in Norwegian History
• The Hidden North – The Witchcraft Trials of Vardø
• Toivo & Willumsen – A narratological approach to witchcraft trial records
• Varanger Museum – Steilneset / Liv Helene Willumsen

Millainen maailma synnytti noitavainot?

Mitä tapahtui, kun epäily muuttui syytökseksi ja syytös tuomioksi?

Tässä kaksiosaisessa kokonaisuudessa sukellamme noitavainojen historiaan ja niiden synkkään todellisuuteen. Tarkastelemme uskomuksia ja yhteiskuntaa niiden taustalla sekä sitä, kuinka tavalliset ihmiset saattoivat joutua epäillyiksi noituudesta.

Toisessa osassa kuljemme lähemmäs itse vainoja, oikeudenkäyntejä ja rangaistuksia – ja niitä ihmisiä, joiden elämä päättyi niiden seurauksena.

Tänä kesänä kävin itse paikassa, jonka maisemaa nämä ihmiset katselivat viimeisen kerran. Seisoin saman maiseman äärellä ja ajattelin ihmisiä, jotka olivat siellä vuosisatoja sitten, pelon halvaannuttamina ja tietämättä, millainen käsittämätön kärsimys heitä odotti.

Siinä hetkessä historia ei tuntunut enää kaukaiselta.

Näissä tarinoissa ei ole kyse myyttisistä hahmoista. Kyse on oikeista ihmisistä, joilla oli omat elämänsä, läheisensä ja paikkansa maailmassa – ja jotka joutuivat aikansa pelkojen keskelle.

Heidän nimensä ja kohtalonsa ovat kulkeneet vuosisatojen läpi.

Nyt niiden äärelle palataan.

Synneistä Pahin – Noitavainot, osa 1 ja osa 2.

Kuuntele jaksot Spotifyssa ja Apple Podcastsissa. 🖤

Lähteet – Vardøn noitavainot

• Varanger Museum – Trolldomsprosessene i Finnmark
• Nasjonalarkivet – Hekser og trolldom i Finnmark
• Nasjonalarkivet – De ti vanskeligste trolldomsprosessene i nord
• Nasjonalarkivet – Trolldomsforordningen av 12. oktober 1617
• UiT / Liv Helene Willumsen – Trolldomsprosessene i Finnmark og Steilneset minnested, Vardø
• Liv Helene Willumsen – The Witchcraft Trials in Finnmark, Northern Norway
• Store norske leksikon – Trolldomsprosessene i Norge
• Store norske leksikon – Domen
• UiT – Heksebrenning i nord
• Forsvarshistorisk museum – Historien om Vardøhus festning
• The Guardian – Norway's witch trials: the woman killed for a fatal storm
• Smithsonian Magazine – How a Sudden Winter Storm in 1617 Sparked the Deadliest Witchcraft Trials in Norwegian History
• The Hidden North – The Witchcraft Trials of Vardø
• Toivo & Willumsen – A narratological approach to witchcraft trial records
• Varanger Museum – Steilneset / Liv Helene Willumsen

Ensimmäinen osa viime viikolla, vei meidät vuosisatojen taakse ja 11 naisen tarinoihin.

Mutta näiden telotettujen naisten historia ei päättynyt siihen.

Tässä 2 osassa kohtaamme naisia, joiden tarinoihin liittyy myrkkyjä, lapsia, salaisia verkostoja, teloituksia ja rikoksia, jotka järkyttivät kokonaisia yhteisöjä.

Yksi heistä tunnettiin "Bremenin enkelinä", vaikka hänen ympärilleen yhdistettiin 15 myrkytystä.

Yhden nimi liittyi Ranskan hovin synkimpään myrkkyvyyhtiin.

Yksi menetti päänsä teloituslavalla ja yhden kohtalo kietoutui Abraham Lincolnin salamurhaan.

22 naisen tarina saa päätöksensä...

Lähteet samat kuin osassa 1

Tässä kaksiosaisessa Synneistä pahin -jaksossa matkustamme jälleen vuosisatojen taakse ja kohtaamme 22 naisen synkät tarinat.

Tässä ensimmäisessä jaksossa käymme läpi 11 naisen tarinat ja ensi viikolla toiset 11.

Mukana on myrkyttäjiä, väkivaltaisia murhaajia ja naisia, joiden kohtalot kietoutuivat rikoksiin, salaliittoihin ja kuolemantuomioihin. Yksi vietiin teloitettavaksi hääpäivänään, toisen tarina alkoi joesta löytyneestä ihmisen päästä ja yhden nimi yhdistettiin Abraham Lincolnin salamurhaan.

Joidenkin syyllisyys näyttää lähteiden perusteella selvältä, mutta joidenkin tarinoihin jäi kysymyksiä, jotka ovat seuranneet niitä sukupolvien ajan.

Osa 2 julkaistaan ensi maanantaina 28.09.

Tervetuloa mukaan. 🖤

Lähteet:

LÄHTEET:

York Museums Trust⁠

⁠Wikipedia⁠⁠

⁠British Museum⁠

⁠Liverpool City Police⁠

⁠NZ History⁠

⁠Papers Past, 1895⁠

⁠Bremenin yliopiston kirjasto⁠

⁠Ranskan kulttuuriperintötietokanta⁠

⁠Charleston County Public Library⁠

⁠Tucson Daily Citizen archive⁠

⁠National Library of Medicine⁠

⁠National Women's History Museum⁠

Yksi talo. Kolme ihmistä. Ja salaisuus, jonka hinta oli lopulta yhden nuoren naisen henki.

Yngsjön kylässä vuonna 1889 nuori Hanna Johansdotter yritti kertoa vanhemmilleen, ettei kaikki ollut hyvin. Hän pelkäsi miestään ja tämän äitiä ja halusi pois talosta.

Muutamaa viikkoa myöhemmin Hanna löydettiin kuolleena kellarin portaiden alta.

Mutta mitä Möllegårdenin seinien sisällä todella tapahtui?

Ja miksi tämän tapauksen oikeudenkäynnissä äidin ja pojan kertomukset muuttuivat kerta toisensa jälkeen?

Lähteet – Yngsjömordet

• Svenskt kvinnobiografiskt lexikon – Anna Månsdotter
• Riksarkivet – Yngsjömordet, alkuperäislähteisiin perustuva esitys
• https://sv.wikipedia.org/wiki/Anna_M%C3%A5nsdotter
• Svensk Juristtidning – Yngve Lyttkens, Yngsjömordet
• Olin Foundation – Yngsjömordet 1889 ja oikeudenkäyntimenettelyn puutteet
• Jönköping University – Jag blir inte i Yngsjö, tutkimus Yngsjömordetista
• Svenska Mord – Yngsjömordet
• Rötter – Anna Månsdotter, avrättade 1890

1800-luvun Englannissa kuolema oli osa arkea. Sairaudet olivat yleisiä, lääketiede vielä kehittymässä ja monelle oireelle löytyi luonnollinen selitys.

Mutta West Aucklandissa kuolemantapauksia alkoi kertyä.

Kun pieni Charles Edward Cotton kuoli kesällä 1872, hänen kuolemansa näytti aluksi samanlaiselta kuin niin monet muutkin.

Sitten lääkäri päätti säilyttää näytteet.

Tutkimuksissa löytyi arseenia.

Ja samalla tutkijoiden huomio kääntyi myös aiempiin kuolemiin.

Tällä kertaa Synneistä pahin kulkee läpi Mary Ann Cottonin elämän, hänen ympärillään tapahtuneiden kuolemien, tutkinnan ja oikeudenkäynnin — aina siihen viimeiseen aamuun saakka.

Mitä todella pystyttiin todistamaan? Ja mitä historiassa on kerrottu varmana, vaikka oikeus tuomitsi hänet vain yhdestä murhasta?

Tämä on tarina rikoksesta, myrkystä ja ihmisistä, joiden elämät päättyivät tavalla, jota ei heidän aikanaan osattu epäillä.

LÄHTEET:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mary_Ann_Cotton

https://www.britannica.com/biography/Mary-Ann-Cotton

https://allthatsinteresting.com/mary-ann-cotton

https://www.britishnewspaperarchive.com/blog/mary-ann-cotton-arsenic-poisoning?utm_source=chatgpt.com

https://www.hettonlocalhistory.org.uk/membersarea/documents/MaryAnnCotton.pdf?utm_source=chatgpt.com

https://theblackarchiveresearch.com/the-poisoner-of-west-auckland-what-the-trial-actually-proved/?utm_source=chatgpt.com

Maaliskuun 15. päivänä vuonna 1910 viisivuotias Hjördis Lindgren lähti Helsingissä kotoaan tarkoituksenaan mennä Rikhardinkadun kirjastoon. Hän ei koskaan palannut.

Seuraavana aamuna Hjördis löydettiin kuolleena Itäisestä Kaivopuistosta. Ruumiinavaus paljasti, että pieni tyttö oli joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi ja hukutettu.

Tutkinta johdatti poliisin useiden epäiltyjen jäljille. Yksi heistä oli 22-vuotias työmies Ernst Järvenpää, jonka oli nähty kulkevan pienen tytön kanssa vain vähän ennen Hjördisin katoamista. Tytön tuntomerkit sopivat Hjördisiin.

Järvenpään taustalta löytyi vielä jotain, mikä teki epäilystä entistä vakavamman.

Mutta epäily ei ole sama asia kuin varma näyttö.

Yli sata vuotta myöhemmin Hjördis Lindgrenin murha on edelleen ratkaisematta. Mitä tuona maaliskuisena iltana todella tapahtui? Kuka oli Hjördisin kanssa hänen viimeisinä tunteinaan – ja miksi poliisi ei koskaan pystynyt osoittamaan hänen surmaajaansa?

Tässä jaksossa palaamme yli sadan vuoden taakse, vuoden 1910 Helsinkiin ja rikokseen, joka järkytti aikansa kaupunkia.

Tämä on Hjördis Lindgrenin tarina...

LÄHTEET:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/800699?term=Hj%C3%B6rdis&term=Lindgrenin&page=6

https://murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?t=15948&utm_source=chatgpt.com

https://www.mtv.fi/lyhyet/10bd9f887d85e9cb40e8/video-rikoshistorian-synkimmat-tapaukset-5-vuotiaan-tyton-raiskausmurha-kuohutti-suomea-vuonna-1910-mita-tapahtui-lapsen-kirjastomatkalla?utm_source=chatgpt.com

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/5-vuotiaan-lapsen-raiskausmurha-kuohutti-vuonna-1910-rikospaikka-pureutuu-yhteen-suomen-rikoshistorian-torkeimmista-tapauksista/7779194?utm_source=chatgpt.com

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/731256

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/679293?term=Hj%C3%B6rdis&term=Lindgrenin&page=4

https://www.hejac.com/forum/viewtopic.php?t=2486

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/803607?term=Hj%C3%B6rdis&term=Lindgrenin&term=Lindgren&page=7

https://www.youtube.com/watch?v=M5ERI7T42XQ

UUSI KAUSI ALKAA ❤️

Synneistä pahin palaa ensi viikolla uuden kauden myötä.

Tämän kauden kynnyksellä haluan toivottaa aivan sydämeni pohjasta tervetulleiksi kaikki te, jotka olette kulkeneet Synneistä pahin -podcastin mukana jo ensimmäisestä kaudesta lähtien – sekä kaikki uudet kuuntelijat, jotka ovat löytäneet podcastin vasta nyt❤️

On ollut aivan uskomaton matka saada tehdä tätä podcastia ja ennen kaikkea huomata, kuinka moni teistä on lähtenyt mukaan kuuntelemaan, keskustelemaan, jakamaan ajatuksia ja kulkemaan kanssani näiden todellisten tarinoiden äärelle.

Uusi kausi tuo mukanaan jälleen tosielämän rikoksia, kohtaloita, ihmisiä ja tarinoita, jotka eivät aina ole helppoja kuunnella. Tarinoita, jotka voivat jäädä mieleen pitkäksi aikaa.

Mutta ennen kaikkea haluan, että Synneistä pahin on paikka, jossa voimme yhdessä pysähtyä kuuntelemaan, pohtimaan ja muistamaan, että jokaisen rikoksen takana on aina oikeita ihmisiä ja tapahtumia.

Infojaksossa kerron hieman siitä, mitä tulevalta kaudelta on luvassa ja millä ajatuksilla lähden tätä uutta kautta tekemään.

Kiitos, että olet täällä.
Kiitos, että kuuntelet.
Ja kiitos siitä, että annat näille tarinoille hetken ajastasi.

Ja nyt...

on aika avata jälleen yksi ovi pimeyteen.

Sen taakse kätkeytyy usein tarinoita, joista osa on unohtunut jo ajan hämärään – ja mikään niistä ei koskaan saisi unohtua.

Tervetuloa uudelle matkalle, mielen synkimmälle puolelle....