Joskus tuntuu siltä että mikä tahansa on vähän kauniimpaa ja vähän mystisempää, jos se on japanista tai edes japanilaisehtava. Ikean halvin paperinen lampunvarjostin muuttuu japandi-löydöksi, banaali rahankäyttövinkki holistiseksi buddhalaisfilosofiaksi. Japanilaisen kulttuurin esteettisyydessä on jotain erityistä: jotain mikä on puhutellut suomalaisia aina Aleksis Gallen-Kallelasta siihen hiljaiseen kaveriin yläkoululuokan nurkassa jäljentämässä kanji-merkkejä Naruto-vihkonsa kulmaan. Mitä japanilainen kauneus ja estetiikka oikeastaan on, ja miksi se puhuttelee niin kovasti?

Japanilaisen taiteen ja kauneuden tenhoon Toivo Hurstin johdattaa kirjailija ja japanilaisen estetiikan dosentti Minna Eväsoja. Minna on kenties Suomen kovimpia japanilaisten perinteisten taiteiden tuntijoita, ja tieteellisen tutkimustyönsä lisäksi on hän perinteisesti koulutettu teetaiteen harjoittaja. Minna valottaa esimerkiksi japanilaisen taiteilijan hahmoa ja Suomen kultakauden maalaustaiteen japanilaisia muusia. Jakson aikana huutia saavat myös yleiset harhaluulot japanilaisesta taidefilosofiasta.

Liian vähälle huomiolle jäänyt taiteen ilmiö, johon tutustumista Minna sydämellisesti suositteli on japanilainen mineraalipigmentteihin perustuva nihonga -maalaustekniikka, joka on Minnan mukaan jäänyt länsimaissa täysin ukiyo-e -puupiirrosten varjoon.

Tunnusmusiikki: Yrii Semchyshyn - Intention

Tekstivastine julkaistu osoitteessa kirkkonummi.fi/taiteesta-podcast

Asiasanat: japani, teetaide, chado, ikebana, sensei, japanilainen estetiikka, wabi, japonismi, taide,

Kun lukee Suomen valtakunnallisia lehtiä, tuntuu melkein siltä että niissä kirjoitetaan enemmän kritiikistä kuin varsinaista kritiikkiä. Miksi tämä taidejournalismin muoto on kuukaudesta toiseen otsikoissa, samalla kun varsinainen kritiikille jyvitetty palstatila tuntuu kapenevan silmissä?

Taidekritiikin ja sen kriisin kriittinen arviointi ei onnistu Toivo Hurstilta yksin, mutta onneksi palkittu kuvataidekriitikko ja musiikkitieteilijä Sini Mononen on kutsunut Toivon ja kuulijat keittiönpöytänsä ääreen suorittamaan kriittisessä tilassa olevan kritiikin ruumiinavausta.

Jaksossa pohditaan sitä mitä kritiikki on, mitä se on ollut ja mitä se voisi olla. Sini ja Toivo pähkäilevät myös kritiikin suhdetta esimerkiksi taiteilijoihin ja alati muuttuvaan mediakenttään. Keskustelun tiimellyksessä päädytään myös eksistentiaalisten kysymysten äärelle: mihin kritiikkiä tarvitaan? Mihin taidetta tarvitaan?

Vähäiselle huomiolle jäänyt taideilmiö, johon Sini kehottaa Toivoa ja kuulijoita keskittymään on julkisessa ja yhteisessä tilassa spontaanisti ja autonomisesti muodostuva taide ja kulttuuri esimerkiksi osana Elokapinan aktioita.

Tunnusmusiikki: Yrii Semchyshyn - Intention

Tekstivastine julkaistu kirkkonummi.fi/taiteesta-podcast sivustolla

Asiasanat: kritiikki, taidekritiikki, media, representaatio, kritiikin kriisi, valkoinen katse

Ymmärrämme taidekokemuksemme usein jokseenkin etäisiksi. Taidetta katsotaan ja kuunnellaan turvallisen välimatkan päästä, sisältöä asiallisesti pohdiskellen. Kuitenkin taide saattaa myös nostaa niskavillat pystyyn, kouraista mahanpohjassa tai aiheuttaa huumaavaa kihelmöintiä päänahassa. Mistä ihmeestä tässä kokemusten myllerryksessä on kyse?

Kokemuksen ruumiillisuutta Toivo Hurstin kanssa tunnustelemaan saapuu Aalto-yliopiston visuaalisen kulttuurin teorian vanhempi yliopistonlehtori Max Ryynänen. Maxin johdatuksella pohditaan taidekokemuksen ruumiillisuuden lisäksi esimerkiksi elokuvia ja arkisen stimulaatiovirran hyökyjä. Jaksossa selviää myös miksi esteettisen kokemuksen tutkija haluaisi kieltää koko esteettisen kokemuksen käsitteen.

Kysyttäessä liian vähälle huomiolle jäänyttä taideilmiötä Max kehottaa Toivoa ja kuulijoita tutustumaan intialaiseen televisioon ja elokuvaan. Hyväksi lähtöruuduksi Max suositti Sacred Things -sarjaa Netflixistä.

Tunnusmusiikki: Yrii Semchyshyn - Intention

Tekstivastine osoitteessa kirkkonummi.fi/taiteesta-podcast

Asiasanat: ruumis, mieli, kokemus, elokuva, esteettinen kokemus, sohvaperuna, stimulus

Taide on usein poliittista ottaen kantaa yhteiskunnan ongelmiin ja tuoden alistetut esiin. Toisaalta politiikan teko tuntuu joskus menevän taiteesta. Millaista sitten on politiikka taiteesta eli taidepolitiikka? Mitä se oikeastaan on? Missä sitä tehdään? Entä kuka on taidepolitiikan voittaja?

Jotta tämä välikysymysten lista ratkeaisi, Toivo Hurstin kanssa taidemuseon hämyiseen nurkkaan istahtaa todellinen taidepolitiikan moniottelija Minna Sirnö. Minna on toiminut esimerkiksi kansanedustajana, Taiken johtajana ja taidejärjestöissä. Voidaan siis luottaa siihen, että Minna on nähnyt, kokenut ja myös tehnyt taidepolitiikkaa.

Myös Minna suositteli Toivolle ja kuulijoille liian vähälle huomiolle jäänyttä taideteosta, joka on tällä kertaa Clara Wieck-Schumannin "Piano Concerto in A Minor, op. 7: III Finale: Allegro on troppo - Allegro molto", jonka vaikutteita on kuultavissa esimerkiksi Nicholas Britellin säveltämässä Succession tv-sarjan tunnusmusiikissa.

Tunnusmusiikki: Yrii Semchyshyn - Intention

Tekstivastine kirkkonummi.fi/taiteesta-podcast -sivustolla.

Asiasanat: taide, kulttuuri, politiikka, taidepolitiikka, kulttuuripolitiikka, taike, demokratia, taiderahoitus

Nykyisessä kriisien täplittämässä todellisuudessamme hätä on tosiaan tarpeen. Apua, ratkaisuja ja askelia kohti hyvää vaaditaan niin yksilöiltä, valtioilta kuin myös taiteilijoilta.

Taiteessa korostuvat luonnollisesti ajan hengen mukaiset aiheet, mutta jos taide ja taiteilijat ovat aina hyvän ja oikean puolella, kurjistuuko taiteen ilmaisu? Taiteessa ilmenevää moraalia ja moralismia saapuu Toivo Hurstin kanssa puimaan äänitaiteilija ja tutkija Taina Saarikivi.

Liian vähälle huomiolle jäänyt taideilmiö, jota Taina suosittelee Toivolle ja kuulijoille on Erkki Pirtolan (1950-2016) ITE-taidetta esittelevät YouTube-videot.

Tunnusmusiikki: Yrii Semchyshyn - Intention

Tekstivastine kirkkonummi.fi -sivustolla

Asiasanat: taide, moralismi, kapitalismi, tehokkuus, uusliberalismi, apuraha, tiede, hiljaisuus, artivismi, aktivismi

Tekoälytaide puhututtaa, Beatles julkaisee uutta musiikkia AI-Lennonin avustuksella, valokuvauskilpailu voitetaan tekoälygeneroidulla kuvalla ja samalla itse mallailemme kasvojamme Picasson tai Leonardon tyyliin.

Mitä huikean nopea teknologinen kehitys ja ehtymätön kuvavirta tarkoittaa taiteen tekemiselle? Tähän kysymykseen vastatakseen Toivo Hursti on vaeltanut kirkkonummelaisen taiteilija ja taidekasvattaja Sanna Juujärvi-Bremerin ateljeehen. Sanna on tarkastellut maalaamisen ja robotiikan suhdetta taiteellisessa opinnäytetyössään.

Sanna suositteli Toivolle ja kuulijoille liian vähälle huomiolle jäänyttä kuva- ja mediataiteilija Jukka Hautamäen (s. 1971) taidetta.

Asiasanat: tekoäly, AI, artificial intelligence, chat gpt, midjourney, robotiikka, ruumiillisuus, taiteen rajat, tekijyys, kuvataide, maalaustaide

Kaikki me haluamme puhua taiteesta, mutta mistä oikeastaan pitäisi puhua? Estetiikan tutkija ja kriitikko Harri Mäcklin johdattaa juontaja Toivo Hurstin ja kuulijat taide-käsitteen juurille ja nykyisiin ristiaallokkoihin.

Jakson aikana keskustellaan esimerkiksi nykyisen taide-käsitteen historiasta, rajoista ja vaihtoehdoista. Myöskään teknologian kehityksen ja taiteen suhde ei jää vaille huomiota.

Harrin suosittelema liian vähälle huomiolle jäänyt taideilmiö on Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen edestä löytyvä Eduardo Chillidan Lotura 1 -veistos.

Tunnusmusiikki: Yrii Semchyshyn - Intention

Tekstivastine kirkkonummi.fi -sivustolla

Asiasanat: taide, antiikin kreikka, estetiikka, filosofia, mimesis, Duchamp, kontekstualismi, fenomenologia, taide-käsite, taidehistoria

taiteesta. -podcast on podcast taiteesta. Siinä juontaja Toivo Hursti porautuu asiantuntijavieraiden avustuksella taidemaailman ajankohtaisiin, ajattomiin ja elähtäneisiinkin teemoihin.

Taiteesta puhuminen voi tuntua haastavalta ja taidemaailman moninaisuus hermostuttavalta. Juontaja Toivo tekee parhaansa kysyäkseen ne kiusalliset kysymykset ja selventääkseen semanttiset sotkut.

Tuotantokaudella keskustellaan esimerkiksi taiteen käsitehistoriasta, ruumiillisuudesta ja moraalisuudesta sekä nuuhkaistaan esimerkiksi taiteen suhdetta tekoälyteknologiaan ja kritiikkiin.

Suomen varmasti uusin, mutta ei välttämättä tuorein taidepodcast taiteesta. paukahtaa eetteriin tiistaina 11.7.