Tanssi taidemuotona on perustavasti kiinni ihmisen suhteessa kehoonsa ja samalla luonnolliseen alkuperäänsä. Siksi tanssi on myös oiva ilmaisulaji, kun tutkitaan identiteettien moninaisuutta esimerkiksi iän, sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisyyden, vammaisuuden tai yleensä erilaisten kulttuurimme yhdenmukaistavien odotusten kannalta. Tanssi voi myös olla paikkasidonnaista, osallistavaa ja jopa suoraan kantaa ottavaa.

Podcastin vieraina ovat tanssija-koreografi ja vuodenvaihteeseen asti Zodiakin taiteellisena johtajana toiminut Jenni-Elina von Bagh ja tanssiin erikoistunut kulttuuritoimittaja Henna Raatikainen.

Keskustelussa pöyhitään tanssin yhteiskunnallisuuden eri muotoja ja sitä miten tanssi ilmaisulajina kohtaa teatterin ja muut esittävän taiteen alat.

Avantgardella viitataan kokeilevaan taiteeseen ja tekijöihin, jotka muutoksen etujoukkona rikkovat aikansa vakiintuneita suuntauksia. Esitystaiteilija ja ohjaaja Tommi Silvennoisen teoksissa  – kuten Rakkautta ja kapitalismia Teatteri Telakalla (2025), Supermallit – ruumiillinen oratorio Tehdas Teatterissa (2023) ja 3 sisarta ja Tuntamaton sotilas Tehdas Teatterissa (2019) – laaja kaunokirjallinen ja filosofinen materiaali muuttuu fyysisen teatterin ja esitystaiteen keinoin tiivistetyiksi mielen ja kehon tiloiksi. Teatterin politiikkaa -podcastin vuoden ensimmäisessä jaksossa Silvennoinen kertoo muun muassa filosofian ja esittävän taiteen kohtaamisesta, taiteen tehtävästä ja avantgardeen sisältyvästä poliittisesta eetoksesta.

Monitaiteelinen ja kansainvälinen esitystaideryhmä Oblivia täyttää tänä vuonna 25 vuotta. 9.12.–14.2. Kiasma-teatterissa esitettävässä Reality Bang -teoksessa se kysyy, miten ihmiskunnan vastaus katastrofeihin kuten ilmaston lämpenemiseen ja fasismin nousuun näyttää olevan entistäkin kyynisempi hyväksikäyttö ja tarrautuminen kuviteltuun turvallisuudentunteeseen. Jakson vieraana ovat Oblivian perustajajäsen Annika Tudeer ja ryhmään muutama vuosi sitten liittynyt ääni- ja performanssitaiteilija Juha Valkeapää. Keskustelussa käydään läpi Oblivian kehollis-yhteisöllis-liikkeellisiä luomistapoja ja pohditaan miten esittävä taide voi kuvata ja muuttaa maailmaa.

Elli Salon kirjoittamaa ja Riikka Oksasen ohjaamaa Muistopäivää esitetään Kansallisteatterissa. Se kertoo Suomesta 1930-luvun Neuvostoliittoon ilman papereita loikanneista suomalaisista, jotka ajautuvat sikäläisen työleirijärjestelmän kurimukseen ja myöhemmin Stalinin vainojen uhreiksi. Ohjelmassa vieraana ovat kirjailija Elli Salo ja tutkija Ira Jänis-Isokangas, jolta on juuri ilmestynyt osin samaan historialliseen aineistoon perustuva tietokirja Kohtalona Gulag. Keskustelussa pohditaan näytelmän ja tutkimuksen tekemisen ohella traagista Suomea ja Venäjää koskevaa historian vaihetta, ihmisiä ylivoimaisten alistusvoimien äärellä ja taiteen ja tieteen vuoropuhelua maailman käsittämisessä.

Vuosituhannen vaihteessa Tiina Raudaskoski toimi Jouko Turkan apulaisohjaajana KOM-teatterille valmisteltua Osta pientä ihmistä -esitystä tehtäessä. Esitys peruuntui viime hetkellä ohjaajan ja näyttelijöiden välirikon takia. Raudaskoski kuvaa tuoreessa omaelämäkerrallisessa romaanissaan Ilmiantaja tuota aikaa Turkan työparina – ja kämppäkaverina. Jaksossa Raudaskoski kertoo kirjansa lähtökohdista, julkisuuskuvien takaisesta Jouko Turkasta sekä 2000-luvun alun teatterimaailman ilmapiiristä sellaisena kuin se näyttäytyi parikymppisen naisohjaajan silmin. 

Helsingin Kaupunginteatterissa esitetään Tuomas Rinta-Panttilan ohjaamaa näytelmää Aleksi Suomesta, joka perustuu Tuomas Kyrön samannimiseen kirjaan. Se kertoo Ukrainassa rintamalla vapaaehtoisena kuolleen entisen palkkasotilaan Aleksi Lysanderin elämäntarinan. Volodjan pojat on puolestaan Joel Hohkon esikoiskirja, jonka päähenkilö suomenvenäläinen Konstantin lähtee Venäjälle asepalvelukseen ja päätyy värvättynä sotaan Ukrainaa vastaan.

Podcastissa vieraana ovat kirjailija Hohko sekä toimittaja, antimilitaristi Mitja Jakonen. Jaksossa keskustellaan siitä, kuinka  sota Ukrainassa vaikuttaa siihen, miten tulkitsemme sotaa taiteessa kuvattuna – ja millä keinoin taide voi auttaa meitä ymmärtämään sotaa psykologisesti, eettisesti ja yhteiskunnallisesti.

Q-teatterissa esitetään loppuunmyydyille katsomoille Opettaja, nyt -näytelmää. Siinä Elina Knihtilän esittämä teatterikoulun opettaja etsii keskellä kulttuurin rapautuvaa arvostusta suhdettaan taiteeseen ja sen opettamiseen – ja itse elämään. Jakson vieraana ovat näytelmän kirjoittaja Katariina Numminen ja esityksen ohjaaja Milja Sarkola. Keskustelussa pohditaan keskellä kulttuurin rapautuvaa arvostusta suhdettamme taiteeseen ja sen opettamiseen – ja itse elämään.

Cirkossa esitetään Sivuun Ensemblen ja Kallo Collectiven yhdessä tuottamaa esitystä Naapuri. Tanssia, sirkusta ja parkouria yhdistelevässä esityksessä pöyhitään naapuruuruuden ja lähiöyhteisöllisyyden olemusta. Jaksossa vieraana ovat esityksen ohjaaja-koreografi Ninni Perko ja tutkimustaustaa esitykseen tuonut sosiaaliantropologi Pekka Tuominen. Keskustelussa pohditaan myös naapuruuden kaltaisten pienyhteisöjen ja alueellisen identiteetin merkitystä ihmisille, sosiaalisten konfliktien yhteisöllistä hallintaa sekä sitä miten taiteella voi käsitellä ja tuottaa yhteisöllisyyttä.

Rosa Liksomin Väylä kertoo tornionjokilaaksolaisesta teinitytöstä, joka Lapin sodan (1944–1945) aikaan joutuu vastuuseen perhetilan lehmien siirtämisestä evakkoon Ruotsin puolelle. Teos kuvaa ajankohtaisella tavalla siviilien asemaa sodan keskellä, pakolaisuutta, luokkakysymyksiä sekä perheen sisäisiä jännitteitä ja tyttöihin ja naisiin kohdistuvia asenteita. Samalla se kertoo pikakelauksellisesta aikuiseksi kasvamisesta sekä ihmisten suhteesta muihin eläimiin.

Syyskuun lopulla suomussalmelaisella Pakko sanoa! -festivaalilla kantaesitettiin Mikko Roihan ohjaama ja nyt maata kiertävä sovitus teoksesta.  Tässä jaksossa Roiha ja monologiesityksen näyttelijä Ella Mettänen kertovat esityksen tekemisestä ja sen herättämistä ajatuksista.

Teatteri Takomossa esitettävä AntiG – traaginen painiruonelma yhdelle naisruumille yhdistää Sofokleen yli 400 vuotta ennen ajanlaskumme alkua kirjoittaman Antigonen afroamerikkalaiseen juurimusiikkiin ja showpainiin. Ohjelman vieraina ovat näytelmän ohjaaja Pauliina Hulkko ja esiintyjä Hanna Raiskinmäki. Keskustelussa pohditaan, miten alkuteoksen keskeiset teemat julmasta vallankäytöstä, alistumattomuudesta, peritystä tragediasta, rajojen ylittämisestä ja kuoleman vääjäämättömyydestä osuvat tämän päivän yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen tilanteeseen.