Teatterin politiikkaa

Näytelmäkirjailija ja dramaturgi Pipsa Lonka on kirjoittanut todellisiin tapahtumiin perustuvan näytelmän Peter asui talossa, joka kertoo itsemurhan tehneestä delfiinistä. Kirja on julkaistu Tetterin Uusi Alkukirjasto -kustannushankkeen kautta jo ennen kuin sitä on sovitettu kertaakaan näyttämölle. Tässä Helsingin kirjamessujen Kultti-lavalla tehdyssä jaksossa Lonka kertoo pitkäaikaisesta työstään ihmisen ja muiden lajien tasavertaisen kohtaamisen äärellä. T/U/A-kustanushankkeen Maria Säkö puolestaan selittää, miksi juuri tällaisia näytelmiä kannattaa julkaista myös kirjana.

Q-teatterissa esitetään 5.12. asti näytelmää Tuvi toas eli Pulu huoneessa, jossa käsitellään kansallisidentiteettiä ja siihen liittyviä jännitteitä erityisesti suomalaisuuden ja virolaisuuden välisellä liukuvalla alueella. Jakson vieraina ovat näytelmän kirjoittaja-ohjaaja Anna Jaanisoo ja siinä päähenkilöä esittävä Anna-Sofia Tuominen. Keskustelussa pohditaan suomalaisuuden ja virolaisuuden kohtaamisen ohella laajemmin kansallisen identiteetin monimutkaisuutta, siirtolaisuutta, nykyisinkin maahanmuuttoon liittyviä sisäisiä ja ulkoisia jännitteitä sekä sitä, mitä ajatuksia tässä ajassa herättää paluu 90-luvun yhteiskunnallisiin tunnelmiin.

Viime huhtikuussa Helsingin Töölön Minervaskolaninssa ensi-iltaan tullut ja 11.11. Turun Kaupunginteatterista valtakunnalliselle kiertueelle lähtevä Jumppatytöt on Katariina Havukaisen, Inkeri Hyvösen ja Ella Lahdenmäen kirjoittama ja esittämä dokumenttiteatteriesitys. Se perustuu tekijöiden omiin kokemuksiin tyttöjen joukkovoimistelun parissa. Yhteisöllisen liikunnallisen harrastuksen innostavan puolen ohella se käsittelee yhdenmukaistavaan kehonkuvaan ja sosiaaliseen ulossulkemiseen liittyviä vallankäytön rakenteita ja traumoja. Ohjelmassa vierailevat Havukainen ja Lahdenmäki kertovat esityksen taustoista ja siihen liittyvistä vaikuttamisen pyrkimyksistään sekä yleensä omasta suhteestaan esittävän taiteen tekemiseen.

Vuosaaren hylätyssä lukiorakennuksessa esitetään toimittaja ja kirjailija Markus Leikolan venäläiseen vankilaan sijoittuvaa näytelmää Lähinaapuri. Toteutuksesta vastaa suomalais-venäläinen Helsinki 98 -teatteriryhmä, joka tunnetaan samassa paikassa esittämistään teatterisovituksista Svetlana Aleksijevitšin dokumenttiromaaneista. Ohjelmassa Leikola avaa näytelmänsä taustoja ja sitä mitä eroa on näytelmän, romaanin ja tietokirjan kirjoittamisessa. Samalla pohditaan sitä, miten totalitarismi toimii.

Sota näyttämöllä – Esityksiä sodasta suomalaisissa teattereissa 1921–2024 (Rosebud, 2024) on rauhanliikkeen ikiaktivisti Ilkka Taipaleen ja suomalaisen teatteritukimuksen konkari Pirkko Kosken ideasta syntynyt tuore tietokirja. Helsingin kirjamessuilla Kultti-lavalla 27.10. nauhoitetussa jaksossa kirjan toimittaja, teatteritutkija ja esitystaiteilija Marja Silde ja yksi antologian artikkelien kirjoittajista, Aalto-yliopiston työelämänprofessori Outi Lahtinen kertovat miten sodan ja väkivallan näyttämöllistämisessä ja esitysten tulkinnassa on tapahtunut muutoksia ajan ja ympäristön eläessä. Samalla pohditaan miten nyt käynnissä olevat sodat tunkeutuvat vääjäämättä esittäjien ja katsojien jakamaan tilaan – silloinkin kun niitä ei ole varta vasten näytelmään kirjoitettu.

Rosebud Books on Voimaa julkaisevan Voima kustannus Oy:n osakas.

Tampereen teatterikesässä nähtiin Tiago Rodriguesin näytelmä Catarina and the Beauty of Killing Fascists, joka päättyy pitkään äärioikeistolaisen poliittikkohahmon palopuheeseen. Podcastin vieraana on esityksen paikan päällä kokenut & Espoon teatterin taiteellinen johtaja Jussi Sorjanen, joka on itsekin käsitellyt ohjaamissaan näytelmissä muun muassa kulttuurivasemmiston suhdetta äärioikeistolaisuuteen ja totalitarismin olemusta. Keskustelussa pohditaan millainen työkalu teatteri on ajankohtaisten poliittisten jännitteiden käsittelyyn sekä sitä, miten yhteiskunnallisuus mahdollisesti näkyy tulevassa & Espoon teatterin kansainvälisessä ohjelmistossa.

Turun Kaupunginteatterissa esitetään Pajtim Statovcin Tiranan sydän -romaaniin (Otava, 2016) perustuvaa ja David Sandqvistin ohjaamaa samannimistä näytelmää. Statovcin teoksissaan käsittelemien identiteettikysymysten viitoittamalla tiellä siinä paneudutaan vahvasti sukupuolisen, seksuaalisen ja etnisen minuuden moninaisuuden näyttämöllistämiseen. Tästä sekä muista teoksen teemoista ja teatterin tekemisestä ovat ohjelmassa keskustelemassa Tiranan sydämen dramaturgiasta vastannut Rasmus Arikka ja sen pääosaa esittävä Niki Rautén.

Kansallisteatterissa esitetään Otto Sandqvistin ohjaamaa Veljelleni-näytelmää, joka perustuu E.L. Karhun samannimiseen romaaniin.  Näytelmäsovituksessa alkutekstin kertojahahmo, ihailemansa veljensä kanssa asuva monella tapaa erikoinen nuori nainen, näyttäytyy neljän erilaisen näyttelijän tulkisemana. Ohjelman vieraana näytelmäkirjailija E. L. Karhu ja näyttelijä Sara Melleri kertovat romaanin ja näytelmän taustoista, oman taiteen tekemisensä yhteiskunnallisista ja muista vaikuttimista sekä siitä, miten nykyteatterissa voidaan käsitellä kehollisuuden moninaisuutta.

Näyttelijäkonkari Martti Suosalon Sirkus Suosalo kiertää Suomea ohjelmistossaan muun muassa elokuussa ensi-iltaan tullut Starman. Ympäristötoimittaja Juha Kauppisen kirjoittamassa, Raila Leppäkosken ohjaamassa ja Suosalon yksin näyttelemässä esityksessä käsitellään ihmisen monitasoista suhdetta käynnissä olevaan luontokatoon. Podcastin vieraana Martti Suosalo, joka kertoo näytelmän taustoista, taiteilijan kutsumuksestaan ja teatterin yhteiskunnallisuudesta.

Teatterin tiedotuskeskus TINFO on juuri julkaissut vuoden 2023 Esittävän taiteen tilastokatsauksen. Käynnissä olevien valtion budjettileikkausten keskellä Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry lobbaa päättäjiä esittävän taiteen ja kulttuurin arvostuksen ja toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Podacastin tässä jakossa vieraana olevat TINFON johtaja Linnea Stara ja Kultan pääsihteeri Rosa Meriläinen avaavat suomalaisen esittävän taiteen resurssihuolia, laatutasoa ja tulevaisuusnäkymiä sekä omaa suhdettaan teatteriin.