Ilmastonmuutos ei ole enää kaukainen uhka vaan kasvavissa määrin osa arkea myös Suomessa. Ilmastonmuutoksen hillintä on ansaitusti ilmastopolitiikan ykkösprioriteetti, mutta samaan aikaan tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota muuttuvaan ilmastoon sopeutumiseen. Muuttuva ilmasto pistää yhteiskunnan infrastruktuurin monella tapaa koetukselle, mutta sopeutumistarpeet vaihtelevat alueittain: lämpöaaltoja on odotettavissa ympäri maailman, kun taas kuivuuden ja rankkasateiden yleistyminen korostuu tietyille alueille.

Millaiseksi Suomen ilmaston arvioidaan muuttuvan ilmastonmuutoksen edetessä? Millaisia suunnitelmia ja toimia Suomessa on tehty ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi? Selviääkö Suomen rakennettu infra, erityisesti rakennuskanta ja energiajärjestelmä muuttuvasta ilmastosta? Näihin teemoihin syvennymme marraskuun TEK Talksissa – tuttuun tapaan kovien asiantuntijoiden avustuksella.

Asiantuntijavieraat:

Tuuli Kassi, kiertotalouskonsultti, Ethica Oy

Karoliina Pilli-Sihvola, erityisasiantuntija, Maa- ja metsätalousministeriö

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiakriisi koettelee niin Suomea kuin laajemmin koko Eurooppaa. Suomessa suurinta huolta aiheuttaa sähkön hinta ja riittävyys, mutta myös liikkumisen ja lämmön polttoaineiden kallistuminen kurittaa ihmisten arkea. Onneksi ratkaisut ovat olemassa eli energiakriisi menee ennen pitkää ohi, mutta kuinka pitkä välitila meillä on edessämme? Millä poliittisilla toimilla saamme tarvittavat puhtaat teknologiat mahdollisimman nopeasti käyttöön? Näistä ja muista energiakriisin ajankohtaisista aiheista keskustelemme lokakuun TEK Talksissa aiheen asiantuntijoiden kanssa.

Ruokajärjestelmämme on väistämättömän murroksen edessä, sillä yksinomaan nykyisen ruokajärjestelmämme päästöt kuluttavat jäljellä olevan, Pariisin sopimuksen määrittelemän päästöbudjetin jos asiaan ei puututa. Muutoksen tarpeen puolesta puhuu myös vesistöjen rehevöityminen, maaperän köyhtyminen, ihmisten terveys ja lukuisat muut perustelut. On siis selvää että murros on tulossa, mutta millä keinovalikoimalla saamme muutoksen toteutettua sosiaalisesti hyväksyttävästi ja oikeudenmukaisesti?

Ruokajärjestelmän kestävyysongelmaa pyritään ratkaisemaan monenlaisilla teknologiaratkaisuilla. Bioreaktoriruoka alkaa siirtyä demonstraatiosta kaupalliseen tuotantoon, vertikaaliviljely yleistyy matalakaloripitoisen ruoan tuotannossa ja laser kitkee tekoälyn tunnistamat rikkaruohot pelloilla. Markkinoille tulee myös jatkuvasti uusia lihaa imitoivia kasvipohjaisia tuotteita ja geenisakset voivat helpottaa esimerkiksi ruokakasvien satoisuuden ja ilmastonmuutoskestävyyden edistämisessä. Millaisen roolin alan kovat asiantuntijat näkevät eri teknologiaratkaisuilla ruoantuotannon tulevaisuudessa? Viekö nykyinen poliittinen ohjaus meitä kohti maalia vai tarvitaanko korjausliikettä? Entä mitkä on Suomen mahdollisuudet menestyä uusien, kestävien ruokatuotteiden markkinoilla? Muun muassa näihin kysymyksiin haemme vastauksia toukokuun TEK Talksissa.

Mukana keskustelussa:

- Reetta Kivelä, yrittäjä ja työelämäprofessori Helsingin yliopistosta

- Hanna Tuomisto, kestävien ruokajärjestelmien apulaisprofessori Helsingin yliopistosta ja Luonnonvarakeskuksesta, sekä

- Pasi Vainikka, Solar Foodsin perustaja ja toimitusjohtaja

Tekniikan alan korkeakoulutetut ovat kiistatta kriittisessä roolissa vähähiilisiirtymässä: kun korvaamme kaiken saastuttavan teknologian puhtailla ratkaisuilla muutamassa vuosikymmenessä, niin tiedossa on pakostakin suuri tarve insinööriosaamiselle. Suomessa siirtymä on suhteessa helpompi kuin monissa muissa maissa, sillä esimerkiksi sähköjärjestelmämme perustuu jo varsin puhtaaseen tuotantoon, mutta esimerkiksi vetytalouden ja sähköistymisen myötä meilläkin on kuitenkin odotettavissa mullistavia muutoksia. Ilmastokriisi ei odota, joten murroksen on edettävä ennennäkemättömällä määrätietoisuudella.

Riittääkö meillä insinööriosaajia toteuttamaan vihreää siirtymää riittävän ripeästi? Miten insinöörikoulutusta pitäisi kehittää sisällöllisesti jotta osaaminen vastaa vihreän siirtymän tarpeisiin? Muun muassa näihin kysymyksiin paneudumme maaliskuun TEK Talksissa.

Mukana keskustellussa ovat:

- Meri Löyttyniemi, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

- Maija Pohjakallio, Ilmasto- ja kiertotalousjohtaja, Metsä Group

- Aki Suokko, yliopettaja (energiatekniikka), Centria-ammattikorkeakoulu

Liikummeko tulevaisuudessa biopolttoaineilla, sähköllä vai vedyllä ja onko lähes kaikilla tulevaisuudessakin oma henkilöauto? Keskustelu henkilöliikenteen tulevaisuudesta käy kuumana kun pyrimme eroon fossiilisista polttoaineista. Julkisen keskustelun fokus on luonnollisesti ihmisten nykyarjen mukaisesti henkilöautoilussa ja sen siirtymässä kestäviin käyttövoimiin, mutta lisäksi meidän pitäisi yhä useammin liikkua kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä.

Tässä keskustelussa uppoudumme tulevaisuuden henkilöliikenteeseen tarjolla oleviin teknologiaratkaisuihin sekä pohdimme mikä on poliittisesti mahdollista ja taloudellisesti järkevää – unohtamatta myöskään miten muutos viedään läpi mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja oikeudenmukaisesti.

Aiheesta keskustelemassa ovat:

Tuukka Heikkilä, asiantuntija, Energiateollisuus

Reetta Keisanen, kestävän liikkumisen projektipäällikkö, Ramboll

Heikki Liimatainen, professori, Tampereen yliopisto

Tilaisuuden juontajana toimii TEKin kestävän teknologiayhteiskunnan asiantuntija Jussi-Pekka Teini

Tekniikka nähdään ainakin alan sisällä usein epäpoliittisena ja tekniikan alalta harva valitsee toimia aktiivisesti (puolue)politiikassa. Maailman muuttamisesta haaveileva tekniikan alan ammattilainen ennemmin perustaa yrityksen tai etsii työpaikan jossa toteuttaa arvojaan kuin hakeutuu politiikan valta-asemiin. Yhteiskunnan kehittäminen ammatillisen osaamisen kautta ei ole missään nimessä huono asia, mutta lopputuloksena tekniikan alan korkeakoulutetut ovat aliedustettuna poliittisessa päätöksenteossa moneen muuhun alaan verrattuna. Tekniikan alan koettu epäpoliittisuus voi myös vaikeuttaa haitallisten rakenteiden tunnistamista ja niistä luopumista, kuten viime vuosina useampaan kertaan julkisuudessa asti käydyt keskustelut esimerkiksi sukupuolisyrjivistä järjestöistä ovat osoittaneet.

Mistä tekniikan alan ammattilaisten nihkeä suhtautuminen politiikkaan johtuu ja missä luodaan mielikuva tekniikan epäpoliittisuudesta? Hakeutuuko alan koulutukseen samankaltaista maailmankuvaa jakavat ihmiset vai kouliiko alan koulutus ja työelämä meistä teknokraatteja? Muun muassa näihin kysymyksiin haemme vastausta TEK Talksissa 19.10.2021 huippuasiantuntijoiden kanssa.

Vieraanamme aiheesta keskustelemassa ovat:

- Lotta Aarikka, väitöskirjatutkija ja vapaa kirjoittaja

- Atte Harjanne, DI ja kansanedustaja

- Maija Leino, DI, startup-yrittäjä, CEO, UseLess Company

Viimeisen vuosikymmenen aikana kiertotalous on vakiintunut yhdeksi keskeiseksi kehitystrendiksi. Rajallisten resurssien planeetalla kehityssuunta kohti kiertotaloutta onkin väistämätön - vain muutoksen aikajänne on kysymysmerkki.

Yhteiskunnallista keskustelua seuratessa saa helposti kuvan, että kiertotaloudessa tapahtuu jo todella paljon. Mutta data kertoo meille erilaista totuutta. Kiertotalouden mukaisia tuotteita ja palveluita on tarjolla vähän, materiaalikierto on heikkoa ja muutos hidasta. Kiertotalousjärjestö Circle Economyn arvion mukaan globaali kiertotalousaste on 8,6 % ja edistyneissä talouksissakin kuten Alankomaissa vain 24,5 %. Mediassa on esillä paljon kiertotalouden innovaatioita, mutta valitettavan usein nämä vielä edistävät vain kierrätystaloutta keksimällä uusia tapoja kierrättää materiaaleja. Todellisessa kiertotaloudessa tarve kierrätykselle on vähäistä, kun tuotteet suunnitellaan pitkäikäisiksi muun muassa päivitettävyyden ja korjattavuuden huomioiden.

Yhteiskunnan infrastruktuurin suunnittelijoina ja rakentajina insinöörien roolia kiertotaloudessa ei voi tarpeeksi korostaa. Mutta onko politiikka ohjaamassa yhteiskuntamme kehitystä riittävän nopeasti ja määrätietoisesti kohti kiertotaloutta, jolloin insinöörien osaaminen päästään valjastamaan kiertotalouden edistämiseen? Onko nykyinen insinööriosaaminen riittävää vai pitäisikö meidän tehdä interventioita myös koulutukseen? Näistä ja muista kysymyksistä keskustelemme huippuasiantuntijoiden kanssa:

- Anne Raudaskoski, Ethica Oy:n perustaja ja konsulttitoiminnan vetäjä

- Jari Laine, Senior Innovation Advisor, Aalto-yliopisto

- Heikki Sorasahi, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö

Innovation Deficits in Solving Climate Crisis - Where are the Blue Oceans for Climate Tech in Finland?

"We already have the necessary technologies to solve climate crisis" is a phrase that you might hear often. And the phrase is correct in the sense that we do have the necessary climate technology, but unfortunately only few of those technologies are mature and many of the technologies are not even in the demonstration stage. The road to market maturity is long and full of dangers - a valley of death does not sound tempting! - and only a couple of climate technologies are market mature today.

The technologies that have hit market maturity include such as solar and wind power, and also battery electric vehicles are at the very brink of achieving maturity. The favourable development of these technologies had not happened by chance but as a result of coherent technology and innovation policies. Several European countries have been kind enough to pay big dues on behalf of all of us to bring the technologies on the shelf and competitive with polluting alternatives. Also, these countries are now reaping what they sew since their RD&D investments now bear fruit as technology solutions developed in those nations are market leaders and provide jobs and income.

What necessary climate technologies are we still lacking today and what could be Finland's role in providing them? How should our innovation system develop to enable Finland becoming a giant in climate technology? What are the roles of public and private sectors in making it happen? We will discuss these topics and much more with high-level experts!

Tekniikka mahdollistaa meille valtavasti hyvää kuten korkean elintason ja pitkän elämän, mutta toisinaan teknologiaratkaisut nojaavat vahingossa tai tahallaan syrjiviin tai epäeettisiin ratkaisuihin. Lukemattomien elämää parantavien käyttökohteiden lisäksi teknologialla on mahdollistettu myös ikäviä asioita: väärinlaskettuja sosiaalitukia ilman oikaisumahdollisuutta, äänestäjäkäyttäytymisen ohjaamista presidentinvaaleissa, naispuolisten työnhakijoiden syrjintää ja paljon muuta mikä sotii arvojamme ja oikeudenmukaisuuden tajuamme vastaan. Erityisesti epäkohtia paljastuu nykyisin algoritmikehityksestä jossa logiikan vinoumat jäävät helposti piiloon sekä kehitys- että käyttövaiheessa, mutta lukuisia esimerkkejä löytyy myös fyysisistä käyttöesineistä.

Miten varmistamme teknologiaratkaisujen kehittymisen eettisempään suuntaan, vai tarvitseeko meidän edes tehdä sen eteen mitään? Ohjaako markkina vai tarvitaanko regulaatiota? Onko vastuu moraalisesta valinnasta yksittäisellä työntekijällä, esihenkilöllä vai organisaation johdolla? Millaisilla interventioilla päästäisiin poimimaan matalalla roikkuvia hedelmiä ja miten saisimme systeemistä muutosta aikaiseksi? Näihin ja muihin kysymyksiin vastaamme TEK Talksissa 15.4. klo 17-18.30 huippuasiantuntijoiden avustuksella!

Tämänkertaiset keskustelijamme ovat:

Julia Hämäläinen, COO & monimuotoisuusasiantuntija Inklusiivilta

Milja Köpsi, mimmit koodaa -ohjelman vetäjä

Matti Nelimarkka, tutkija Helsingin yliopistolta

Ilmaston lämpenemistä ei voida enää täysin pysäyttää vaan ilmakehään jo päästetty hiilidioksidi tulee nostamaan lämpötilaa vielä vuosikymmenten ajan. Mutta voisiko tilanteen vielä kääntää poistamalla hiiltä ilmakehästä?

Hiilidioksidin sitominen tapahtuu orgaanisesti metsiin ja luontoon ihmisistä riippumatta, mutta sen lisäksi voisimme käyttää teknologisia ratkaisuja kaappaamaan hiilidioksidia pistemäisistä lähteistä eli niin sanotusti piipun päästä, tai suoraan ilmakehästä. Hurjimmat visionäärit ovat ehdottaneet myös uudenlaisia ilmastonmuokkausmenetelmiä, kuten esimerkiksi merien raudoittamista hiilensidonnan lisäämiseksi tai auringon säteilyn rajoittamista sirottamalla stratosfääriin rikkiä tai ampumalla avaruuteen peilejä.

Miten erilaisiin ilmastonmuokkaus- ja hiilen talteenoton vaihtoehtoihin pitäisi suhtautua? Mikä niiden rooli voisi olla Suomen ilmastotyössä, entä EU-tasolla ja globaalisti? Millaisia liiketoimintamahdollisuuksia näihin liittyy ja mistä löytyy markkinajohtajat? Voisiko Suomella olla tässä menestymisen paikka?

Näitä ja muita kysymyksiä aiheesta ja sen liepeiltä pohdimme huippuasiantuntijoiden avustuksella TEK Talks -webinaarissa 4.2. klo 16.30-18. Keskustelussa ovat mukana metsien ja ilmakehän vuorovaikutusten professori Jaana Bäck Helsingin yliopistolta, ryhmäpäällikkö ja erikoistutkija Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitokselta sekä senior scientist Eemeli Tsupari VTT:ltä.