Viimeisen vuosikymmenen aikana kiertotalous on vakiintunut yhdeksi keskeiseksi kehitystrendiksi. Rajallisten resurssien planeetalla kehityssuunta kohti kiertotaloutta onkin väistämätön - vain muutoksen aikajänne on kysymysmerkki.
Yhteiskunnallista keskustelua seuratessa saa helposti kuvan, että kiertotaloudessa tapahtuu jo todella paljon. Mutta data kertoo meille erilaista totuutta. Kiertotalouden mukaisia tuotteita ja palveluita on tarjolla vähän, materiaalikierto on heikkoa ja muutos hidasta. Kiertotalousjärjestö Circle Economyn arvion mukaan globaali kiertotalousaste on 8,6 % ja edistyneissä talouksissakin kuten Alankomaissa vain 24,5 %. Mediassa on esillä paljon kiertotalouden innovaatioita, mutta valitettavan usein nämä vielä edistävät vain kierrätystaloutta keksimällä uusia tapoja kierrättää materiaaleja. Todellisessa kiertotaloudessa tarve kierrätykselle on vähäistä, kun tuotteet suunnitellaan pitkäikäisiksi muun muassa päivitettävyyden ja korjattavuuden huomioiden.
Yhteiskunnan infrastruktuurin suunnittelijoina ja rakentajina insinöörien roolia kiertotaloudessa ei voi tarpeeksi korostaa. Mutta onko politiikka ohjaamassa yhteiskuntamme kehitystä riittävän nopeasti ja määrätietoisesti kohti kiertotaloutta, jolloin insinöörien osaaminen päästään valjastamaan kiertotalouden edistämiseen? Onko nykyinen insinööriosaaminen riittävää vai pitäisikö meidän tehdä interventioita myös koulutukseen? Näistä ja muista kysymyksistä keskustelemme huippuasiantuntijoiden kanssa:
- Anne Raudaskoski, Ethica Oy:n perustaja ja konsulttitoiminnan vetäjä
- Jari Laine, Senior Innovation Advisor, Aalto-yliopisto
- Heikki Sorasahi, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö