Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

All Tiedeykkönen episodes

  • Geenimuokkauksesta CRISPR-tekniikalla on saatu tautien hoidossa jo positiivisia tuloksia
    Yhdysvalloissa ja muissakin maissa on käynnissä useita kliinisiä kokeita, joissa tutkitaan CRISPR-Cas 9 -geenimuokkaustyökalun toimivuutta sairauksien hoidossa. Kliinisiä kokeita on menossa muun muassa sirppisolutautiin, syöpiin, perinnölliseen sokeuteen, diabetekseen, hyperkolesterolemiaan, HIV-infektioon ja jopa yleiseen vaivaan, virtsatieinfektioon. Sirppisolutaudin ja leukemian hoidossa on saatu jo positiivisia tuloksia.
    CRISPR-tekniikan avulla muunnos voidaan tehdä tarkasti halutussa kohdassa geeniä. Menetelmän kehittäjät ranskalainen Emmanuelle Charpentier ja yhdysvaltalainen Jennifer Doudna palkittiin kemian Nobelilla vuonna 2020.
    CRISPR-menetelmä herättää myös epäilyksiä ja pelkoja, koska se tarjoaa keinot muokata perimää lähes mielin määrin. Vuonna 2018 Kiinassa syntyneet CRISPR-vauvat, joiden perimään kiinalainen tutkija oli tutkijayhteisön tietämättä tehnyt geenimuunnoksen, nostivat esiin muuntelua koskevat tärkeät eettiset ja yhteiskunnalliset kysymykset.
    Haastateltavana on perinnöllisyyslääkäri, dosentti Kirmo Wartiovaara Helsingin yliopistosta. Tutkimusjohtaja Juha Klefström Helsingin yliopistosta muistelee menetelmän alkuhistoriaa haastattelussa, joka on vuodelta 2019. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    48 min
  • Puukerrostalojen rakentaminen on jo nopeampaa kuin betonirakentaminen
    Puukerrostalojen rakentamiseen odotetaan lähivuosina läpimurtoa. Isoja kohteita on noussut eri puolelle Suomea, mutta valtavirtaa se ei vielä ole.
    Halua puurakentamiseen on, sillä se on ekologisempaa ja nopeampaa verrattuna betoniin. Millaista suurimittakaavainen teollinen puurakentaminen on käytännössä? Tukea puurakentamiseen otetaan puutieteestä. Kuinka puusta muokataan säätä ja kulutusta kestävää materiaalia?
    Toimittaja:Minna Korhonen
    Haastateltavat: rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksiköstä ja puutieteiden professori Lauri Rautkari Aalto yliopiston biotuotteiden ja biotekniikan laitokselta
    48 min
  • Uuden sukupolven sääsatelliitti varoittaa rajuilmoista ennen muita ja pelastaa ihmishenkiä
    Uuden sukupolven Meteosat-sääsateliitti pystyy seuraamaan uhkaavia säärintamia lähes reaaliaikaisesti. Sen tekemä ennakkoilmoitus rajuilmasta saattaa pelastaa ihmishenkiä ja saada rahassa mitattuna aikaan säästöt, jotka ovat suurempia kuin satelliittien tekeminen, lähettäminen ja operointi.
    Haastateltavana ovat Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi, Ranskan Ilmatieteen laitoksen tutkija Herve Roquet ja Meteosateja operoivan Eumetsatin tieteellinen johtaja Jochen Grandell. Toimittajana on Jari Mäkinen.
    49 min
  • Jalkakyykky palasteltuna – mitä tiede sanoo kuningasliikkeen vaikutuksista?
    Jalkakyykkyä voi hyvällä syyllä kutsua harjoittelun kuningasliikkeeksi. Siitä on monia versioita, joten jokaisen liikuntataustalle sekä erilaisille vaivoille ja vammoille löytyy yleensä sopiva kyykkymuoto. Jalkakyykkyä tehdään lihaksilla, jotka ovat tärkeitä arkielämässä; muun muassa kävelyssä, portaissa ja tavaroiden poimimisessa. Näiden lihasten kunto tekee mahdolliseksi monipuolisesti aktiivisen elämän.
    Tiedeykkösessä palastellaan jalkakyykyn eri versiot ja kuullaan mitä tiede sanoo asiasta. Mistä on hyvä aloittaa? Mitä pitää osata ennen kuin takakyykky ja valakyykky sujuvat? Mikä leveys jaloissa on hyvä olla, jotta se olisi elimistölle sujuvaa. Syväkyykky puolestaan haastaa kyykyssä käytettyjä lihaksia, ja vaikeusaste lisääntyy vielä, kun otetaan mukaan ulkoinen kuorma.
    Haasteltavana liikuntalääketieteen tohtori, serfioitu fysiikkavalmentaja Johan Lahti ja fysioterapeutti, valmentaja Lassi Kemppainen, joka on viittä vaille valmis terveystieteiden maisteri liikuntalääketieteen maisteriohjelmasta Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    50 min
  • Jupiterin kuissa saattaa jääkuoren alla olla elämää – tutkimusmatka niitä tutkimaan alkoi juuri
    Jättiläisplaneetta Jupiterin kuu Ganymedes on planeetan kokoinen maailma, jonka pinta on jään peittämä. Todennäköisesti pinnan alla on valtava meri, jota pitää nestemäisenä kuun sisältä tihkuva lämpö ja Jupiterin aikaan saamat valtavat vuorovesivoimat. Oletettavasti tässä koko kuun kattavassa, täydellisen pimeässä maailmassa on yksinkertaiselle elämälle otolliset olosuhteet.
    Euroopan avaruusjärjestön JUICE-niminen luotain laukaisiin avaruuteen 14. huhtikuuta. Kyseessä on jännittävin ja kunnianhimoisin avaruulento pitkiin aikoihin: kun luotain saapuu pitkän matka jälkeen jättiläisplaneetta Jupiterin luokse, se alkaa tutkimaan erityisesti Jupiterin suurinta kuuta Ganymedestä.
    JUICE-luotaimesta, sen lennosta ja sen edessä olevista haasteista kertovat projektipäällikkö Giuseppe Sarri ja JUICE:n tieteellinen johtaja Nicholas Altobelli Euroopan avaruusjärjestöstä sekä llmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer. Toimittajana on Jari Mäkinen.
    50 min
  • Koronakriisi näkyy nuorten pahana olona edelleen – moni kaipaa yllättävän arkista tukea
    Nuoruus on elämänvaihe, jolloin pitäisi itsenäistyä vanhemmista, kiinnittyä omaan kaveripiiriin ja oppia yhteiskunnassa tarvittavia asioita. Itsenäistyä monella eri tavalla.
    Koronapandemian aikana mikään näistä ei toteutunut, vaan koulut sulkeutuivat, harrastuksiin ei päässyt ja tapahtumat kiellettiin. Lisäksi korona toi mukanaan huolta omasta tai läheisen sairastumisesta.
    Eri tutkimuksissa on selvitetty koronan vaikutuksia nuoriin, ja tulokset ovat huolestuttavia. Nuorten hyvinvointi ja oppimistulokset heikkenivät sekä yksinäisyys lisääntyi. Myös psykiatriset diagnoosit lisääntyivät, samaan aikaan hoitoon oli vaikea päästä.
    Kriisit eivät loppuneet pandemiaan. Koronan jälkeen Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, sähkön ja sitä myötä koko elämisen kustannukset kohosivat. Oman huolensa tuo myös ilmaston lämpeneminen. Monen aikuisenkin turvallisuudentunne on horjunut.
    Sekä nuoria että kaikenikäsiä voi tukea kuitenkin monella tapaa aivan tavallisessa arjessa.
    Haastateltavat: Apulaisprofessori Eija Pakarinen Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta sekä Suomen Akatemian Pandemics-tutkimusohjelman EduRescue-hankkeesta, yksinäisyystutkija, professori Niina Junttila Jyväskylän ja Turun yliopistoista sekä professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.
    49 min
  • Tuulivoimalabuumi on käynnissä, mutta riittävätkö metallit ja saadaanko tuuli talteen?
    Tuulivoiman kapasiteetti kasvoi Suomessa jopa 75 prosenttia vuonna 2022. Yhden vuoden aikana nimellistehoa tuli lisää 2430 megawattia, 800 MW enemmän kuin tuotantoteho Olkiluoto 3 ydinreaktorissa, jota rakennettiin 17 vuotta.
    Tuulivoiman yksi iso haaste on, että sähköä saadaan vain silloin, kun tuulee. Millaisia keinoja tuulisähkön varastointiin on näköpiirissä? Miten tuulivoimalat ylipäätään toimivat ja mitä uutta teknologiaa on luvassa? Entä riittävätkö metallit, kun tuulivoimalabuumi jatkuu? Miten vihreää tuulivoima oikeasti on?
    Haastateltavana on energia- ja sähköjärjestelmien asiantuntija, dekaani Olli Pyrhönen LUT-yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.
    50 min
  • Suomi on kaurainnovaatioiden edelläkävijä, mutta kauran koko potentiaali on hyödyntämättä
    Miten nyhtökauran ja kaurajuomien jatkoksi saataisiin uusia menestystarinoita? Mihin kaikkiin tuotteiisiin kaura vielä taipuisi? Miksi kaura on monimutkaisempi raaka-aine kuin muut viljat?
    Suomi on kaurainnovaatioiden kärkimaa, mutta kauran koko potentiaalia ei ole otettu vielä käyttöön. Vain 10 % suomalaisesta kaurasta menee elintarvikekäyttöön. On syytä tutkia miksi näin on. Millaista tutkimusta tilanteen parantamiseksi on tehty? Miten tämän superviljan ominaisuudet saadaan hyödynnettyä elintarviketeollisuudessa?
    Haastateltavat: elintarviketieteilijä Tuula Sontag-Strohm Helsingin yliopistosta sekä erikoistutkija Veli Hietaniemi Luonnonvarakeskuksesta
    Toimittaja: Minna Korhonen
    48 min
  • Keskosten aivotutkimus opettaa meille aidon tunneyhteyden tärkeydestä
    Kenguruhoito eli vanhemman syliin ja ihokontaktiin pääseminen on tärkeä osa keskosten hoitoa. Hyvin pienillä keskosilla kehitys on kesken paitsi keuhkoissa ja verenkiertoelimistössä, myös aivoissa. Uusin keskosten aivotutkimus osoittaa, että jos sylikontaktin lisäksi pieneen hauraaseen lapseen saadaan aito tunneyhteys, suojaavat vaikutukset ovat vielä voimakkaammat.
    Miksi tunneyhteys on merkittävä jo näin varhaisessa vaiheessa ihmisen elämää? Entä millaisin menetelmin aito tunneyhteys luodaan?
    Haastateltavana neurofysiologian professori Sampsa Vanhatalo Helsingin yliopistosta ja vastasyntyneiden teho-osaston osastonylilääkäri Marjo Metsäranta HUSista. Toimittajana on Pirjo Koskinen.
    49 min
  • Pääsiäisen ajankohdan laskeminen oli vaikeaa ja pakotti paavin uudistamaan kalenterin
    Pääsiäissunnuntain ajankohta on kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Säännöstä ei tosin ollut apua ennen, sillä kevätpäiväntasauksen oikeaa ajankohtaa ei tiedetty tarkasti ja kuun kiertojen sijoittaminen kalenteriin ontui. Käytännössä pääsiäistä vietettiinkin kirkollisten taulukoiden mukaan, ei tähtitieteen perusteella.
    Pääsiäisen ajankohdan ongelma pakotti uudistamaan kalenterit 1500-luvun lopulla. Suomeen uusi kalenteri rantautui vasta 1700-luvulla.
    Tiedeykkösessä selvitetään Pääsiäisen ajankohdan ongelmaa, sekä aikaa että ajanlaskua.
    Haastateltavana Tuukka Perhoniemi Tähtitieteellinen yhdistys Ursasta. Toimittajana Jari Mäkinen.
    48 min