Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

All Tiedeykkönen episodes

  • Uuden ajan Kuustudio selvittää: Mikä Kuussa kiinnostaa yhä edelleen?
    Heinäkuun 20. päivänä juhlitaan ensimmäisen kuuhunlaskeutumisen 50-vuotispäivää, mutta meneillään oleva uusi ryntäys Kuuhun ei liity mitenkään puolen vuosisadan takaisiin Apollo-lentohin: Kuu on edelleen kiinnostava tutkimuskohde ja pian siellä on myös kaupallista toimintaa. Avaruusjärjestöjen lisäksi kuulentoja suunnittelevat ja tekevät nyt myös yksityiset yritykset.
    Tiedeykkösessä pohditaan mistä tässä uudessa kuukuumeessa on kysymys. Milloin ihmiset marssivat jälleen Kuun pinnalla? Minne siellä kannattaisi laskeutua ja miksi? Mistä Kuu on peräisin ja mitä sen tutkiminen meille kertoo? Missä Apollo-lentojen perintö näkyy nykyisin?
    Toimittaja Jari Mäkisen vieraina ohjelmassa ovat tutkijat Jarmo Korteniemi ja Teemu Öhman Arktisesta planeettatutkimusinstituutista sekä Ursan toiminta- ja tiedotussuunnittelija Anne Liljeström.
    Kuvassa taiteilijan näkemys tulevaisuuden kuututkijoista. (Kuva: Nasa)
    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.
    50 min
  • 50 vuotta sitten kurotettiin kohti Kuuta - Apollo-astronauttien jälkeen kukaan ei ole palannut sinne
    Tänä vuonna 2019 muistellaan Nasan Apollo-ohjelmaa, jonka tarkoitus oli toteuttaa presidentti John F. Kennedyn asettama haaste amerikkalaisen lennättämiseksi Kuun pinnalle ja sieltä takaisin ennen 1960-luvun loppua.
    Haaste oli valtava ja siinä oli suuria vastoinkäymisiä, mutta se onnistui rimaa hipoen. Apollo 11 laskeutui Kuun pinnalle 21. heinäkuuta 1969 ja ihmiskunnan ensimmäiset edustajat pääsivät saapastelemaan toisen taivaankappaleen pinnalla.
    Kesällä siitä tulee kuluneeksi 50 vuotta. Ja tänään 8. maaliskuuta, kun tämä ohjelma tulee kuunneltavaksi YLE Areenaan, oli puoli vuosisataa sitten meneillään Apollo 9 -lento, jonka tehtävänä oli testata kuumoduulia ensimmäistä kertaa avaruudessa. Se tehtiin Maan kiertoradalla, siis turvallisesti tässä lähellä, mutta se oli tärkeä koe ennen kuin kuumoduuli uskallettiin lähettää kohti Kuuta.
    Tiedeykkönen käy läpi kuulentoihin johtaneet tapahtumat ja kertaa kaikki Apollo-ohjelman lennot – niin vain Maata kiertäneet koelennot, kaksi Kuun ympäri pyörähtänyttä lentoa ja kuusi laskeutumista Kuun pinnalle. Jos haluat juhlistaa Apolloja tai vain tietää, mistä on kyse tämän vuoden avaruudellisessa juhlahumussa, niin tämä ohjelma on pakko kuunnella.
    Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.
    (Kuva Nasa)
    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.
    48 min
  • Yhdysvallat on tieteen ehdoton ykkösmaa - taustalla ahkeruus, lahjakkaat maahanmuuttajat ja erinomaiset resurssit
    Yhdysvaltoihin on tullut tähän mennessä arviolta jo lähes 350 tieteen Nobel-palkintoa eli eniten maailmassa. Yliopistorankingeissa kärkeen sijoittuvat toistuvasti amerikkalaiset huippuyliopistot Harvardin yliopisto, MIT, Stanfordin yliopisto, Yalen yliopisto ja Caltech.
    Amerikkalaisiin yliopistoihin on syntynyt vuosikymmenien aikana osaamisen perinne, joka ruokkii nyt itse itseään, siten että nobelistien laboratorioista putkahtelee ulos uusia nobelisteja. Hyvät työskentelyolosuhteet ja tutkimuslaitteet sekä innostunut ilmapiiri ja työkulttuuri suosivat luovaa tieteentekemistä. Yhdysvalloissa yliopistotutkimus on kiinteästi kytköksissä yritystoimintaan ja yliopistoista on putkahtanut ulos suuri joukko start-up -yrityksiä.
    Yhdysvallat on hyötynyt tieteessä maahanmuutosta, kun sinne on paettu sotia ja vainoja. Huippuyliopistot myös rekrytoivat aktiivisesti lahjakkaita opiskelijoita ympäri maapallon.
    Tieteen, teknologian ja modernin yhteiskunnan tutkimuksen professori Kalle Michelsen LUT-yliopistosta pohtii syitä, jotka ovat Yhdysvaltojen vahvan tieteen taustalla. Hän muistelee myös omaa väitöskirja-aikaansa Pennsylvanian yliopistossa, jossa muun muassa yhdessä tenttitilaisuudessa piti tenttiä peräti 600 kirjaa. Post doc –tutkija, geneetikko ja unitutkija Hanna Ollila puolestaan kertoo, millaista on työskennellä Stanfordin huippuyliopistossa.
    Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.
    Kuva: Vapauden patsas Wikimedia Commons
    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.
    49 min
  • Miten elämä syntyi - siinä astrobiologian kiehtova kysymys
    Elämän synty on täydellinen mysteeri. Minkälainen oli miljardeja vuosia sitten se hetki ja ne molekyylit mistä Maan elämä lähti liikkeelle? Tuliperäinen ympäristö loi ilmeisesti otolliset olosuhteet orgaanisten molekyylien synnylle ja edelleen nukleiinihapoille, RNA:han ja DNA:han pohjautuvalle elämälle.
    Ajoiko elämän syntyä sattumalta fiksaantunut kemia, jota edusti nukleiinihappojen synty ja niiden kopioituminen sekä tiedon muuntuminen proteiineiksi? Vai määräsikö sitä fysiikan lämpöopista tuttu epäjärjestyksen lisääntyminen? Onko elämä itseään kopioiva systeemi, jossa vapautuu lämpöä ja epäjärjestys lisääntyy, vaikka paikallisesti elämä lisääkin järjestystä DNAn muodossa. Jos elämä sai alkunsa tällä tavoin, voiko sitä olla muuallakin?
    Elämän syntyä pohtivat dosentti Kirsi Lehto Turun yliopistosta ja tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen Ilmatieteen laitokselta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    (Kuva:All Over Press)
    41 min
  • Ranskalaiset hakivat Kanadasta turkiksia ja mineraaleja - jättivät Quebeciin kielen ja elämänilon
    Pohjois-Amerikkaa olivat valloittamassa myös ranskalaiset. 1400-luvulla koillisrannikolle tulivat kalastajat, 1500-luvulla turkiskauppiaat ja 1600-luvulla perustettiin siirtokuntia pysyvämpää asutusta varten, ensin nykyisen Kanadan itäosiin ja vähitellen yhä lännemmäs ja myös etelämmäs.
    Kuinka ja mistä kaikkialta Pohjois-Amerikasta ranskalaiset valtasivat alueita ja miten juuri nykyisen Quebecin provinssin alueesta tuli ranskankielinen? Miksi Louisianan jokisuistossa ja joissain muissakin USA:n etelän osavaltioissa on ranskankielisiä paikannimiä - ja sukunimiä? Entä keitä ovat akadialaiset? Vaikka Ranska aikoinaan vaihtoikin vaahterasiirapin ruokosokeriin, näkyy ja kuuluu sen perintö yhä nyky-Kanadassa ja vähän USA:nkin puolella.
    Tiedeykkösen vieraana on Pohjois-Amerikan tutkija, emeritusprofessori Markku Henriksson, joka kertoo Pohjois-Amerikan ja erityisesti Kanadan ranskalaisesta historiasta. Tämän päivän ranskankielisiä kanadalaisia eli quebeciläisiä ja heidän suhdettaan ranskalaisuuteen kuvailee tietokirjailija André Noël Chaker, itsekin kanadanranskalainen.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.
    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n uuden maailman heinäkuuta.
    Kuva: Cornelius Krieghoff: Return from the Hunt. Hollantilais-kanadalaisen taidemaalarin Cornelius Krieghoffin maalaukset kuvaavat eurooppalaisten siirtolaisten ja intiaanien elämää Kanadassa. Ranskalaisten tunnusmerkkinä maalauksissa olivat (usein punaiset) villamyssyt.
    49 min
  • Häpeä ja kateus - voiko niissä olla jotain hyvää?
    Häpeä syntyy ympäristöstä ja ympäristön asettamista vaatimuksista, tai niiden luomasta arvottomuuden tunteesta. Häpeän tunnetta edeltää yleensä aina jokin toinen tunne, ja usein se myös peitetään toisella tunteella. Häpeän tunne on tuskallinen ja voi synnyttää ongelmia, tai ainakin muita negatiivisia tunteita. Mikä häpeän tunteessa siis voi olla hyvää?
    Hyvä kateus on tavoiteltavaa, sillä se auttaa meitä huomaamaan ja saavuttamaan itsellemme merkityksellisiä asioita. Huono kateus puolestaan voi lamauttaa ja katkeroittaa, jopa uuvuttaa. Kuinka välttää kateutta parisuhteessa, ystävyyssuhteissa ja työpaikalla? Voiko kateuden tunne olla vaarallinen?
    49 min
  • Tarunhohtoinen rauniokaupunki Petra - kuinka hiiltyneet papyrukset paljastivat salaisuutensa kerros kerrokselta
    Amerikkalaiset arkeologit löysivät Petrasta kasan hiiltyneitä papyruksia joulukuussa 1993. Kyseessä oli tuolloin maailmanluokan tiedesensaatio. Kirkon raunioiden vierestä löytyneet papyrusrullat ja niiden palaset näyttivät aluksi lähinnä hiilimöykyiltä. Näiden papyrusten avaamisesta vastasi emeritusprofessori Jaakko Frösénin johtama Helsingin yliopiston työryhmä. Konservoitujen tekstien julkaisuoikeudet jaettiin puoliksi Helsingin ja Michiganin yliopistojen kesken. Papyrusten julkaisutyö kesti 25 vuotta, mutta nyt kaikki tekstit on saatu julkaistua.
    Kun rullat oli saatu avattua ja tekstit tulkittua, papyruksista paljastui kokonainen arkisto, joka oli kuulunut korkeassa asemassa olevalle kirkonmiehelle, Theodoros Obodianoksen pojalle. Tekstit kertovat hänen suvustaan, sen viljelysmaista, taloista ja muusta omaisuudesta. Ja tietysti myös omaisuuteen liittyvistä riidoista, jotka ovat kiinnostavaa luettavaa: riidanaiheet ovat hyvin samanlaisia vuosisadasta ja -tuhannesta toiseen. Mammona ja sen jako kiinnostavat ihmisiä tänä päivänä, ja nuo samat asiat kuohuttivat mieliä aikoinaan myös bysanttilaisessa Petrassa. Papyrusten ansiosta myös me tiedämme, mitkä asiat olivat 500-luvun ihmisten mielestä niin tärkeitä, että ne piti kirjata asiakirjoihin.
    Papyrusten palasten kokoamiseen ja tekstien tulkitsemiseen osallistui myös Helsingin yliopiston klassillisen filologian apulaisprofessori Marja Vierros. Hän kertoo ohjelmassa niistä kielistä, joita vilkkaassa kaupungissa käytettiin. Kreikan ja Nabatean aramean lisäksi teksteissä esiintyy arabian kieltä. Näiden tekstien ansiosta tutkijat saivat ensimmäistä kertaa tarkempaa tietoa siitä arabiasta, jota käytettiin ennen islamia.
    Tekstit sisälsivät myös arvoituksen, joka ei jättänyt Fröséniä rauhaan. Asia piti selvittää. Niinpä hän kokosi ryhmän, joka suoritti arkeologiset kaivaukset ns. Aaronin vuorella. Ohjelmassa kerrotaan myös, miten nämä papyrukset ja Aaronin vuori liittyvät Vanhan testamentin kertomukseen Mooseksesta ja tämän veljestä Aaronista.
    Ohjelman on toimittanut Riikka Warras.
    (Kuva: All Over Press)
    49 min
  • Rakkaus syntyy kemiallisen prosessin tuloksena - intohimon lisäksi se mahdollistaa huolenpidon
    Ihana tunne, joka usein saa alkunsa aivojen välittäjäainecocktailista. Kun se on nautittu loppuun, jää jäljelle kiintymys ja läheisyys, jos olemme onnekkaita. Mutta rakkaudella on myös varjopuolia: huolestuminen, pelko, ikävä ja mustasukkaisuus. Mitä on rakkauden syntymisen taustalla? Entä miksi rakkaus loppuu? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita. Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.
    (Kuva: All Over Press)
    31 min
  • Ennen vanhaan spitaalisten saaren, Seilin, laiturista seilattiin seilissä Turkuun
    Ennen vanhaan merenkulkijoiden matka Seilistä Suomen Turkuun saattoi jatkua aikamoisessa seilissä. Seilin Sairaidensaarelle eristetyt spitaalihospitaalin potilaat keittivät viinaa ja myivät sitä ohikulkeville merimiehille ja saaristolaisille. 1600-luvulla spitaaliin eli lepraan ei ollut muuta hoitoa kuin jumalan sanaa ja viinaa, joten matkan pää oli saman saaren hautuumaa. Viinan voimin kohtaloa oli ehkä helpompi kestää tai ainakin unohtaa hetkittäin.
    Sairaidensaari eli nykyinen Kirkkoniemi on maankohoamisen vuoksi kasvanut kiinni pääsaareen. Punamullattu kirkko on uudenpaa perua 1700-luvulta, entinen rappeutui isonvihan aikana. Leprapotilaat erotettiin kirkon länsisiipen väliseinän taaakse ja he kulkivat kirkkoon eri ovesta kuin muut, kertoo opasvastaava Janita Aro. Lepra johti aina kuolemaan ja sen luultiin tarttuvan kosketuksesta, joten kontakteja kartettiin.
    Kun lepra alkoi 1700-luvulla hävitä Suomesta, niin Seiliin alettiin tuoda enemmän vaivaisia eli rampoja, sokeita ja mielisairaita. Varsinkin alkuvuosina myös mielisairaalan potilaat olivat saarella loppuelämänsä. Elinkautiseen Ruotsista karkoittiin myös tunnettu harhaoppinen perheineen. Mielisairaala toimi Seilissä 1960-luvulle asti eikä saari enää silloin ollut kaikille maallisen martkan pää. Saaren hautuumaa on edelleen käytössä ja sinne on haudattu saaren vanhojen sukujen jäseniä.
    Nyt Seilissä toimii Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. Vanhassa sairaalassa tutkitaan punkkeja, lepakoita sekä Saaristomeren ja Itämeren ekosysteemejä. Koko entinen sairaala-alue on valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Museokirkko ja entisen sairaalan rakennukset on suojeltu rakenussuojeasetuksella. Leena Mattila kierteli Seilin saarta ja tutustui sen luontoon ja tautiseen historiaan.
    Kuva: Seilin kirkossa spitaaliset erotettiin terveistä matalan väliaidan taakse, kynttiläpidikkeet korvasivat kattokruunut (Leena Mattila/Yle)
    50 min
  • Lentokonetta lennetään mittareiden avulla, mutta miten laskeutuminen tapahtuu?
    Osa 3/4. Lentäjä lentää mittarilentoa mutta hän seuraa myös muuta liikennettä ikkunasta ja näytöiltä käsin. Oleellinen osa lentäjän työstä on keskustelua lennonjohtajien kanssa. Lennon aikana voi esiintyä turbulenssia, joka voi saada koneen heittelehtimään. Nykyiset lentokoneet lähettävät automaattisesti dataa säätilasta sääpalveluille. Sakkaus on vaarallinen ilmiö. Jää ja lumi vaikuttavat siiven aerodynamiikkaan.
    Osa 4/4. Lentokone laskeutuu joko manuaali- tai automaattiohjauksella. Miten kone saadaan laskemaan korkeutta ja lopulta laskeutumaan turvallisesti lentokentälle? Miten kentän liukkaus vaikuttaa laskeutumisessa?
    Haastateltavina ovat liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala Finnairista. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.
    Kuva: All Over Press
    38 min