Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Labraruoka on osa ruokavallankumousta – näin ruokaa tehdään “pelkästä” ilmasta
    Mitä syömme tulevaisuudessa? Ajaako ilmastonmuutos kasvattamaan eläinten ja kasvien soluja laboratorioiden tankeissa? Proteiinia tuotetaan Suomessa jo nyt laboratoriossa irrallaan maataloudesta.
    Ilmastonmuutos ja luontokato vaativat muuttamaan ruuan tuottamisen ja syömisen tapojamme. Yksi ratkaisu on laboratoriossa kasvatettu ruoka.
    Suomalainen start-up avaa pian Vantaalle pilottilaitoksen, jossa proteiinia tuotetaan irrallaan tuotantoeläimistä ja maataloudesta. Millä tavoin proteiinia pystytään valmistamaan “pelkästä” ilmasta ja vedystä?
    Entä mitä ongelmia ruuan tuotanto tulevaisuudessa tuo? Mitä muutoksia kestävä ruuantuotanto tarvitsee ja mitä ratkaisuja tähän on olemassa?
    Haastateltavina: Biologia-osaston tiimipäällikkö Susanna Mäkinen Solar Foods Oy:stä sekä professori Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Jenni Frilander.
    49 min
  • Miten 1000 ℃:ssa valmistettavia komponentteja voi saada aikaan huoneenlämmössä? Oululaistutkijat tietävät sen
    Arkemme on täynnä laitteita, joissa on satoja komponentteja. Niitä valmistetaan muun muassa sähkökeraameista. Puhelimissa, tableteissa ja autoissa on mikroelektroniikan elintärkeitä osia, joita emme näe vaan otamme vastaan niiden tarjoaman älyn. Sähkökeraameja valmistetaan yleensä yli 1000 ℃:ssa, mikä vie paljon energiaa. Lähtöaineet sisältävät usein myrkyllistä lyijyä, josta halutaan päästä eroon.
    Miten valmistusprosessit saadaan kestävämmiksi? Miten kierrätys onnistuu? Tällaista tutkimusta tehdään Oulun yliopiston mikroelektroniikan tutkimusyksikössä. Tutkijat ovat löytäneet yhdisteitä, joista saadaan aikaan sähkökeraamia jopa huoneenlämmössä. Tämä käänteinen eli upside down -teknologia on mullistava. Miten se on mahdollista? Siitä kertovat tuore akateemikko, teknillisen fysiikan professori Heli Jantunen ja tutkijatohtori Mikko Nelo Oulun yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    49 min
  • Äärettömyys haastaa ihmisen äärellisen ajattelukyvyn – käsitteen ymmärtäminen on vienyt matematiikkaa eteenpäin
    “Äärettömyys on ihmisen äärelliselle älylle käsittämätön”, kerrotaan Galileo Galilein todenneen. Antiikin kreikassa äärettömyyttä jopa pelättiin.
    Matematiikassa äärettömyys saatiin kesytettyä 1800-luvulla. Georg Cantor ymmärsi, että äärettömyyksiä on eri suuruisia ja hän kehitti menetelmän luokitella niitä. Mutta miten äärettömyys nykyisin käsitetään matematiikassa? Millaisia ovat eri suuruiset äärettömyydet? Ja mitä hyötyä tutkimuksesta on ollut?
    Äärettömyyteen liittyvät myös fraktaalit, loputtomasti jatkuvat geometriset muodot. Niitä löytyy myös luonnosta, kuten romanesco-kaalista, puista tai rantaviivasta. Mutta miten fraktaalit muodostuvat miksi ne kiinnostavat matemaatikkoja? Mitä hyötyä niiden tutkimisesta on?
    Haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston matematiikan yliopistonlehtori Juha Lehrbäck ja Oulun yliopiston matematiikan professori Maarit Järvenpää. Toimittaja on Mari Heikkilä.
    50 min
  • Miksi luustomme on keventynyt evoluution aikana? Mitkä ovat parhaat liikuntalajit luustolle?
    Luustomme on evoluution myötä keventynyt. On selvää, että nykyiset elämäntapamme vaikuttavat sen kuntoon. Miten suuri riski istuminen ja liikkumattomuus ovat luustomme kannalta?
    Toivoa on, sillä luusto on elävää kudosta, jonka terveyttä voimme aktiivisesti ylläpitää. Suuri rooli on ravinnolla ja liikunnalla. Mutta mitkä liikuntalajit ovat ylivoimaisia luuston vahvistajia? Tässä jaksossa sukellamme syvälle luuston maailmaan ja selvitämme, mitkä tekijät vaikuttavat sen kuntoon.
    Haastateltavat: arkeologi-biologi Sirpa Niinimäki sekä emeritusprofessori, Luustoliiton pj Timo Strandberg
    Toimittaja: Minna Korhonen
    Tuottaja: Jenni Stammeier
    47 min
  • Fermin paradoksi: Eikö meidän olisi pitänyt saada avaruudesta vierailijoita jo kauan sitten?
    “Mutta missä kaikki ovat?” Näin huudahti aikoinaan fyysikko Enrico Fermi, joka vuonna 1950 pohti kollegoidensa kanssa sitä, onko muualla avaruudessa älyllistä elämää. Sittemmin kuuluisaksi tulleen kysymyksen taustalla oli tieto siitä, että pelkästään omalla galaksillamme linnunradalla on arviolta 200-500 miljardia tähteä, joista yksi on oma aurinkomme. Siten pitäisi myös löytyä useita sellaisia planeettoja, joilla elämän kehittyminen, ja edelleen älyllisen elämän kehittyminen, olisi mahdollista. Ottaen huomioon, että maailmankaikkeus on noin 13,8 miljardia vuotta vanha, sivilisaatioita olisi pitänyt ehtiä kehittyä jo tuhansia. Fermin johtopäätös oli, että meidän olisi pitänyt saada avaruudesta vierailijoita jo kauan sitten.
    Onko tosiaan niin, ettei missään muualla valtavassa maailmankaikkeudessa ole älyllistä elämää vai mikä voisi selittää sen, että emme ole havainneet mitään? Entä jos älyllistä elämää on muualla, miten voimme saada siihen yhteyden?
    Haastateltavina ovat avaruustieteiden tutkimusprofessori Ari-Matti Harri Helsingin yliopistosta sekä avaruustieteen ja teknologian professori Esa Kallio Aalto-yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.
    50 min
  • Rautakauden rikkaat suomalaiset olivat muodikkaita ja leveilivät luksusmiekolla
    Suomesta on löydetty maailman toiseksi eniten muinaisia loistomiekkoja, enemmmän niitä on vain Norjassa. Suomen alueella vainajat haudattiin maan uumeniin jo rautakaudella, joten monet muinaiset kalmistot pysyivät tietymättömissä lähes tuhat vuotta. Nykyään muinaishautoja löytyy vähän väliä, tuorein on Salon miekkalöytö ja kalmisto. Hautoja löytyy, kun ihmiset kaivelevat pihojaan tai kulkevat metallinpaljastinten kanssa maastossa.
    Suomen happamassa maaperässä vainajat vaatteineen maatuvat, mutta korut ja miekat säilyvät. Pronssikoristeet suojaavat myös vaatteita maatumiselta, ja siksi Ravattulan Ristimäelle 1200-luvulla haudatun naisen puku saatiin tutkittua kankaita ja värejä myöten.
    Tiedeykkösessä arkeologit Jaana Riikonen ja Juha Ruohonen Turun yliopistosta, kertovat mm. Kaarinan Ravattulan Ristimäen kaivauksista, mistä löytyi juhlapukeissaan haudattu nainen ja Salon Perttelistä löytyneestä ristiretkiajan loistomiekasta ja muinaiskalmistoista. Toimittaja on Leena Mattila.
    50 min
  • Ulkonäkövaatimukset ovat kasvaneet työelämässä ja se eriarvoistaa
    Ulkonäköpaineet ovat kasvaneet niin naisilla kuin miehillä. Kuka tai mikä määrittää miltä muka pitäisi näyttää? Miten hyvinvointiin vaikuttaa, jos jatkuvasti miettii ulkonäköään? Kuinka kehonkuva syntyy?
    Työelämässä ihmisiä arvotetaan yhä enemmän ulkonäön mukaan, mikä on huolestuttavaa. Se saa meidät tekemään työtä, jotta näyttäisimme paremmilta. Hoikkuuden lisäksi ihanteeksi on tullut urheilullisuus. Miksi emme osaa olla tyytyväisiä siihen miltä näytämme? Millainen pääoma ulkonäkö on?
    Haastateltavat: taloussosiologi Anna Grahn ja psykologi Monica Älgars
    Toimittaja: Minna Korhonen.
    46 min
  • Ojitetuista suometsistä uutta tutkimustietoa: valtavat hiilipäästöt olisivat estettävissä avohakkuita välttämällä
    Ilmastopäästöt vähenisivät miljoona tonnia, jos ojitetuissa, rehevissä suometsissä siirryttäisiin avohakkuista jatkuvapeitteiseen kasvatukseen eli poimintahakkuisiin. Luonnonvarakeskuksen uuden laskennallisen mallin mukaan erilaisilla metsänhoitotavoilla voi saada aikaan päästövähennyksiä Suomessa, vaikka hakkuutaso pysyisi samana.
    Suomessa tarvitaan maankäyttösektorin ilmastotoimia, jotta päästövähennyksiä saadaan aikaan.
    Tuoreiden tutkimusten mukaan turpeen päästöjen hallinta ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista. Tutkijat pähkäilevät kuumeisesti sen parissa, millaisilla toimilla saavutettaisiin sopiva balanssi, jossa puut kasvaisivat ja toimisivat hiilinieluina, mutta turpeessa kiinni olevat kasvihuonekaasut eivät kuitenkaan vapautuisi lämmittämään ilmastoa.
    Haastateltavana Luonnonvarakeskuksesta tutkija Aino Korrensalo, joka on tutkinut soisia metsiä ja niiden hiilen kiertoa sekä uuden tutkimuksen tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen. Toimittajana on Jenni Frilander.
    47 min
  • Kännykän tuijotus aiheuttaa likinäköisyyttä – Verkkokalvo on salainen ovi aivoihin
    Älylaitteilla on yllättävän suuri vaikutus näkökykyymme. Vaaravyöhykkeellä ovat etenkin pienet lapset, joiden silmät ovat vasta kehittymässä. Arviolta puolet maailman väestöstä tulee olemaan likinäköisiä vuonna 2050.
    Mikä on viimeisin tieto likinäköä aiheuttavista syistä? Miten ihmisen näkökyky kehittyy? Kuinka likinäköisyyttä voi yrittää välttää? Entä kuinka näköinformaatio kulkeutuu aivojen prosessoitavaksi?
    Suomessa on maailman parasta verkkokalvotutkimusta. Sitä tehdään laboratorioissa, jotka ovat kuin suoraan tieteiselokuvasta. Mitä huippulöytöjä Suomessa on tällä allalla tehty?
    Haastateltavat: silmätautien erikoislääkäri Juho Wedenoja, neurobiologian professori Petri Ala-Laurila
    Toimittajana on Minna Korhonen.
    48 min
  • Kipu on korvien välissä, ja se näkyy aivokuvissa
    Kipu on monimutkaisempi juttu kuin äkkiseltään luulisi. Kipu on aina korvien välissä eikä haavoittuneessa jalassa. Aavesärkyä voi puolestaan tuntua amputoidussa jalassa, jota ei enää ole. Tiedetään, että kun sotilas haavoittuu taistelussa, niin hengenvaarassa uhatessa kipuviesti voi estyä ja ihminen pystyy toimimaan henkensä edestä. Voimakas kipu iskee vasta tilanteen lauettua.
    Aivot käsittelevät salamana ääreishermostosta tulevan kipuviestin tärkeyden, ja sen merkityksen suhteessa aiempiin kokemuksiin. Näiden mukaan aivoissa syntyy kipuaistimus. Kun kolhu tulee turvallisesti kotioloissa, niin kipuun voi uppoutua kaikessa rauhassa, sillä mitään todellista vaaraa ei ole.
    Kipuasiantuntijoina ovat ylilääkäri Katri Hamunen HUS Kipuklinikalta ja psykologi, PsT Reetta Sipilä HUSin Lastensairaalan Lasten kipukeskuksesta. Toimittajana on Leena Mattila.
    50 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.