Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Ihminen on luonnostaan mässäilijä – mutta istuminen on meille vierasta
    Helteellä koira tuupertuu huomattavasti nopeammin lenkillä kuin ihminen. Ihmisellä onkin fysiologisia ominaisuuksia, joiden ansiosta olemme erittäin kestäviä. Istumaan meitä ei ole tarkoitettu, mutta onko ihminen liikkujana maratoonari vai pikajuoksija? Entä olemmeko lihansyöjiä vai kasvissyöjiä? Ihmisen ruokavaliossa on evoluution varrella tapahtunut isoja muutoksia. Mitä kaikkea esi-isämme ovat todennäköisesti syöneet? Pitäisikö meidän tehdä ruokavalion suhteen paluu menneeseen, esimerkiksi kivikaudelle?
    Millainen ihminen on luonnostaan? Millaiset ominaisuudet liikkumisen ja syömisen suhteen ovat meille luontaisia ihmisen rakenteen, fysiologian sekä arkeologian ja evoluution perusteella?
    Haastateltavana Helsingin yliopiston paleobiologian dosentti ja anatomian yliopistonlehtori Suvi Viranta sekä Turun yliopiston tutkija, biologi ja lääkäri, dosentti Olli Arjamaa. Toimittaja on Mari Heikkilä.
    49 min
  • Pimeää ainetta ja energiaa tutkiva Euclid-avaruusteleskooppi vie kosmologian peruskysymysten juurille
    Kun katsot ylös tähtitaivaalle, niin näet tähtiä ja planeettoja. Maailmankaikkeuden olemusta tutkivien tähtitieteilijöiden ongelmana on se, että nämä näkyvät kohteet ovat vain viitisen prosenttia kaikesta mitä on olemassa. Loput 95 prosenttia on pimeää ainetta ja kummallista pimeää energiaa. Niiden tutkiminen on hankalaa, koska ne eivät näy – siitä "pimeä" niiden nimessä.
    Euroopan avaruusjärjestön uusimmalla avaruusteleskoopilla Euclidilla on edessään vaikea tehtävä, sillä sen pitäisi tehdä havaintoja näistä näkymättömistä asioista. Temppu onkin etsiä pimeää ainetta ja energiaa epäsuorasti galakseja kuvaamalla ja mittaamalla. Tiedot miljardien galaksien liikkumisesta ja muodosta antavat toivottavasti vinkkiä siitä missä pimeyksiä on ja mitä ne oikeasti ovat.
    Haastateltavana Euclid-teleskoopin tiedejohtaja René Laureijs ja Helsingin yliopiston kosmologian professori Hannu Kurki-Suonio, joka koordinoi suomalaisten tutkimuslaitosten osallistumista Euclid-hankkeeseen. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.
    50 min
  • Ihmisyyden juuret ovat puheessa
    Puhekyky erottaa meidät muista ihmisapinoista, se tekee ihmisestä ihmisen. Puheella tai siihen perustuvalla kirjoitetulla kielellä voi lahjoittaa monimutkaista tietoa muille, lisäksi ihminen on siitä erikoinen ihmisapina, että se pystyy elämään hyvin lähellä lajikumppaneitaan. Nämä ovat edellytyksiä kulttuurin synnylle.
    Toisaalta puhuminen on meille niin itsestäänselvää, että emme näe, miten ainutlaatuinen väline se on, tai millaisia mielen toimintoja se edellyttää. Mutta miten ihmiselle kehittyi näin monipuolinen kommunikaatiokeino, mitä siitä tiedetään? Ja millaisista elementeistä kieli on tehty?
    Asiantuntijoina ovat fonetiikan professori Martti Vainio digitaalisten ihmistieteiden osastolta Helsingin yliopistosta ja kädellistutkija, biologisen antropologian dosentti Sonja Koski Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.
    49 min
  • Pölyttäjien tilanteesta Suomessa ei tiedetä tarpeeksi
    Pölyttäjäkadosta maalataan uhkakuvia, mutta Suomessa siitä ei ole tarpeeksi tietoa. Suomen pölyttäjien määrää tutkitaan viime kesänä käynnistyneellä kansallisella pölyttäjäseurannalla. Uusi tutkimustieto auttaa ymmärtämään mikä aiheuttaa eniten vaaraa kimalaisille, mehiläisille ja muille pölyttäjlle.
    Maataloudessa käytettävät torjunta-aineet aiheuttavat haittaa hyönteisille, mutta miten ne vaikuttavat juuri pölyttäjiin? Sitä on selvitetty tuoreessa tutkimuksessa, jossa seurattiin tuholaistorjunta-aineille altistuneiden kimalaisten käyttäytymistä. Niiden muisti ja oppimiskyky heikkenee, mutta mitä uutta tietoa tähän liittyen on löytynyt?
    Haastateltavat: tutkija Lotta Kaila Helsingin yliopiston maataloustieteen osastolta, erikoistutkija Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskuksesta
    Toimittaja: Minna Korhonen
    49 min
  • Millaisia voisivat olla alienit – oikeasti? Kysymys vie elämän syntyjuurille
    Tieteistarinoissa maapallon ulkopuolelta avaruudesta tulevat oliot kuvataan yleensä isopäisiksi, hoikiksi olennoiksi, jotka muistuttavat hieman ihmistä. Tutkijoita tällaiset ufo-olennot hymyilyttävät, koska tässäkin tosielämä on varmasti tarinoita ihmeellisempää: muilla planeetoilla mahdollisesti kehittyvä elämät voisivat olla hyvinkin kummallisia ja perustua myös muihin aineisiin kuin veteen, happeen ja hiileen – kuten me ja kaikki muukin täällä Maa-planeetalla.
    Turun yliopiston eksobiologi Kirsi Lehto heittäytyy spekuloimaan millaisia oikeasti alienit voisivat olla. Mikä ohjaa elämän kehittymistä? Miksi omituisen eksoplaneetan kasvit voisivat olla vaikka mustia? Mitkä ovat elämän rajat – ja sen juuret? Toimittajana Jari Mäkinen.
    49 min
  • Kaupalliset geenitestit löytävät sukulaisia, mutta tautiriskien kanssa homma menee arvailuksi
    Sairastumisriski ei selviä kaupallisilla geenitesteillä, sillä ne testaavat vain muutamia geenejä sadoista tai tuhansista riskiin vaikuttajista. Lisäksi sydänsairaudet, diabetes ja mielenterveys kuten melkein koko ihmiselo tauteineen ja terveyksineen ovat monitekijäisiä juttuja.
    Sairaus tai terveys kehittyy geenien, elämätavan ja muiden ympäristötekijöiden sekä sattuman yhteisvaikutuksesta. Sitä paitsi suurin osa geenien toiminnasta määräytyy geenien ulkopuolelta. Säätelyalueet säätävät, miten kukin geeni toimii missäkin solussa ja koska. Toisaalta sukulaissuhteet löytyvät sujuvasti kaupallisilla geenitesteillä ja omille juurilleen pääsee Suomessa jopa maakunnan tarkkuudella.
    Geenitestejä vertailevat molekyyligenetiikan professori Juha Kere Karoliinisesta Instituutista ja biologi Leena Mattila Ylestä.
    50 min
  • Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n 1,5 asteen sumutus
    Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n äskettäin julkistetun raportin mukaan maapallon lämpeneminen on vielä rajoitettavissa 1,5 asteeseen, mikä kuitenkin vaatii nopeita ilmastotoimia. Kaikki maailman ilmastopäästöt on näet puolitettava vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalius saavutettava vuoteen 2050 mennessä.
    Mutta onko tällainen tavoite mitenkään mahdollinen? Ja jos – ja kun – ei ole, miksi tällaisia absurdiuksia edes esitetään, kysyy ilmastotoimittaja Pasi Toiviainen.
    Haastateltavina Ilmatieteen laitoksen akatemiaprofessori Ari Laaksonen, Turun yliopiston maantieteen professori ja Suomen ilmastopaneelin jäsen Jukka Käyhkö, sekä Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen.
    48 min
  • Vihreä vety on lähes päästötöntä, ja se avaa Suomelle mahdollisuuden päästä mukaan fossiilittomille energiamarkkinoille
    Ihmiskunta on energiamurroksen edessä: öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta pitäisi päästä eroon. Fossiilisten polttoaineiden tilalle pitäisi saada uusiutuvaa energiaa, mutta tuuli- ja aurinkoenergia on riippuvaista sääolosuhteista. Tarvitaan keinoja, joilla energia saadaan talteen.
    Vetyyn pystytään varastoimaan energiaa, ja se nähdään tärkeänä tekijänä tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Jos Suomi pelaa nyt korttinsa oikein, sillä on mahdollisuus olla tässä kehityksessä mukana. Hallituksen periaatepäätöksen mukaan meillä on edellytykset valmistaa jopa kymmenen prosenttia EU:n vihreästä vedystä 2030.
    Vetyä on tutkittu Suomessa jo pitkään, ja nyt VTT:n Bioruukissa avattiin aivan uudenlainen testilaitos E-fuel-nimisessä tutkimushankkeessa. Siellä valmistetaan vedestä vetyä, josta jatkojalostetaan lopulta sähködieseliä Nesteellä. Hankkeella tähdätään suomalaisen vetyteknologian läpilyöntiin maailmalla, sillä Suomi haluaa viedä vedyn lisäksi myös vihreään vetyyn liittyvää osaamista ja teknologiaa – kokonaisia vetyekosysteemejä.
    Haastateltavana teollisuus ja vety tutkimusalueen johtaja Antti Arasto ja vetytiimin tutkimusryhmän vetäjä Olli Himanen VTT:ltä. Toimittajana on Pirjo Koskinen.
    48 min
  • Starship räjähti koelennollaan – vaikutukset tuntuvat Suomessakin
    Äkkiväärä avaruusnero Elon Musk visioi siirtokunnan perustamista Marsiin. Hänen avaruusyhtiönsä SpaceX kehittää sitä varten jättisuurta rakettia nimeltä Starship ja on pystyttänyt Teksasiin kokonaisen kaupungin, Starbasen, raketin valmistamista ja lennättämistä varten.
    Vuosikymmenen kestäneen kehitystyön huipentuma oli raketin ensilento 20. huhtikuuta 2023, mutta se päättyi rähäjdykseen. Silti SpaceX:n lennonjohdossa vain hurrattiin. Heille lyhytkin lento oli iso askel eteenpäin, sillä pahimmissa mielikuvissa raketti olisi räjähtänyt laukaisualustalla ja tuhonnut kalliin avaruuskeskuksen.
    Mistä oikein on kyse? Mikä tekee koon ohella Starshipistä niin erityisen, millainen paikka Starbase on ja mitä merkitystä näillä on meille?
    Toimittaja Jari Mäkinen tapasi Starbasessa toimintaa siellä seuraavan spotterin Jack Bauerin, haastateltavana lisäksi laatuasioihin erikoistunut avaruusinsinööri Paavo Heiskanen sekä SpaceX:stä kirjan kirjoittanut toimittaja Eric Berger.
    50 min
  • Tekoäly tunnistaa lintujen äänet ja supertietokone ennustaa lajimäärien kehittymistä
    Muuttolintujen-kevät kännykkäsovelluksessa kuka tahansa voi helposti nauhoittaa linnun laulua, minkä jälkeen saa tiedon, mikä lintu lauloi. Miten tämä lintulajit tunnistava tekoäly toimii? Viime aikoina on puhuttu lintukadosta ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Mutta miten lintujen ja muiden eliöiden määrät tiedetään ja osataan tehdä ennusteita tulevaisuudesta? Haastateltavana tilastotieteen väitöskirjatutkija ja tekoälykehittäjä Patrik Lauha Helsingin yliopistosta ja matemaattisen ja tilastollisen ekologian akatemiaprofessori Otso Ovaskainen Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Mari Heikkilä.
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.