Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Paasto naksauttaa elimistön aineenvaihdunnan uuteen moodiin
    Mitä paaston aikana tapahtuu elimistössä? Ihmiselimistö on sopeutunut yöaikaiseen paastoon: vaikka öisin ei tule ruokaa, verensokeri eli glukoosipitoisuus pystytään pitämään tietyissä rajoissa. Sitä varten elimistössämme on glukoosivarastoja. Kun ihminen on syömättä pidempään eli paastoaa, elimistön energiavarastot ehtyvät ja elimistö siirtyy paastomoodiin, ketoosiin. Sama ilmiö tapahtuu laihduttajille mainostetussa ketogeenisessa ruokavaliossa.
    Millainen tila ketoosi on, miten nopeasti siihen päädytään? Onko ketoosin väitetyille hyville vaikutuksille tieteellistä pohjaa? Kannattaako ajoittainen paastoaminen terveydellisistä syistä?
    Haastateltavana on ravitsemustieteen apulaisprofessori Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.
    49 min
  • Työikäisten muistiongelmat ja aivoterveys
    Tuottaako tehtäviin ryhtyminen vaikeuksia? Onnistuuko työtehtävän jatkaminen keskeytyksen jälkeen? Tällaista kysytään Työssä muistaminen -kysymysarjassa. Sen on kehittänyt Työterveyslaitos, joka on tutkinut työikäisten muistiongelmia. Noin 400 000 työikäistä sanoo kärsivänsä muistin ja tiedollisten taitojen ongelmista. Työelämän tiedon käsittelyvaatimukset ovat kasvaneet paljon. Nämä tulokset selviävät Tiedeykkösessä.
    Aivojen hyvinvointi on aktiivisen ja itsenäisen elämän keskeinen asia. Siksi on syytä puhua aivoterveydestä, jotta pärjäämme töissä, kotona ja harrastuksissa. Elintavat ovat keskeisessä roolissa aivoterveydessä, mutta uusiakin tekijöitä tiede on löytänyt.
    Haastateltavana professori Miia Kivipelto Karoliinisesta instituutista ja neuropsykologi Teemu Paajanen Työterveyslaitoksesta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    50 min
  • Veikö muistin ja keskittymiskyvyn ADHD vai itseaiheutettu keskittymishäiriö ADT?
    Iskikö muistisairaus tai ADHD? Missä vika, kun ei enää muista mitään eikä jaksa keskittyä viittä minuuttia? Moni epäilee ADHD:tä tai työikäisen muistisairautta, mutta ongelma voikin olla itseaiheutettu tai työstä johtuva hankittu keskittymishäiriö ADT. Ja itseiheutetusta keskittymishäiriöstä voi palautua muuttamalla elämäntapaa ja nukkumalla riittävästi.
    Työelämän jatkuvat keskeytykset ja häiriöt avokonttorissa tai suuressa luokassa muovaavat ihmispolon aivot tottumaan katkoihin ja pätkittäiseen työskentelyyn. Aivot sopeutuvat huonoihinkin oloihin. Lopulta ihminen alkaa itse keskeytellä tekemisiään ja vilkuilee vähän väliä viestejä tai kännyä.
    Pitkään jatkuva aivojen väärinkäyttö kutistaa aivojen harmaata ainetta, mikä näkyy aivokuvantamisessa. Onneksi harmaan aineen kato on korjattavissa, kunhan antaa aivoille aikaa palautua pitkäjännitteisessä puuhailussa ja unessa, toteavat aivotutkijat professori Minna Huotilainen ja psykologian tohtori Mona Moisala. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.
    49 min
  • Näin syntyy ulkoiluvaate, josta sade ei pääse sisään, mutta hiki ulos
    Oletko ihmetellyt, mihin oikeastaan perustuu se, että ulkoilutakissa sade ei pääse sisälle, mutta hikipisarat kuitenkin ulos? Selvitimme millaisia materiaaleja ja kemiaa tekniset vaatteet sisätlävät.
    Suomessa on ilmaston ansiosta huippuunsa viritettyä teknisten vaatteiden tutkimusta, testausta ja valmistusta, Millaisia kalvoja ja pinnoitteita niihin käytetään? Kuinka vedenpitävyyttä ja hengittävyyttä mitataan? Miten ulkoiluvaatteiden ja ihon välistä rajapintaa tutkitaan? Voiko kehon lämpötasapainoon voi vaikuttaa muutenkin kuin vaatetuksella?
    Toimittaja: Minna Korhonen
    Haastateltavat: tuotekehittäjä Heli Sukki ja toimitusjohtaja Johanna Rämö / Foxa Oy
    erikoistutkija Kirsi Jussila ja johtava tutkija Sirkka Rissanen / Oulun Työterveyslaitos
    48 min
  • Tutkijat uskovat: enää noin 20 vuotta fuusiovoimalaan
    Loppuvuodesta 2022 tapahtui historiallinen läpimurto, kun kalifornialaistutkijat saivat voimakkaiden lasersäteiden avulla ensi kerran aikaan fuusioreaktion, joka tuotti enemmän energiaa kuin mitä sen tuottaminen kulutti. Nyt tämän lähes päästöttömän ja rajattoman energiamuodon uskotaan olevan todellisuutta jo parinkymmenen vuoden kuluttua.
    Eli mitä Kaliforniassa oikein käytännössä tehtiin, ja toteutuuko fuusion energiamurros todella? Mitä kaikkia haasteita onkaan vielä edessä?
    Haastateltavina ovat Lawrence Livermore National Laboratoryn läpimurtotutkimusta johtanut fyysikko Alex Zylstra, sekä Suomen fuusiotutkimusohjelman johtaja ja VTT:n johtava tutkija Tuomas Tala. Toimittajana on Pasi Toiviainen, ja lukijana Harri Alanne.
    49 min
  • Tekoäly perustuu todennäköisyyslaskentaan ja muokkaa itse itseään
    Tekoälybotti ChatGPT ehdotti tämän jakson kuvaustekstiksi seuraavaa:
    “Onko tekoäly yhtä pelottava kuin Terminaattori, vai voimmeko luottaa siihen auttamaan meitä tulevaisuudessa? Ohjelmamme aikana tarkastelemme, miten tekoäly toimii ja kuinka sitä käytetään eri aloilla. Joten istu mukavasti, nosta äänenvoimakkuutta ja valmistaudu syventymään tekoälyn kiehtovaan maailmaan. Toivomme, että saat uusia oivalluksia tekoälystä ja sen tulevaisuudesta.”
    Miten tekoäly toimii ja miten sen koodaaminen poikkeaa tavallisen tietokoneohjelman tekemisestä? Miten ohjelma oppii muuttamaan toimintaansa? Tekoäly ChatGPT osaa välillä vastata hyvinkin ihmismäisesti, mutta puhuu toisinaan täyttä palturia. Ja miten tekoälyohjelma voidaan opettaa esimerkiksi erottamaan kissa koirasta? Entä voiko tekoäly jossain vaiheessa saavuttaa tietoisuuden, ja mitä se voisi tarkoittaa?
    Haastateltavana on tekoälytutkija, professori Teemu Roos Helsingin yliopistosta. Kysymyksiin pääsee välillä vastaamaan myös tekoäly ChatGPT. Toimittaja on Mari Heikkilä.
    50 min
  • Miksi yläilmakehässä liitelee "vakoilupalloja"? Tämän me tiedämme stratosfääripalloista
    Tiedustelupalloksi epäilty kiinalainen stratosfääri-ilmapallo tuhottiin helmikuussa 2023 Atlantin yllä. Myös muita alkuun epäilyttäviä ilmapalloja liiteli Kanadan ja Yhdysvaltojen päällä. Mistä näitä palloja oikein ilmestyi yllättäen? Entä miksi mahdolliseen tiedusteluun tarkoitettuja palloja kannattaisi lähettää juuri Maan yläilmakehään?
    Kyse ei suinkaan ole mistään uudesta asiasta. Stratosfäärissä on tehty jo pitkään tutkimusta erilaisin ilmapalloin. Maan ja avaruuden välimaastosta näkee hyvin ylös ja alas, ja sieltä saa tärkeää tietoa ilmakehästä. Mutta nyt stratosfääriä hamutaan myös sotilaallisiin tarkoituksiin.
    Millaisia pallot ovat, mitä niillä tehdään ja miten stratosfääritutkimus on muuttumassa? Ja miksi Ruotsista lähetettävät pallot saavat aikaan ufohälytyksiä Lapissa?
    Haastateltavana Vincent Dubourg, joka on alan johtavan toimijan, Ranskan kansallisen avaruuskeskus CNES:in stratosfääripallo-osaston varajohtaja sekä Johanna Bergström Kiirunassa.
    Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.
    49 min
  • Mitä antiikin roomalaiset ajattelivat luonnosta – nautintoa vai hyötyä?
    Rooman valtakunta levisi laajalle ja kesti pitkään. Tunnemme eri lähteistä tutkijoiden ansiosta roomalaisten arkea ja elämää. Mutta nyt lähteet saavatkin vastata uuteen kysymykseen: miten antiikin ihmiset suhtautuivat luontoon? Oliko se vain ihana paikka, jossa hoidettiin terveyttä ja filosofoitiin vai pitikö sitä pelätä? Toisaalta antiikin Rooman vilskeestä haluttiin jo tuolloin maaseudulle luonnon rauhaan.
    Valtakunnan laajentuminen pohjoiseen toi roomalaisten ulottuville kosteat maat ja synkät metsät. Luonto piti kesyttää ja saada resurssit käyttöön ison valtakunnan tarpeisiin. Myös ensimmäisiä kriittisiä arvioita luonnonvarojen käytöstä antoi Naturalis Historia -tekstin kirjoittanut Plinius.
    Antiikin ihmisten suhteesta luontoon kertovat Suomen Rooman instituutin johtaja Ria Berg sekä Suomen Ateenan -instituutin tutkijaopettaja Antti Lampinen. Berg on tutkinut erityisesti Rooman keisariajan esinekulttuuria ja Lampinen puolestaan liikkuu tutkimuksissaan sekä kreikan että latinan kielen ja kirjallisuuden välillä.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    49 min
  • Geenin käsite muuttui – eliöiden monimutkaisuus saattaakin perustua RNA-geeneihin
    Tänä keväänä tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun suuri geeniperimää kartoittanut ihmisgenomiprojekti päättyi. Hankkeen jälkeen käsityksiä perimästä on korjattu ja geenin käsitekin on uudistettu.
    Ihmisellä on vain noin 20 000 proteiinia koodaavaa geeniä, paljon vähemmän kuin oletettiin. Tuolloin luultiin, että RNA-geenit olisivat vain pieni geenien erikoisryhmä, ja siksi oli yllätys, kun ihmiseltä niitä on löydetty peräti 40 000. RNA-geenien suuri määrä näyttäisi korreloivan eliön monimutkaisuuden kanssa. Onkin herännyt ajatus, selittävätkö juuri ne eliöiden kuten ihmisen kehittyneisyyttä. Myöskään roska-DNA:ksi aikoinaan kutsuttu DNA-alue ei ole roskaa, vaan sisältää lukuisia tärkeitä toimintoja.
    Haastateltavana ovat tutkimusjohtaja Mikko Frilander Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista ja genetiikan professori Harri Savilahti Turun yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    49 min
  • Sähkön hinta kriisiytti monen talouden – millaisia ratkaisuja on edessä?
    Kriisitalvi nosti sähkön hinnan hurjiin lukemiin ja ihmiset saivat syksyn ja alkutalven aikana jopa kymmenkertaisia sähkölaskuja. Sähkön hinta on poukkoillut tavalla, jota ei ole ennen nähty.
    Ovatko sähkömarkkinat rikki, eivätkö ne toimi kriisitilanteessa? Entä mitä pitäisi tehdä, jotta emme joutuisi vastaavaan tilanteeseen tulevina talvina?
    Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaa, että sähkön käyttöä pitää tulevaisuudessakin tehostaa, mutta se ei välttämättä tarkoita elämän kurjistumista. Uudet energiaratkaisut voivat tuoda tulevaisuudessa helpotusta sähkön hintaan.
    Teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto yliopistosta on pohtinut tulevaisuuden energiakysymyksiä pitkän uransa aikana. Hänellä on tarjota ratkaisuja tulevaisuuden energiajärjestelmään. Energiaa koskevia päätöksiä ei pitäisi enää tehdä teollisuuden tarpeista, kuten nyt, vaan huomioiden yhteiskunnan etua ja kuluttajan asemaa. Kuinka tämä ratkaistaan käytännössä?
    Toimittajana on Pirjo Koskinen.
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.