Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Jätevesi paljastaa taudit poliosta koronaan, bilehuumeiden kulutushuiput ja ongelmakäyttäjien huumevalikoiman
    Koronan ja noroviruksen sekä bilehuumeiden aaltoilut näkyvät viemärivesistä. Jätevesistä seurataan tautimikrobien, huumeiden ja lääkkeiden määriä. Poliovirusta on vahdittu jo 60 vuotta ja vahditaan jatkossakin. Seurannassa on myös Covid-19.
    Vaikka polio on rokotuksilla hävitetty ihmiskunnasta, niin seurantaa tarvitaan, jotta sen paluu voidaan estää. Uusi tulokas, covid-19 -koronavirus, tarttuu helposti ja leviää nopeasti, joten se on viikottaisessa seurannassa. Bakteerien antibioottiresistenssiä tutkitaan kerran vuodessa, ja se riittää hitaan resistenssipandemian seurantaan.
    Jätevesien mikrobisoppaa tutkivat johtava asiantuntija Tarja Pitkänen ja oikeuskemiayksikön päällikkö Teemu Gunnar, molemmat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Ohjelman toimittaa Leena Mattila.
    48 min
  • Onko meillä vapaata tahtoa vai onko toimintamme ennalta määrättyä hiukkasten liikettä?
    Kun nyt kerran päätit lukea tämän tekstin, mietipä hetki, missä syntyi lukemiseen johtava päätös. Saatat ajatella, että teit päätöksen omasta vapaasta tahdostasi. Mutta mistä tuo tahto kumpusi?
    Vapaan tahdon olemusta ovat miettineet tutkijat ja ajattelijat kautta aikojen. Kaikki maailmassa on lähtöisin alkuräjähdyksessä syntyneistä hiukkasista, myös me ihmiset. Hiukkasten liikkeet noudattavat fysiikan lakeja. Onko siis toimintamme ennalta määrättyä, hiukkasten liikkeistä johtuvaa? Tätä pohditaan Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvistin kanssa.
    Vapaaseen tahtoon kuuluu, että ihminen voi päättää omista liikkeistään. Tietyissä neurologisissa tiloissa tämä ei toteudu. Esimerkiksi vieraan käden oireyhtymässä käsi liikkuu hallitsemattomasti omia aikojaan. Turun yliopiston apulaisprofessori, neurologi Juho Joutsa on etsinyt aivoista vapaaseen tahtoon liittyviä rakenteita. Miten paljon ihmisen toiminta on vain sähkökemiallisten ja biologisten reaktioiden seurausta — ja olemmeko vastuussa?
    Haastateltavina Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist sekä Turun yliopiston apulaisprofessori, neurologi Juho Joutsa. Toimittajana on Mari Heikkilä.
    50 min
  • Kuhaisä hoitaa jälkikasvuaan ja tuntee aitoa iloa – kaloilla on rikas tunne-elämä
    Piilossa pinnan alla tapahtuu paljon enemmän kuin kuvittelemme. Kaloilla on mitä ihmeellisimpiä lisääntymistapoja ja niiden tunne-elämä on paljon monisyisempää kuin usein ajatellaan. Nykytutkimus tietää myös, että kaikki kalat tuntevat iloa, niillä on jonkinlaista päättelykykyä ja jotkut osaavat jopa laskea. Osalla kaloista on kavereita ja koralliriuttojen puhdistajakalat tuntevat asiakkaansa yksilöllisesti. Tiedossa on draamaa, jos palveluista tai hoitoontulojärjestyksestä poiketaan.
    Maapallolla on valtavasti kalalajeja, enemmän kuin muita selkärankaislajeja yhteensä. Kalat elävät kuitenkin niin erilaisessa todellisuudessa kuin me ihmiset, että ei ole ihme, että ne on pitkään ymmärretty väärin.
    Haastateltavana Korkeasaaren kuraattori Ulla Tuomainen ja eläinten käyttäytymistieteen tohtori Helena Telkänranta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.
    49 min
  • Ihmisen ”näkökyky” paranee hyperspektrikuvantamisella – saamme kuudennen aistin
    Ihmisen kyky nähdä valoa, tiettyä sähkömagneettisen säteilyn aallonpituusaluetta, on perin kapea. Mutta hyperspektrikuvantaminen tuo laajan sähkömagneettisen säteilyn alueen ”näkyville” ja hyödynnettäväksi eri aloilla. Jokaisella molekyylillä on oma ainutlaatuinen spektrin sormenjälkensä, jonka avulla voidaan paljastaa väärennökset ja huumeet, saada selville hedelmien kypsyys, diagnosoida ihosyöpä ja tunnistaa saasteet sekä paljon muuta.
    Tutkimusta hyperspektrikuvantamisesta tehdään VTT:ssä, jossa on kehitetty muun muassa maailman pienin hyperspektrikamera. Ryhmää vetää erikoistutkija Antti Näsilä. Hän avaa työtä tutkimusryhmässä, jossa fyysikoiden ja insinöörien lisäksi töitä tekevät kellosepät ja mekaniikkasuunnittelijat. Toimittaja Teija Peltoniemi pääsi käymään myös optiikkalaboratoriossa, jossa selvitettiin tuotteiden aitoutta.
    VTT:n tutkimus hyperspektrikuvantamisessa alkoi kolmisenkymmentä vuotta sitten, ja mukana oli jo silloin Esko Herrala. Hän perusti 1990-luvulla kahden kollegansa kanssa Specim Oy:n, jossa toimii vanhempana asiantuntijana. Yritys keskittyy hyperspektrimenetelmässä viivakuvaukseen. Mitä sillä saadaan aikaan?
    48 min
  • Pahamaineiset vitaliaanimerirosvot toimivat myös Suomen rannikolla
    Tiesitkö, että Korsholman linna Vaasan kupeessa toimi muutaman vuoden merirosvolinnana? Vitaaliveljet, joita myös vitaliaaneiksi sanottiin, ryöstivät kauppalaivojen lasteja ja hukuttivat miehistön jäseniä Itämerellä 1300-luvun lopussa ja 1400-luvun alussa. Vitaliaanimerirosvot harjoittivat ammattiaan myös Ruotsin Itämaan eli nykyisen Suomen länsirannikolla, ja heidän raakuuksiaan pelättiin myös täällä.
    1300- ja 1400- lukujen vaihde oli levotonta aikaa Itämerellä. Tanskan kuningatar ja Ruotsin kuningas sotivat keskenään, ja soppaa hämmentämään tulivat nuoret alhaisaateliset miehet Pohjois-Saksasta. Heistä muodostui vitaliaanien merirosvojoukko, joka rellesti kaikkialla Itämerellä.
    Ohjelmassa kerrotaan kuuluisista vitaliaanipäälliköistä, kuten Pohjois-Saksassa sankariksi nostetusta juomarista nimeltä Klaus Störtebeker. Toinen saksalainen merirosvopäällikkö Otte Peccatel, vaikutti Korsholman linnassa, jota vitaaliveljet pitivät yhtenä tukikohtanaan.
    Millaista yhteistyötä Itämaan asukkaat merirosvojen kanssa harjoittivat? Millaista oli Itämeren merirosvojen arki? Entä minkä takia juuri keskiajan Itämerelle syntyi kaikkien pelkäämä merirosvojoukko?
    Haastateltavina kirjailija Juha Ruusuvuori sekä arkeologi Ilari Aalto Turun yliopistosta. Toimittajana on Riikka Suikkari.
    49 min
  • Kvanttilaskenta – näin se tapahtuu ja näin se saattaa mullistaa elämämme
    Kvanttitietokoneasiantuntija Mikael Johansson on vilpittömän innostunut kvanttilaskennasta, kvanttitietokoneista ja superpositiosta. Hän selittää, mistä tässä uudessa tietojenkäsittelyn lajissa oikeasti on kyse.
    Tiedeykkösessä hypätään lypsykoneelta kuulostavan tietokoneen sisälle ja selitetään kvanttilaskennan perusteet.
    Mitä kubitit ovat? Kuinka niillä voi laskea? Miten toimii kvanttisiru? Kuinka kvanttitietokoneita voi ohjelmoida?
    Arkijärjen vastainen tietojenkäsittely on suuri lupaus tulevaisuuden supertehokkaasta tietojenkäsittelystä. Tällä haavaa tiedetään, että kvanttitietokoneet toimivat, mutta niiden ongelma on se, että ne laskevat koko ajan väärin. "Ne ovat fyysikon unelmia, mutta insinöörin painajaisia", kuten Johansson toteaa puolivakavissaan.
    Lisäksi katsotaan kohti tulevaa, aivan uudenlaiseen kvanttitietokoneet yhdistävään tietoverkkoon, internetiin steroideilla, ja kisaan perinteisten ja kvanttitietokoneiden välillä.
    Toimittaja Jari Mäkinen kävi tapaamassa Mikael Johanssonia Keilaniemessä CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen tieteellisen laskennan tiloissa.
    Syyskuun 2022 aikana suomalaisille tutkijoillle on avautumassa mahdollisuus tehdä yhdistettyjä laskuja Lumi supertietokoneella ja Helmi kvanttitietokoneella. Helmi, josta puhutaan myös tässä Tiedeykkösessä, on VTT:n ja IQM:n rakentama Suomen ensimmäinen kvanttikone, joka sijaitsee Micronovassa VTT:n tiloissa.
    50 min
  • Koronapandemia opetti ymmärtämään paremmin viruksia ja näkemään merkkejä tulevista epidemioista
    Kun valkosipulin myynti lähti Kiinassa nopeaan kasvuun vuoden 2020 alussa, alkoivat tutkijat epäillä pahinta. Pandemian ensiaskelet huomattiin, mutta sitä ei voinut enää pysäyttää. Mitä opimme koronapandemiasta ja tulevien pandemioiden ennusmerkeistä?
    Ihmisen elimistön immuunipuolustuksella eli vastustuskyvyllä on tärkeä rooli taistelussa tappavia viruksia vastaan. Miten immuunipuolustuksen ominaisuudet voidaan valjastaa tauteja vastaan?
    Entä voisiko kehomme immuunipuolustuksen toimintatavasta ottaa oppia, jos kehitämme koko maapallon kattavaa varoitusjärjestelmää? Tällainen "planetaarinen immuunipuolustus" seuraavan tappavan viruksen varalta on kehitteillä, myös Suomessa.
    Haastateltavina ovat Turun yliopiston immunologian professori Sirpa Jalkanen, Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri sekä Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela. Toimittajana on Niina Melanen.
    48 min
  • Lentoturvallisuus on järjestelmällisen työn tulos - silti lentäminen pelottaa monia
    Lentäminen oli 1900-luvun alussa huimapäiden harrastus. Ensimmäiset lentomatkustajat otettiin mukaan postikoneisiin, mutta onnettomuuksia tapahtui paljon. Alkoi lentoturvallisuuden kehitys, joka pian viritettiin huippuunsa – jopa niin, että se on muokannut käsitystämme onnettomuuksiin varautumisesta ylipäätään.
    Tekniikan kehittämisen rinnalle on otettu mukaan psykologinen ymmärrys siitä, miten ihminen vaaratilanteessa käyttäytyy. Kuinka miehistön keskinäistä vuorovaikutusta on sen perusteella pyritty kehittämään?
    Mitä keinoja on opittu käyttämään, jotta turvallisuusriskit minimoitaisiin?
    Lentäminen on kehitetty niin turvalliseksi, että taksimatka kentälle on monin verroin vaarallisempaa kuin itse lentomatka. Miksi lentämisen pelko istuu tästä huolimatta ihmisissä edelleen niin syvässä? Miten lentopelko suhteutuu muihin fobioihin?
    Asiantuntijoina ovat tutkijatohtori Raine Haikarainen Helsingin yliopiston ETAIROS-hankkeesta, psykologi ja aivotutkija Lauri Nummenmaa Turun yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.
    49 min
  • Aivot kärsivät ilmansaasteista - kannattaako lenkkeily ruuhkateillä?
    Valtaosa maapallon väestöstä altistuu ilmansaasteille. Maailman terveysjärjestön mukaan ne aiheuttavat jopa viisi miljoonaa kuolemaa vuodessa. Aivojen kannalta ilmansaasteet vaikuttavat epäedullisesti keskushermostoon, ja aiheuttavat aivoja rappeuttavia sairauksia. Dementian riski on suurempi isojen teiden läheisyydessä.
    Meksikossa, jossa on korkeat ilmansaastepitoisuudet, on tehty pelottavia havaintoja. Tutkittaessa esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa kuolleiden aivoja on aivoista löydetty amyloidiplakkeja, jotka ovat tyypillisiä Alzheimerin taudissa. Eläinkokeista tiedetään, että muisti heikkenee ilmansaasteiden vaikutuksesta, sekä ahdistunut ja depressiivinen käytös lisääntyy.
    Liikunta puolestaan suojelee aivoja. Oppiminen ja muisti kohenevat. Mutta kannattaako liikkua korkeissa ilmansaastepitoisuuksissa? Neurology-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat panivat merkille, että reipas liikunta jopa kohtalaisen ilmasaastekuormituksen alueella saattaa vähentää tai poistaa liikunnan edullisia vaikutuksia aivoihin.
    Haastateltavana apulaisprofessori Katja Kanninen, joka johtaa sairauden neurobiologia -ryhmää Itä-Suomen yliopistossa, sekä samasta yliopistosta liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen. Kanninen valottaa myös pitkittyneen koronataudin vaikutuksia aivoissa. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    49 min
  • Tiedeykkönen
    Ajankohtainen tiedeohjelma tutkii aikamme ilmiöitä tieteen näkökulmasta ja lisää ymmärrystä itsestämme ja maailmasta.
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.