Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Naton varhainen historia on yllättävän monivaiheinen ja eripurainen
    Nato oli alun perin pelkkä USA:n Britannian ja Ranskan välinen paperi. Vuonna 1949 perustettu Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato syntyi vastaamaan Neuvostoliiton turvallisuusuhkaan. Mutta miksi vielä vuonna 1945 yhdessä aseveljinä taistelleiden liittoutuneriden keskinäiset välit kehittyivät näin nopeasti vastakkainasetteluksi ja vihollisuudeksi? Entä kuinka täpärällä Pohjois-Atlantin liiton hajoaminen on ollut sisäisiin riitoihin?
    Suomen päätös liittyä puolustusliittoon päätti lähes ikuiselta tuntuneen keskustelun Nato-optiosta. Minkälainen on ollut suomalaisen Nato-keskustelun historia ja minkälaisin äänenpainoin ja keinoin liittymistä on kannatettu ja vastustettu?
    Haastateltavina ovat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma sekä suomalaisesta Nato-keskustelusta väitöskirjan tehnyt tutkija Iro Särkkä Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.
    49 min
  • Lähi-idän yksinvaltias Nebukadnessar II osasi käyttää propagandaa suvereenisti hyväkseen
    Nebukadnessar II on yksi maailmanhistorian vaikuttavimpia hallitsijoita, jonka nimi on edelleen, 2500 vuotta myöhemmin, ihmisten tiedossa. Nebukadnessar hallitsi muinaista Uus-Babyloniaa klassisin diktaattorin ottein. Hän sai valtakuntansa loistamaan, mutta hänen valtaviin rakennusprojekteihinsa tarvittiin suunnaton määrä pakkosiirrettyjä ihmisiä.
    Nebukadnessarin oma käsitys itsestään olikin varsin toinen kuin se kuva, mikä hänestä piirtyy Raamatun sivuilta. Mikä kuva Nebukadnessarista vastaa parhaiten totuutta? Millainen hallitsija Nebukadnessar oikeastaan oli?
    Haastateltavat: Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen sekä assyriologi ja muinaisen Lähi-idän kielten ja kulttuurien tutkija Tero Alstola. Toimittaja: Riikka Suikkari.
    Suomen kansallismuseossa on parhaillaan näyttely Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään, jonka se on toteuttanut yhdessä Helsingin yliopiston Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön ja Keski-Suomen museon kanssa. Näyttely on esillä Kansallismuseossa 4.9.2022 asti, jonka jälkeen se nähdään Keski-Suomen museossa 15.10.2022–1.1.2023.
    45 min
  • Merenkurkun satelliittihanke: piensatelliitin avaruusdataa kansalaisten tarpeisiin
    Yleensä isot toimijat lähettävät satelliitteja avaruuteen, mutta nyt pohjalaismaakunnat Merenkurkun molemmin puolin, Pohjanmaa ja Västerbotten, lähettävät ikioman satelliitin avaruuteen vuoden 2023 alussa. Kymmenen suomalaisen ja ruotsalaisen yliopiston ja korkeakoulun tutkimushanketta vetää Vaasan yliopisto ja professori Heidi Kuusniemi.
    Ainutlaatuista on, että satelliitin lähettämä avarauusdata on kaikille avointa. Tarkoitus on osallistaa alueen yritykset, koululaiset ja järjestöt mukaan uuteen avaruustalouteen ja keksimään uusia kohteita avaruusdatan käytölle. Uusi avaruustalous saapuu siis Pohjanmaalle.
    Avaruusdatan avulla metsätaloudessa voidaan kartoittaa metsätuhoja, logistiikassa pysytään jäljittämään kuljetuksia. Merenkurkun satelliittitutkimus tulee tarjoamaan dataa myös sisätilapaikannukseen. Kaikkia hyödyntämiskohteita ei vielä edes osata aavistaa.
    Toimittaja Teija Peltoniemi tapasi Vaasassa apulaisprofessori Petri Välisuon, joka tutkii satelliittipaikannustekniikoita. Mukana myös tutkimusprojektin vetäjä professori Heidi Kuusniemi, projektikoordinaattori Johanna Haveri sekä laboratorioinsinööri Jaakko Yliaho ja projektitutkija Kannan Selvan.
    49 min
  • Polttaminen loppuu ja kaikki sähköistyy – kriisiaika kiihdyttää siirtymää
    Venäjän sota on havahduttanut huomaamaan, miten tärkeää on energiantuotannon omavaraisuus ja huoltovarmuus. Se on kiihdyttänyt halua luopua fossiilisista polttoaineista. Suomessa tilanne on parempi kuin maakaasusta riippuvaisessa Saksassa, mutta miltä näyttää tulevaisuus?
    Näköpiirissä on, että polttaminen tulee loppumaan. Tulevaisuuden ratkaisut tulevat perustumaan uusiutuvaan sähköön ja energian varastointiin. Aurinko- ja tuulisähkö vähentävät kasvihuonepäästöjä, mutta myös parantavat energiaomavaraisuutta. Uudet varastointimenetelmät ottavat energiaa talteen hyvän sään aikana. Niitä testataan myös Suomessa.
    Mutta jos tulevaisuudessa kaikki tehdään sähköllä, miten kylmässä Suomessa saadaan asunnot lämpiämään ja saadaan energiaa pitkille lennoille?
    Haastateltavana: Energiatehokkuuden professori Jero Ahola, LUT-yliopisto sekä väitöstutkija Tuomas Vanhanen, Tampereen yliopisto
    Toimittaja on Mari Heikkilä.
    49 min
  • Selän hyvinvointia voi edistää – tutkimuksen mukaan pilates- ja joogatyyppiset liikkeet auttavat
    Meistä suuri osa kärsii tai on jossain vaiheessa elämäänsä kärsinyt selkäkivuista. Usein alaselkä reagoi kuormitukseen tai huonoihin asentoihin, koska sinne kohdistuvat monet voimat ja vipuvarret ovat pitkät.
    Yleensä selkäkivulle ei löydy mitään selitystä, ja vaiva tapaa uusiutua ja pitkittyä. Mutta se tiedetään, että liikunta auttaa vahvistamaan selkää. Minkälainen liikunta? Laaja yhdistetty analyysi, jossa oli mukana 21 000 yli neljä kuukautta selkäkivusta kärsinyttä potilasta, kertoo, että pilates ja joogatyyppinen harjoittelu sekä McKenzie-terapia lievittivät selkäkipua ja kohensivat selän hyvinvointia parhaiten.
    Artikkelissa Nämä kuusi liikettä edistävät selän hyvinvointia – katso ja kokeile yle.fi/tiede-sivulla Selkäliiton puheenjohtaja Marjo Rinne ohjaa harjoitukset. Toimittaja Teija Peltoniemi haastatteli häntä Tiedeykköseen kuin myös terveystieteiden tohtoria Sinikka Kilpikoskia, joka kertoo nk. McKenzie– eli MDT-menetelmän vaikutuksista selkään.
    48 min
  • Etruskit olivat ennustajakansaa, mutta sotien voittajapuolia he eivät etukäteen nähneet
    Italian ensimmäisen korkeakulttuurin etruskien ydinalue sijaitsi Rooman ja Firenzen välillä. Heidän historiansa alkoi 900-luvulla eaa. ja jatkui aina ajanlaskumme alkuun asti.
    Etruskit vaikuttivat suuresti roomalaisiin, jotka alkoivat saada 400-luvulta eaa alkaen yhä enemmän valtaa Italiassa. Etruskit olivat taitavia rakentajia ja kehittivät mm. aidon holvin, jota tarvittiin roomalaisissa siltamaisissa vesijohdoissa eli akvedukteissa. Samaa rakennetta käytetään edelleen mm. siltojen ja kirkkojen rakentamisessa.
    Etruskeja pidetään usein salaperäisinä sen vuoksi, että heidän kielensä on omaperäinen, ja heidän tekstinsä sisältävät yhä edelleen monia arvoituksia. Antiikintutkija ja etruskologi Jorma Kaimio on ansioitunut erityisesti kielentutkimuksessa. Kuulemme hänen uusimmasta piirtokirjoitustutkimuksestaan, joka julkaistaan pian.
    Ohjelman toinen haastateltava on Suomen Rooman instituutin Villa Lanten intendentti Simo Örmä, jonka toimittaja Riikka Suikkari tapasi Roomassa.
    48 min
  • Testosteroni tekee miehestä machon – samalla se on ikkuna miehen terveyteen
    Kun miehet pantiin tutkimuksessa Porschen rattiin, testosteronitasot nousivat. Kun samoille miehille annettiin Toyota Corolla, testosteronitasot laskivat.
    Hevirokin diggareilla on tutkitusti korkeampi testosteroni kuin niillä, jotka pitävät jatsista ja klassisesta. Uskonnollisilla miehillä on puolestaan matalammat testosteronitasot kuin ei-uskonnollisilla.
    Mitä enemmän testosteronia, sitä dominoivampi, aggressiivisempi, statushakuisempi ja riskialttiimpi mies.
    Testosteronitasojen yleinen laskusuunta aikaisempiin sukupolviin nähden on kuitenkin huolestuttavaa, sillä se heikentää tutkitusti miehen henkistä ja fyysistä terveyttä.
    Mistä tämä johtuu? Entä miten painonhallinta ja hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit vaikuttavat miehen siemennesteen laatuun ja sukuviettiin?
    Haastateltavat: Testosteronin vaikutuksia vuosikymmeniä tutkinut fysiologian emeritusprofessori Ilpo Huhtaniemi sekä miesten lisääntymisterveyttä tutkiva dosentti Antti Perheentupa Turun yliopistosta. Toimittajana Niina Melanen.
    Huomautus 6.5.2022: Ohjelmassa toimittaja käyttää vanhentunutta käsitettä "transseksuaali". Oikea käsite on "transsukupuolinen".
    45 min
  • Kun taivas pimeni vuonna 536: myöhäisantiikin hämärä kausi kesti puolitoista vuotta
    Myöhäisantiikin ihmiset kokivat kummia, kun taivas hämärtyi oudon sumuharson taakse peräti vuoden tai puolentoista ajaksi. Vuoden 536 luonnonilmiön syytä ei ole vieläkään pystytty varmuudella selvittämään.
    Tapahtumista on säilynyt useita aikalaiskuvauksia Välimeren maista. Myös auringon pimentymistä välittömästi seuranneina vuosina sekä Itä- että Länsi-Rooman asukkaat kokivat useita vitsauksia. Monin paikoin nähtiin nälkää ja lisäksi mahtavan imperiumin ovella kolkutteli keisari Justinianuksen mukaan nimetty rutto.
    Mikä luonnontieteellinen ilmiö aiheutti nk. vulkaanisen talven? Olisiko se tulivuori, koska onhan jokaisella tulivuoren purkauksella oma sormenjälkensä. Toisaalta arkeologit ja humanistit vaikuttavat olevan kiinnostuneempia kyseisestä vuodesta ja sen seurauksista kuin luonnontieteilijät.
    Haastateltavina ovat historioitsija ja antiikintutkija Maijastina Kahlos, joka on tällä hetkellä vierailevana tutkijana Cambridgen yliopistossa sekä tulivuoritutkija, geologi Paavo Nikkola. Toimittajina ovat Riikka Suikkari ja Teija Peltoniemi.
    48 min
  • Kuinka ylipäänsä ymmärrämme toisiamme? Vauvojen kyky tulkita kasvoja antaa vastauksia
    Vauvat tunnistavat vanhempansa jo muutaman tunnin kuluttua synnytyksestä. Vastasyntyneellä ei kuitenkaan vielä ole aivoissa kasvoihin erikoistuneita alueita, toisin kuin aikuisilla. Miten kasvojen prosessointi aivoissa kehittyy ensimmäisen vuoden aikana?
    Kuinka ylipäänsä voimme ymmärtää toinen toisiamme? Ihmisen sosiaalisuus on monimutkainen ilmiö tieteelle, varsinkin aivotutkimukselle. Sosiaalisuus on kuitenkin niin keskeinen tekijä aivojen toiminnan kannalta, että sitä on pakko tutkia, jotta aivojen toimintaa voi ylipäänsä ymmärtää. Toisaalta aivojen toiminnasta on löydetty muutama keskeinen periaate, jotka määrittävät myös sosiaalista vuorovaikutusta.
    Haastateltavina akateemikko, neurotieteilijä Riitta Hari, emeritusprofessori Aalto yliopistosta sekä apulaisprofessori Jukka Leppänen Turun yliopistosta. Toimittaja Pirjo Koskinen.
    49 min
  • Pääsiäiskertomuksen hyvikset ja pahikset
    Piinaviikon tapahtumiin osallistui Uuden testamentin mukaan lukuisia henkilöitä. Päähenkilön eli Jeesus Nasaretilaisen lisäksi Raamatun lehdillä vyörytetään viikon kuluessa lukuisia henkilöhahmoja, jotka ovat yhä edelleen, 2000 vuotta myöhemmin, kristityille ainakin etäisesti tuttuja.
    Koko ajan tihentyvään tapahtumasarjaan osallistuvat mm. pelokas Simon Pietari, epäilevä Tuomas sekä kertomuksen pahis eli Juudas Iskariot. Erityisen tärkeässä roolissa on Magdalan Maria, Jeesuksen uskollinen seuraaja, joka oli tälle erityisen läheinen.
    Haasteteltavina ovat Kuopion hiippakunnan emerituspiispa, eksegetiikan dosentti Wille Riekkinen sekä Helsingin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan dosentti ja yliopistonlehtori Outi Lehtipuu. Toimittajana on Riikka Suikkari.
    Entä kuinka hyvin sinä tunnet hiljaisen viikon ja pääsiäisen henkilöt? Se selviää ohjelmaan liittyvän testin avulla.
    Suikkari on toimittanut myös Tiedeykkösen Jeesus Nasaretilaisesta. Sen voi kuunnella täältä:
    47 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.