Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Venäläisille Ukraina, Valko-Venäjä ja Venäjä ovat itäslaavilainen veljesperhe
    Venäläisten, ukrainalaisten ja valkovenäläisten sanotaan usein muodostavan itäslaavilaisen sisaruskansaperheen. Kielten samankaltaisuus on tunnettua - samoin se, että monilla on sukua ja perhettä rajojen yli. Nämä seikat yhdistävät luonnollisesti kaikkia itäslaaveja. Ukrainassa käytävä sota on kuitenkin asettanut näiden kansojen sisaruuden uuteen valoon.
    Milloin ajatus itäslaavien keskinäisestä veljeydestä on syntynyt? Ketkä veljeskansan tarinaa kertovat? Minkälainen on ortodoksikirkon rooli tässä narratiivissa? Erityinen katse luodaan valkovenäläisiin, jotka jäävät sivuun Venäjän ja Ukrainan kerätessä maailman huomion. Haastateltavina ovat Aleksanteri-instituutin tutkija Elina Kahla, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkimus Miro Leporanta sekä Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silván. Toimittajana on Ville Talola.
    49 min
  • Seksuaalivalinta on huikentelevaista — jo Darwin tajusi sen voiman
    Jo evoluutioteorian kehittänyt Charles Darwin tajusi, ettei pelkkä luonnonvalinta eli lajin hyvä sopeutuminen elinympäristöönsä riitä selittämään eliölajien kehitystä. Luonnonvalinnan rinnalla toinen vahva evoluutiota ajava tekijä on seksuaalivalinta.
    Monesti naaraat valitsevat lisääntymiskumppaninsa tiettyjen uroksen piirteiden perusteella,
    esimerkiksi komean pyrstön tai mahtavan lauluäänen avulla. Joskus näiden mieltymysten vuoksi vallitseviksi saattavat nousta luonnonvalinnan kannalta suorastaan käsittämättömät suuntaukset. Yksi esimerkki on riikinkukon valtava pyrstö. Ihmisen seksuaalivalinnassa on paljon samoja alkukantasia piirteitä kuin muillakin eläimillä.
    Haastateltavana on Helsingin yliopiston riistaeläintieteen dosentti, tietokirjailija Petri Nummi, joka on kirjoittanut toimittaja Pirjo Koskisen kanssa teoksen Lisääntymisen vimma. Toimittaja on Mari Heikkilä.
    49 min
  • Mitä on tiedon huoltovarmuus ja miksi tarvitsemme sitä juuri nyt?
    ”Tieto on valtaa, ja tietämättömyys on siunaus”, näin pohtii professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta Tiedeykkösessä. Materiaalinen huoltovarmuus on tuttu asia meille suomalaisille. Kriisin tullen meillä on viljaa varastoissa ja öljyä kallioissa, mutta tämä ei enää riitä. Globaali toimintaympäristö muuttuu nopeasti, päätöksenteko on monimutkaista, ja sosiaalinen media haastaa tietoa ja tietämättömyyttä sekä perinteistä kriisivalmiutta. Siksi Suomen Akatemia päätti rahoittaa neljän yliopiston ja korkeakoulun tiedon huoltovarmuuden tutkimushanketta. Sitä vetää Vaasan yliopiston vararehtori, professori Annukka Jokipii.
    Koronapandemia oli yksi kimmoke tälle tutkimushankkeelle. Perinteiset yhteiskunnan hallinta- ja sääntelystrategiat sekä valmiusrakenteet eivät pysyneet koronatoimenpiteiden vauhdissa mukana. Kuinka tiedon huoltovarmuus jalostuu monipuoliseksi yhteiskunnalliseksi kyvykkyydeksi, jossa kansalaisilla on selkeä rooli?
    Miksi soteuudistuksen valmistelu vuosina 2015-19 tarjoaa huonon esimerkin tiedon huoltovarmuudesta, kun taas tiedustelulain valmistelu hyvän esimerkin? Asiasta tietää Itä-Suomen professori Anssi Keinänen.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    49 min
  • Kuorolaulu kunniaan - yhdessä laulaminen aktivoi aivoja ja lisää terveitä ikävuosia
    Homo sapiensilla on outo kyky nauttia musiikista, mutta miksi evoluutiossa on kehittynyt moinen ominaisuus? Lisäksi varsinkin laulun kuuntelu aktivoi aivoja ja nopeuttaa aivovauriosta kuntoutumista. Tutkijat ovat päätelleet, että Neanderthalin ihmiset kommunikoivat laulamalla jo ennen puheen kehittymistä. Laulettuna musiikki onkin tehokkaampi aivojen aktivoija kuin pelkkä musiikki ja paras teho saadaan, kun lempilauluja lauletaan yhdessä. Kuorolaulajilla onkin muita korkeampi eliniänodote Suomessa.
    Aivomme kuulevat puheen, musiikin, sahan tai liikenteen eri tavalla. Musiikki ja laulu vaikuttavat tunteisiin ja yhteisöllisyyyteen. Tiedeykkösessä pohditaan musiikin ja puheen vaikutuksia. Vieraina ovat aivoja tutkivat neuropsykologian apulaisprofessori Teppo Särkämö ja psykologian tutkijatohtori Lilli Kimppa Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila.
    49 min
  • Hiukkasfysiikka ja huipputekniikka lyövät kättä Cernin kiihdyttimissä
    Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNissä oleva LHC on maailman suurin ja tehokkain laite atomimaailman yksityiskohtien tutkimiseksi. Protonit kiitävät 27 kilometriä pitkän hiukkaskiihdyttimen sisällä lähes valon nopeudella ja niitä törmäytetään toisiinsa neljän kerrostalon kokoisen tutkimuslaitteen sisällä.
    Herkät ilmaisimet havaitsevat törmäyksissä syntyviä uusia hiukkasia. Eräs merkittävimmistä löydöistä on mystinen Higgsin hiukkasen.
    Hiukkastörmäyksissä tilanne on vähän sama kuin silmänräpäys alkuräjähdyksen jälkeen. Silloin maailmankaikkeudessa oli ainetta ja antiainetta, jotka tuhosivat toisiaan, mutta jostain kumman syystä ainetta oli hieman enemmän ja siksi esimerkiksi me olemme täällä. Törmäysten avulla LHCb-kokeella voidaan yrittää löytää syytä siihen, miksi aineissa oli tämä epäsuhta.
    Pian LHC tahkoaa tuloksia vieläkin tehokkaammin, kun se hyrähtää nyt keväällä uudelleen käyntiin viritettynä. Edessä on vielä lisää parannuksia, mutta fyysikoiden mielessä on myös aivan uusi laite, satakilometrinen monsteri atomien särkemiseen yhä pienemmiksi osiksi.
    Toimittaja Jari Mäkinen vieraili CERNissä helmikuussa ja tapasi siellä useita tutkijoita sekä insinöörejä. Ohjelmassa mukana ovat mm. Antti Ollila, Rende Steerenberg, Mikko Karppinen ja Richard Jacobsson.
    49 min
  • Pelien lumo — mikä videopelaamisessa on niin koukuttavaa?
    Maailman terveysjärjestö WHO lisäsi vuonna 2022 ICD-tautiluokitukseen uuden sairauden: pelihäiriön eli toiminnallisen riippuvuuden videopelaamisesta. Samaan aikaan osalle pelaajista e-urheilusta on tullut ammatti — eli miten pelaamiseen oikein pitäisi suhtautua?
    Jyväskylän yliopiston tutkija Veli-Matti Karhulahti sai Euroopan komission ERC-rahoituksen pelaamisen terveysvaikutuksen selvittämiseen. Missä menee raja mukavan viihdykkeen ja riippuvuuden välillä kulkee ja mikä tekee pelaamisesta niin koukuttavaa. Milloin pitää olla huolissaan? Puhumme myös e-urheilusta ja kryptopelaamisesta, joista voi tulla jopa elinkeino.
    Pelillistämisen professori Juho Hamarin Tampereen yliopistosta pohtii mihin kaikkeen arkipäiväisiin asioihin pelien viihdyttävyyttä ja koukuttavuutta nykyisin hyödynnetään — ja miltä tulevaisuus näyttää. Käykö niin, että kaikki elämässä lopulta lasketaan pelipisteinä tai virtuaalivaluuttana?
    Toimittaja Mari Heikkilä.
    49 min
  • Rikkihappoa yläilmakehään – voisiko geoengineering pelastaa meidät ilmastokriisiltä?
    Voisiko maapallon lämmennyttä ilmastoa korjata heijastamalla auringonsäteet takaisin avaruuteen vaikkapa pilviä valkaisemalla tai riikkihapon avulla? Näitä keinoja kutsutaan geoengineeringiksi eli ilmaston tarkoitukselliseksi muokkaamiseksi. Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuorein raportti kertoo selvin sanoin, että ihmiskunnalla alkaa olla käsillä viimeiset hetket saada hiilidioksidipäästöt kuriin, jos täysi ilmastokatasrofi aiotaan välttää. Olisiko ilmastonmuokkaus osa ratkaisua?
    Ilmastonmuokkaus auringonvaloa heijastamalla voisi oikealla hetkellä käytettynä olla keino välttyä ilmaston peruuttamattomilta keikahdupisteiltä, kuten Amazonin sademetsän tuhoutumiselta tai Siperian ikiroudan sulamiselta. Samalla siihen liittyy valtavia riskejä, jotka voisivat johtaa kuivuuteen, nälänhätään ja vielä nykyistäkin ilmaston lämpenemistä nopeampaan kuumenemiseen.
    Mitä geoengineering on ja mitä ilmaston tarkoituksenmukaisen muokkaamisen keinoista ja riskeistä tiedetään tällä hetkellä? Jaksossa vieraana on Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Antti-Ilari Partanen. Toimittajana Hanna Asikainen.
    48 min
  • Arkisia avaruussovelluksia käytetään myös sodassa
    Satelliitit ovat olennainen osa nykyaikaista elämää: satelliittipaikannus, tietoliikenne, kaukokartoitus ja sään havaitseminen avaruudesta ovat muovautuneet niin syvälle arkeemme, että niitä on yhtä vaikeaa havaita kuin on töpseleihin sähköä puskevia voimalaitoksia.
    Samat avaruustekniikan sovellukset avustavat myös sotilaita. Satelliitit kuvaavat joukkojen, ajoneuvojen ja lentokoneiden sijainteja ja tekevät nykyaikaisesta sotatantereesta aikaisempaa läpinäkyvämmän. Kuka tahansa voi ostaa nyt vakoilutietoja ja jopa ostaa palveluna signaalitiedustelua. Miehittämättömiä lentolaitteita ohjataan satelliittiyhteydellä maapallon toiselta puolelta ja pommit löytävät kohteisiinsa paikannuspalvelujen avulla.
    Ilmavoimien esikunnassa avaruusasioiden kanssa toimiva kapteeniluutnantti Juuso Mikkola kertoo Tiedeykkösessä miten avaruus on mukana esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan. Hän kertoo myös siitä, miksi Suomella on suuria mahdollisuuksia avaruuden tilannetietoisuuden avustamisessa kansainvälisesti ja kuinka varsinaiset aktiiviset sotatoimet ovat hivuttautumassa myös avaruuteen.
    Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.
    50 min
  • Venäjän historiakäsityksessä Kiova on Venäjän tuhatvuotisen valtakunnan syntypaikka
    Ukraina kietoutuu Venäjän kansallismieliseen historiakäsitykseen tiiviisti. Myöhäiskeskiajalta alkaen Moskovan ruhtinaat oikeuttivat asemansa selittämällä puolustavansa oikeauskoisten maailmaa ja olevansa itä-eurooppalaisen kristillisen kulttuurin perillisiä. Sen ympärille Moskova rakensi ajatuksen, että Moskova on slaaviheimojen kokonaisuus ja muinaisen Kiovan valtakunnan ainoa oikea perillinen. Samalla se loi kuvan muinaisvenäläisestä historiasta ja asemasta ortodoksisen maailman johtajana.
    Kertomus Kiovassa syntyneestä tuhatvuotisesta valtakunnasta on osa Venäjän virallista historiakäsitystä, jota opetetaan myös kouluissa.
    Asiantuntijana Itä-Suomen yliopiston professori Jukka Korpela. Toimittaja on Ville Talola.
    49 min
  • Oletko myötätuntoinen? Inhoatko nähdä muiden kärsivän?
    Arkielämässä voimme liittää empatian ja myötätunnon toisiinsa, mutta ne ovat kuitenkin eri ilmiöitä. ”Kun tunnemme empatiaa, pystymme hahmottamaan toisen tunnetiloja olivat ne sitten huonoja tai hyviä”, sanovat psykologian professori Mirka Hintsanen ja väitöstutkija Iina Tolonen Oulun yliopistosta.
    ”Empatia on passiivista samaistumista toisen tunteisiin, kun taas myötätuntoinen ihminen tuntee huolta toisen kärsimyksestä ja hän haluaa lievittää kärsimystä toimimalla”, sanoo Iina Tolonen.
    Tolosen väitöstyö keskittyy myötätunnon suotuisiin vaikutuksiin ihmiselle itselleen. Myötätuntoinen ihminen kokee vähemmän stressiä, ahdistusoireita ja depressiota kuin ihminen, jonka myötätunto on alemmalla tasolla. Myös kokemus fyysisestä terveydestä on parempi, siitä esimerkkinä matalampi verenpaine.
    Yksi tutkimuksen osa-alue on työelämä. Vaikuttaako ihmisen myötätuntoisuus työelämän stressaaviin piirteisiin? Miten työelämässä voi harjoittaa ja edistää myötätuntoa? Siitä kertoo professori Mirka Hintsanen. Minkälainen kokemus oli myötätuntoharjoittelu yrityksessä haastavassa tilanteessa? Siitä kertoo MTV3:n entinen vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, joka on johtanut Yleisradiota reilun kolmen vuoden ajan.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.