Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Oliko jouluntähti eli valoilmiö totta - mistä evankeliumit kertovat?
    Loppiaisena muistellaan legendaa taivaan merkkejä tarkkailleista tietäjistä, jotka seurasivat kirkasta joulun tähteä Betlehemiin syntyneen Jeesus-lapsen luokse. Tiedeykkösessä pohditaan tähtitieteen dosentti Hannu Karttusen kanssa mikä taivaan valoilmiö olisi voinut muistuttaa tarinassa esiintyvää ihmeellistä tähteä. Ja selvitetään, kun ajanlaskun alussa ihmiset tutkivat tähtitaivasta, mitä he sieltä havainnoivat ja miten tulkitsivat näkemäänsä. Jeesuksen syntymän ympärillä olevat tapahtumat kuvataan Uudessa testamentissa kahdessa evankeliumissa. Matteuksen evankeliumissa esiintyy kyseinen joulun tähti tietäjineen. Luukkaan evankeliumissa ei heistä näy jälkeäkään, vaan Jeesus-lapsen syntymän ensimmäiset todistajat ovat paimenia kedolla. Miten ja miksi Jeesuksen syntymän ympärille laaditut ihmeelliset tarinat ovat syntyneet? Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski kertoo. Toimittaja on Ville Talola.
    49 min
  • Ihmissuvusta tulee multiplanetaarinen – levittäydymme asumaan myös avaruuteen ennemmin tai myöhemmin
    SpaceX -yhtiön perustaja Elon Musk on tullut tunnetuksi haaveestaan perustaa Marsiin siirtokuntia. Itse asiassa hän perusti yhtiönsä sitä varten ja on kehittämässä parhaillaan jättiläisrakettia, jolla massamatkat Marsiin tulisivat mahdolliseksi.
    Suomalainen Mars-tutkija Jarmo Korteniemi kuitenkin toppuuttelee ja perustelee vuoden viimeisessä Tiedeykkösessa miksi Marsiin kannattaa toistaiseksi mennä vain käymään. Pitkällä tähtäimellä ihmiskunnan siirtyminen asumaan myös avaruuteen on kuitenkin varmaa. Niin sanoo myös Esko Valtaoja, joka löi ohjelmaa toimittavan Jari Mäkisen kanssa vetoa viitisen vuotta sitten siitä, milloin ihminen laskeutuu ensimmäisen kerran Marsiin.
    49 min
  • Kuolleenmeren kirjakääröt: Qumranin tekstien sanoma avautuu lukijalle pala palalta
    Qumranin eli Kuolleenmeren 2000 vuotta vanhat tekstikääröt ja käärön palaset olivat arkeologinen sensaatio, kun beduiinit löysivät ne 1940- ja 50-luvuilla. Nuo nahka- ja papyruskääröt oli viety roomalaisilta turvaan läheisiin luoliin 60- ja 70 -luvuilla jaa, jolloin käytiin ensimmäinen juutalaissota roomalaisten ja juutalaisten välillä.
    Tekstien joukossa oli yhteisön omia kirjoituksia ja lisäksi sellaisia tekstejä, jotka tulivat myöhemmin osaksi juutalaisten Heprealaista Raamattua eli kristittyjen Vanhaa testamenttia. Tekstit olivat 1000 vuotta vanhempia kuin siihen asti tunnetut Vanhan testamentin hepreankieliset käsikirjoitukset.
    Kääröt ajoittuvat juuri ennen ja jälkeen ajanlaskumme alun, eli ne olivat osittain samalta ajalta, jolloin Jeesus Nasaretilainen eli ja vaikutti, ja jolloin varhainen Jeesus-liike alkoi muotoutua.
    Ohjelmassa kerrotaan mm., millainen oli se yhteisö, joka tuotti valtavan määrän arvokkaita tekstejä. Tutustumme myös tuon ajan ympäröivään maailmaan, aikaan, jolloin Rooman imperiumi hallitsi koko Välimerta. Lisäksi kuullaan, millä tavoin tutkijat pystyvät lukemaan kääröjen hauraita ja usein tummuneita tekstejä, ja millä keinoin väärentäjät ovat onnistuneet huijaamaan antiikkiesineiden keräilijöitä ja instituutteja.
    Ohjelman on toimittanut Riikka Suikkari ja haastateltavina ovat Helsingin yliopiston Vanhan testamentin ja lähialojen tutkimuksen professori Jutta Jokiranta sekä Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti Mika S. Pajunen.
    48 min
  • Ihmisen syntymän ihme — pohdinnat neljältä aamuyöllä ovat osa ihmisyyttä
    Uusi ihmisyksilö alkaa kehittyä, kun siittiö hedelmöittää munasolun. Mutta miten yksilö kaikkine ajatuksineen, pelkoineen ja toiveineen oikein kehittyy — eli miten solurykelmästä syntyy ajatteleva olio?
    Aivot alkavat kehittyä alkiolle seitsemännellä raskausviikolla. Sikiö alkaa nähdä ensimmäisiä valontuikahduksia noin 16 viikolla ja kuulla ensimmäisiä ääniä 18 viikolla. Sikiö siis aistii kaikenlaista jo kohdussa ollessaan. Lisäksi monet äidin kokemukset vaikuttavat sikiöön: stressi raskausaikana heijastuu sikiön elämään kohdussa ja toisaalta jos äiti voi hyvin, se on hyvä sikiölle. Jos siis odottava äiti pitää esimerkiksi Mozartista, sitä kannattaa kuunnella, mutta olonsa voi tehdä muutoinkin mukavaksi.
    Monet loppuelämän kannalta tärkeät asiat kehittyvät jo sikiöaikana. Vastasyntynyt ei siis ole mikään geenien suoraan muovaama tuote, vaan vauva on jo ehtinyt elää ennen maailmaan putkahtamistaan kohdussa rikkaan elämän. Vastasyntyneellä on myös joitain yllättäviä valmiuksia, kuten kyky kiinnittää huomio ihmisen silmiin, vaikka ei kohdussa ollessaan olekaan koskaan nähnyt ihmistä.
    Ohjelmassa toimittaja Mari Heikkilä keskustelee neurobiologian professori Kai Kailan kanssa ihmisen varhaisvaiheen kehityksestä ja siihen liittyvistä ihmeellisyyksistä. Samalla puhutaan syntyjä syviä ja pohditaan, mitä on ihmisyys.
    49 min
  • Avaruusteleskooppi Hubblen seuraaja saattaa nähdä maailmankaikkeuden alkuun
    Tärkein tapaus tähtitieteessä vuosikymmeniin on James Webb -avaruusteleskooppi. Sen tekeminen kesti lähes kymmenen vuotta odotettua pitempään ja tutkijat olivat jo heittää pyyhkeen nurkkaan, mutta lopulta teleskooppi on nyt valmis. Se on parhaillaan Kouroun avaruuskeskuksessa Ranskan Guyanassa, missä sitä valmistellaan laukaistavaksi avaruuteen 22. joulukuuta.
    Webb-teleskooppi on monessa mielessä legendaarisen avaruusteleskooppi Hubblen työnjatkaja, mutta samalla se on aivan erilainen. Siinä on paljon suurempi peili, se on viritetty toimimaan infrapunaisen valon alueella ja kuvaamisen sijaan sen päätyö on hajoittaa valoa osiinsa. Uudella teleskoopilla voidaankin tutkia erinomaisen hyvin eksoplaneettoja, selvittää tähtien elinkaarta sekä katsoa hyvin kauas avaruuteen, lähes maailmankaikkeuden alkuun – eli universumimme aivan ensimmäisiin hetkiin.
    Toimittaja Jari Mäkinen pääsi tutustumaan tarkemmin laukaisuvalmiiseen Webb-avaruusteleskooppiin Kouroun avaruuskeskuksessa. Hänen lisäkseen ohjelmassa ovat äänessä Hubblea kahdesti korjaamassa käynyt astronautti Claude Nicollier, tähtitieteilijä ja Euroopan avaruusjärjestön vanhempi neuvonantaja Mark McCaughrean, Nasan tiimiä Kouroussa johtava Mark Voyton Nasan Goddardin avaruuskeskuksesta sekä Arianespacen laukaisujohtaja Thierry Wilmart, joka antaa juuri ennen joulua lopullisen luvan lähettää Webb matkaan.
    49 min
  • Valtavassa maailmankaikkeudessa oma sijaintimme on Laniakea
    Havaittavan maailmankaikkeuden halkaisija on 93 miljardia valovuotta, mutta kokonaisuudessaan maailmankaikkeus on tätä valtavan paljon suurempi.
    Oma aurinkokuntamme sijaitsee 26 000 valovuoden päässä Linnunrata-galaksin keskustasta. Lähigalaksi Andromeda törmää Linnunrataan 4 miljardin vuoden kuluttua.
    Linnunrata kuuluu isohkoon avaruuden rakenteeseen, jolle on annettu nimi Laniakea. Se sisältää arviolta 100 000 galaksia. Laniakeassa galaksit kulkevat kohti Suurta Attraktoria. Maailmankaikkeuden suurimmat rakenteet ovat aivan valtavia, ja Herkules Corona Borealis Great Wallin kooksi on arvioitu jopa 10 miljardia valovuotta.
    Maailmankaikkeuden geometria on laakea. Tulkinta perustuu maailmankaikkeuden energiatiheydestä tehtyihin laskuihin ja havaintoihin. Maailmankaikkeuden aineesta 68% on pimeää energiaa, 27 % pimeää ainetta ja vain 5 % tuntemaamme ainetta. Tiettyjen kaukaisten galaksien on havaittu etenevän kohti tuntematonta massakeskittymää, jonka on varsin spekulatiivisesti esitetty olevan jopa oman universumimme ulkopuolella.
    Haastateltavana on astrofysiikan professori Peter Johansson Helsingin yliopistosta, ja toimittajana Sisko Loikkanen.
    Jakson aihe on kuulijan ehdottama.
    Ylen tiedetoimituksen sähköposti: [email protected]
    49 min
  • Planeettavaluutta - avain kiertotalouteen ja reiluun talousjärjestelmään?
    Maan kantokyky alkaa olla kriittisessä tilassa. Ilmastonmuutos, luontokato ja rehevöityminen uhkaavat muun muassa ruoantuotantoa. Ihmisen elämä planeetallamme alkaa olla vaarassa. Loisiko reilu talousjärjestelmä uuden tien kriisien vaivaamalle ihmiskunnalle?
    Kestävyystieteen professori Helena Kahiluoto LUT-yliopistosta esittää kollegoidensa kanssa idean planeettavaluutasta, joka pitäisi sisällään kriittisten ravinteiden, typen ja fosforin, oikeudet ja ravinnekaupan. Lisäksi ravinneoikeuksissa huomioitaisiin kunkin maan ravinteiden käyttö 1900-luvulta lähtien. Tämä ehdotus perustellaan Nature Food -tiedelehden artikkelissa.
    Kasvien kasvulle elintärkeiden ravinteiden typen ja fosforin käyttö on ylittänyt planeetan kantokyvyn globaalissa pohjoisessa, kun taas globaalissa etelässä pellot huutavat ravinteita. Ravinteiden ylijäämä kiihdyttää ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Maaperä ja vesistöt rehevöityvät.
    Voitaisiinko rikkaiden maiden ravinteiden ylijäämä tiivistää ja kuljettaa tarvitseville maille? Siitä tietää Helena Kahiluoto, joka yhdessä muiden kirjoittajien Will Steffenin ja Kate Pickettin kanssa, uskoo kierto- ja jakamistalouden saavan vauhtia nimenomaan ravinneoikeuksien ja ravinteiden maailmanlaajuisesta kaupasta. Heidän ehdotustaan kommentoi globaalin kehitystutkimuksen apulaisprofessori Markus Kröger Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    49 min
  • Suomen itsenäisyys on menestyskertomus, johon ei sata vuotta sitten uskonut juuri kukaan
    Kun Suomi juhlii vauraana ja vakaana valtiona itsenäisyyttään, syntyy helposti mielikuva että kyseessä on itsestään selvä ja looginen historiallinen kaari menneisyydestä tähän päivään. Muistimme ja muistomme kuitenkin tekevät tässä kohdalla meille tepposet.
    Itsenäisyyden suurena selviytymisihmeenä muistelemme talvisotaa ja kansakunnan uhrautuvaa taistelua ylivoimaista vihollista vastaan. Mutta itsenäisen Suomen ensimmäiset vuodet olivat jo itsessään koettelemus, joista selviäminen itsenäisenä valtiona on lähes yhtä suuri ihme. Vuoden 1918 sisällissota yksin jätti suomalaisiin syvät jäljet, jotka helposti nykyajan katsannossa unohtuvat. Tiedeykkösessä ollaan näiden muistojen jäljillä sekä käydään läpi varhaisen itsenäisyyden hataria askeleita.
    Asiantuntijana on poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä. Toimittajana on Ville Talola.
    49 min
  • Maapallo on ollut tuhoutumassa monta kertaa eri tavoin
    Onneksi maailmanloppua ei ole tullut, mutta maapallon historiassa sellaiset ovat olleet monta kertaa lähellä. Tarkemmin sanottuna maapallo itse ei ole ollut vaarassa, mutta elämä sen pinnalla on pahimmillaan tuhoutunut 95 prosenttisesti.
    Geologi ja akatemiatutkija J. Sakari Salonen on viehtynyt maailmanlopuista niin paljon, että hän teki niistä kirjan. Kirjan innoittamana puolestaan toimittaja Jari Mäkinen jutteli Salosen kanssa näistä maailmanlopuista, ja lataa Tiedeykkösessä pöytään kirjassa kuvatun viiden maailmanlopun lisäksi pari ylimääräistä – alkaen 700 miljoonaa vuotta sitten olleesta, lähes koko planeettamme pakastaneesta jääkaudesta, päätyen hurjaksi heittäytyvään Aurinkoon, joka imaisee myös planeetta Maan sisäänsä.
    Historiallisten ja tulevien globaalien katastrofien lisäksi on mahdollista, että elämme juuri nyt yhden sellaisen alkuvaihetta: eläinlajien määrä on supistunut ja ilmastomme lämpenee nopeammin kuin koskaan planeettamme historiassa.
    Tervetuloa kuuntelemaan maailmanloppujen kauhukuvia ja lohduttautumaan tosiasioilla.
    49 min
  • Ihminen on trooppinen laji — kylmä on vihollinen, jota vastaan kehomme suojautuu useilla mekanismeilla
    Nykyihminen kehittyi aikoinaan Afrikassa, joten ei ihme, että olemme sopeutuneet parhaiten lämpimiin olosuhteisiin. Harva eläinlaji pystyy yhtä tehokkaasti poistamaan lämpöä kehostaan kuin ihminen - olemme hikoilun mestareita. Esi-isämme harrastivat väsytysmetsästystä: he juoksivat niin kauan gasellin perässä, että eläin joutui pysähtymään läähättämään tai sai lämpöhalvauksen.
    Ihmiselle on kehittynyt tehokkaita keinoja estää kehon kylmenemistä. Ensimmäinen reaktio syntyy välittömästi, kun astumme ovesta ja kylmä ilma osuu kasvoillemme. Tämän jälkeen kylmää torjuvat mekanismit vaihe vaiheelta aktivoituvat.
    Tiedeykkösessä Oulun yliopiston dosentti Tiina Ikäheimo ja Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirkka Rissanen kertovat, miten ihmisen lämmönsäätelymekanismit toimivat. Entä miksi ihmisen ruumiinlämpö on noin 37 astetta, vaikka ympäristö on useimmiten kylmempi eli luovutamme jatkuvasti lämpöä ympärillemme ja haaskaamme energiaa?
    Vaikka helteiden haitoista puhutaan paljon, todellisuudessa ihmislajin trooppisuus näkyy siinä, että maailmanlaajuisesti kylmyys on moninkertaisesti suurempi tappaja kuin kuumuus — tämä on tilanne joka puolella maailmaa, lukuun ottamatta vain kaikkein kuumimpia alueita. Ohjelmassa selviää, mistä kylmäkuolleisuus johtuu ja miten kylmän haittoja voidaan ehkäistä. Lisäksi keskustellaan muun muassa avantouinnin ja saunomisen terveysvaikutuksista. Toimittaja on Mari Heikkilä.
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.