Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Vaikuttaako myonihiukkasen värähtelyyn uusi tuntematon hiukkanen tai voima?
    Yhdysvalloissa sijaitsevassa Fermilabissa on saatu kiinnostavia tuloksia kokeessa, jossa myoni kiitää hiukkaskiihdyttimessä lähes valonnopeudella magneettikentässä. Myoni värähtelee tavalla, joka ei ole hiukkasfysiikan standardimallin mukaista.
    Myoni on miinusmerkkinen hiukkanen ja kaksisataa kertaa massiivisempi kuin elektroni. Hiukkasfysiikan standardimalli on fyysikoiden kehittämä varsin toimiva teoria, joka kuvaa maailmankaikkeuden hiukkasia ja voimia. Kun Fermilabin saamat erittäin tarkat tulokset eivät ole standardimallin mukaisia, on alettu pohtia, vaikuttaako myonihiukkaseen kenties jokin uusi tuntematon hiukkanen tai uusi voima. On puhuttu jopa viidennestä voimasta. Tällä hetkellä voimia tunnetaan neljä.
    Fermilabin myonikokeesta ja sen tulkinnasta ovat haastateltavana kokeellisen alkeishiukkasfysiikan professori Kenneth Österberg ja teoreettisen hiukkasfysiikan dosentti Matti Heikinheimo Helsingin yliopistosta. Hiukkasfysiikan standardimallista kertoo Helsingin yliopiston emeritusprofessori, kosmologi Kari Enqvist. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    48 min
  • Miksi Länsi-Suomen toiseksi korkeimmassa kohdassa on Lapin pinnanmuotoja – Lauhavuoren geologiasta
    Suuri osa Suomen kallioperästä on tuhansia miljoonia vuotta vanhaa, mutta Kauhajoen ja Isojoen tienoilla sijaitsevassa Lauhavuoressa nuori hiekkakivi yllättää. Miten tämä suomalaiselle geologialle epätyypillinen 500-600 miljoonaa vuotta vanha hiekkakivi syntyi? Siitä tietää Lauhanvuori Hämeenkangas Unesco Geoparkin geologi Pasi Talvitie. Toimittaja Teija Peltoniemi tutustui Lauhavuoren erikoiseen geologiaan Talvitien kanssa.
    Yksi Lauhavuoren geologisia nähtävyyksiä on noin 800 metrin mittainen ja reilun sadan metrin levyinen pirunpelto eli kivijata. Valtava kivipelto on täynnä hiekkakiviä. Lauhavuori oli muutaman sadan vuoden ajan muinainen saari viimeisen jääkauden alettua sulaa. Saari oli ulkosaaristoa silloisesta Suomen mantereesta noin 80 km päässä, ja kaukana lännessä oli Ruotsin rannikko.
    Auma- eli toorikivet muistuttavat myös Lapin maisemasta. Nämä kivet ovat rapautumiselta säästyneitä peruskallion paloja, jotka kohoavat maasta kuin jättimäiset hampaat. Myös pallon tai kananmuotoa näkyy. Vesi ja lämpö ovat murentaneet niiden ympäriltä rikkonaisen peruskallion pois. Karkearakeinen kivi rapautuu ryynimäiseksi rapakalliosoraksi, joka eroaa selvästi jääkauden synnyttämistä maalajeista.
    49 min
  • Syöpäläiset, loiset ja tuholaiset - ihmisen uskolliset seuralaiset
    Ihminen on olemassaolonsa aikana muodostunut niin houkuttelevaksi paketiksi lihaa ja verta, että vedämme puoleemme suorastaan magneetin lailla erilaisia eliölajeja. Ne tulevat iholle, muuttavat vaivihkaa suolistoomme, nauttivat asumustemme lämmöstä ja ruuantähteistämme. Tiedeykkösessä tutustutaan tarkemmin näihin kutsumattomiin vieraisiin, joita me emme valinneet, mutta jotka ovat valinneet meidät.
    Syyhyttävä aihe - mutta miksi syöpäläisiä ja ihmisen asuinympäristössä viihtyviä tuholaisia on olemassa? Miten ihminen ei ole saanut hävitettyä niitä maailmasta, vaikka on kehittänyt vaikka millaisia hirmumyrkkyjä?
    Suomalaiset saunoivat itsensä sota-aikana turvaan vakavalta syöpäläisten levittämältä kulkutaudilta, mutta yksi loinen ei ole saunomisesta moksiskaan - lapsiperheiden inhokki kihomato on supersitkeä sanansaattaja ihmiskunnan historian alkulehdiltä.
    Lisäksi puhutaan rotista: Helsingin yliopiston kaupunkirottaprojektissa selvitellään parhaillaan ihmisen ja tuholaisena pidetyn jyrsijän välistä suhdetta.
    Asiantuntijoina ovat lääketieteen historioitsija Helene Laurent ja evoluutiobiologi Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Anna-Kaisa Brenner.
    46 min
  • Miksi iho on ainutlaatuinen? Mistä ihon vanheneminen johtuu?
    Iho muodostuu erilaisista kerroksesta. Me huomaamme helposti hilseilevän marraskeden, kun kuolleet ihosolut lähtevät pois. Mutta varsinaisen suojamuurin saa aikaan orvaskesi. Sen alla on verinahka, jossa sidekudos saa aikaan ihon kimmoisuuden ja joustavuuden. Sidekudos muodostuu pääasiassa kollageenista ja elastiinista.
    Tutkijatohtori Mari Tervaniemi vertaa ihon kerrosrakennetta tiiliseinään, jossa pigmenttisoluilla on perin tärkeä rooli. Mikä tehtävä näillä ihon värin aikaansaavilla pigmenttisoluilla on? Tervaniemi on kirjoittanut kirjan ihosta, ja kimmokkeena oli hänen väitöstutkimuksensa psoriaasista.
    Ihon hyvinvoinnin takaa sen jatkuva uudistuminen. Joka päiviä miljoonia ihon erilaisia soluja kuolee ja uusia syntyy tilalle. Tyvikerroksessa sijaitsevat ihon kantasolut pitävät huolen uudistumisesta. Kantasolut ovat jakaantumiskykyisiä ja ne pystyvät erilaistumaan ihon monenlaisiksi soluiksi, jotka siirtyvät toimittamaan omaa tehtäväänsä ihon eri kerroksiin. Voisiko kantasolut ja niiden ympäristön valjastaa ihon hyvinvoinnin eteen niin, ettei ikä olisikaan enää se määräävä tekijä? Kantasolutkin uupuvat ikääntyessä. Mm. haavat ja vauriot paranevat heikommin vanhetessa; karvapeite harvenee ja harmaantuu.
    Ihon kantasoluja ei tunneta yhtä hyvin kuin karvatupen kantasoluja. Ihon karvojen ympärillä on karvatuppi, joka ulottuu verinahkaan ja ihonalaiseen rasvakerrokseen saakka. Helsingin yliopiston professori Sara Wickström on ryhmänsä kanssa tutkinut, kuinka karvatupen kantasolujen ympäristön nuorentaminen sai ikääntyneen hiiren kantasolut toimimaan paremmin. Onko ratkaisu siis kantasolujen kudosympäristö eikä itse kantasolut? Ja miten tämä kaikki liittyy syöpään?
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    49 min
  • 6G-kaudella saatat ilmestyä hologrammina kokoukseen — ja koneet alkavat jutella keskenään
    Oletko jo harkinnut 5G-liittymän hankkimista? Nykyisin tarjolla on parhaimmillaan 1 000 Mbit/s nettiyhteyksiä. Samaan aikaan tutkijat kehittävät jo seuraavan sukupolven 6G-verkkoa, jossa nopeudet nousevat jopa terabitteihin eli miljoonaan Mbit/s. Vertailun vuoksi: jos katselee teräväpiirtolaatuista elokuvaa suoratoistopalvelusta, tarvitsee noin 10 Mbit/s nopeutta. Herää kysymys, mihin huippunopeita yhteyksiä tarvitaan?
    Tiedeykkösessä keskustelemme langattoman tiedonsiirron kehityksestä, historiasta ja tulevaisuudesta. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten tietoa pystytään kuljettamaan radioaalloilla ja miksi uusissa taloissa verkkoyhteyksissä voi olla ongelmia. Käymme läpi minkälaista teknologista kehitystä sisältyy eri sukupolvien datayhteyksiin, eli mitä tarkoittavat 1G, 2G, 3G, 4G, 5G ja 6G. Puhumme myös tulevaisuudenvisioista — joista osa löytyy scifi-tarinoista.
    Toimittaja Mari Heikkilä tapaa Oulun yliopistossa tietoliikennetekniikan professori Markku Juntin sekä 6G-lippulaivahankkeen tutkimusjohtajan, akatemiaprofessori Matti Latva-ahon.
    50 min
  • Globaalin maailman synty
    500 vuotta sitten eurooppalaiset valloittivat Meksikon. Tällä oli kauaskantoiset seuraukset, sillä samalla alkoi syntyä globaali maailma. Mitä vaikutuksia vuoden 1521 tapahtumilla on edelleen tänä päivänä? 1600-luvulla myös ruotsalaiset ja samalla suomalaiset haalivat mertentakaisia siirtokuntia. Tähän liittyi myös orjakauppaa. Riikka Suikkarin haastateltavina ovat Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dos. Harri Kettunen sekä fil. tri Lauri Tähtinen.
    47 min
  • Miljardöörien avaruuskilpa kiihtyy – nyt Elon Musk vastaa Bezosin ja Bransonin haasteeseen
    Syyskuun 15. päivänä SpaceX laukaisee ensimmäiset turistinsa avaruuteen ja jättää viime kesänä lentojaan tehneet miljardöörit Richard Bransonin ja Jeff Bezosin kauas varjoonsa. Varsinainen avaruusturismin aika alkaa vasta nyt.
    Siinä missä kesän lennoilla alukset vain piipahtivat avaruuden puolella ja palasivat saman tien takaisin Maan kamaralle, SpaceX käyttää turistilentoonsa Dragon-avaruusalustaan. Se nousee raketilla kiertoradalle ja nelihenkinen ei-ammattilaisastronauttijoukko pääsee ihailemaan maapalloa sekä avaruutta kolmen vuorokauden ajan.
    Samalla SpaceX valmistautuu tekemään ensimmäinen koelennon uudella, jättimäisellä raketillaan Teksasiin rakentamastaan omasta avaruuskeskuksesta. Isot otsikon avaruusturisteista mediassa kätkevät taakseen suuren ja mullistavan muutoksen, joka saattaa toteuttaa SpaceX:n perustaneen Elon Muskin pitkäaikaisen haaveen ihmisten lähettämisestä Marsiin hyvinkin pian.
    Tiedeykkösessä otetaan Musk ja SpaceX suurennuslasin alle. Miten Elon Musk on onnistunut tekemään näin menestyksekkään avaruusyhtiön? Mikä tekee SpaceX:stä niin erikoisen? Mitä avaruuslentomaailmassa oikein on tapahtumassa?
    Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen, joka jututtaa ohjelmassa SpaceX:n toimia läheltä seurannutta ja siitä kirjan juuri julkaissutta avaruustoimittaja Eric Bergeriä.
    49 min
  • Vaihdetaanko labrojen poistogeeniset hiiret suomalaisiin, joilla on vastaavat sammuneet geenit?
    Voidaanko tutkimuksissa käytetyt poistogeeniset hiirimallit vaihtaa suomalaisiin, joilla on sammuneita geenejä? Entä mikä tekee suomalaisten geenivaroista luonnonvaran?
    Suomalaisten eksoottisesta perimästä löytyy sammuneita geenejä helpommin kuin monista muista. Kaikissa ihmisissä on sammuneita geenejä, mutta suomalaisten väkimäärää ja geeneettistä monimuotoisuutta on karsittu monta kertaa pullonkaulojen kautta. Meillä henkiin jääneiden jälkeläisillä on enemmän keskenään samanlaisia riski- ja suojageenejä, kuin leutojen olojen isoissa geneettisesti monimuotoisissa populaatioissa. Nälkävuosista selvisi hengissä vain osa populaatiosta, ja meillä on heiltä peritty silloisten olojen mukaan valikoitunut perimä.
    Sammuneet geenit eivät toisaalta tee mitään, kun ne eivät tuota proteiineja kuten normigeenit, mutta vaikka ne eivät tee mitään näkyvää, niin jollain konstilla ne suojaavat silti kantajiaan. Meiltä geneettisesti eksoottisilta suomalaisilta on löydetty sammuneita geenejä, jotka suojaavat mm. glaukoomalta, sydän-verisuonitaudeilta tai diabetekselta
    Tiedeykkösessä puhutaan sammuneista geeneistä ja geenitutkimuksesta alan professoreiden kanssa. Professori, tutkimusjohtaja Aarno Palotie ja biometrian professori Samuli Ripatti työskentelevän Suomen molekyylilääketieteen instituutissa FIMM:issä ja suomalaisten geenien parissa FinnGen-tutkimushankkeessa. Toimittaja on Leena Mattila.
    48 min
  • Söderfjärdenin meteoriittikraatterin uusi sedimenttikivilöytö avaa törmäyksen syntyä yli 500 miljoonan vuoden takaa
    Vaasan lähellä sijaitseva Söderfjärdenin törmäyskraatteri on Suomen parhaiten säilynyt meteoriittikraatteri ja se on lähes alkuperäisessä asussaan. Onko kysymyksessä siis Suomen kaunein meteoriittikraatteri? Nykyään noin kuusi kilometriä halkaisijaltaan oleva entinen merenlahti on vaikuttava peltoaukea, jota kraatterin reunat ympäröivät. Juuri eteläisessä kraatterin reunassa paljastui kallioperää, kun Maalahden kunta perustaa sinne uutta asuinaluetta.
    Kraatterin yleisökeskuksessa Meteoriihessä toimii aktiivinen kivien etsintäjoukko. Tämä kuuden hengen ryhmä suuntasi kulkunsa uuden asuinalueen rakennuksille, ja teki sieltä harvinaisen löydön: ikivanha, vajaa kaksi miljardia vuotta vanha, peruskallio on lävistetty noin 500 miljoonaa vuotta vanhoilla sedimenttikivijuonilla. Tällaiset sedimenttikivijuonet ovat ainutlaatuisia Suomen luonnossa, koska jääkaudet ovat kuluttaneet ne pois. Nämä muodostumat avaavat törmäyshetken historiaa. Lisäksi kivistä on löydetty myös fossiilien jäänteitä, joita aiotaan tutkia lisää.
    Toimittaja Teija Peltoniemi tapasi Söderfjärdeini meteoriittikraatterissa kiviä etsineestä ryhmästä geologit Satu Hietalan ja Peter Edénin sekä Meteoriihen jaoston puheenjohtajan, luonnontieteilijä Matts Andersénin.
    Kuva. Kellertävä sedimenttikivijuoni halkoo ikivanhaa graniittista peruskalliota Söderfjärdenin meteoriittikraatterin reunalla uudella asuinalueella Maalahdessa. Meteoriihen Matts Andersén on kirjoittanut kiveen toiveen, että kyseinen alue säästettäisiin maansiirtotöiltä. Valokuva Satu Hietala.
    49 min
  • Antiikin Roomassa luotiin esikuva etelä-eurooppalaisen miehen ulkonäölle ja naisten hiuksilla tehtiin politiikkaa
    Muinainen Rooma oli suuri valtakunta, jonka voima kesti pitkään. Yksi Rooman perinnöistä on vaikutus sekä miesten että naisten ulkonäköön, tosin tulkintoja ulkoisesta olemuksesta oli monenlaisia. Siinä missä gallialaiset olivat kampaamattomia barbaareja ja germaanit leikkaamattomia, roomalaiset luottivat kohtuuteen ulkonäön hoidossa. Naisten ja miesten piti olla puhtaita, mutta yletöntä huomiota ulkonäölle tai vaikkapa itämaisten hajuvoiteiden runsasta lotrausta ei katsottu hyvällä.
    Roomalainen kaupunki Pompeiji tuhoutui Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79. Tuhkakerroksen alla oleva hohkakivi on pitänyt metallin, keramiikan ja lasin yllättävän hyvässä kunnossa, vaikka orgaaninen aines on hävinnyt. Nämä taloista löytyneet tavarat kertovat tutkijoille tuon ajan roomalaisten elämästä.
    ”Ulkonäön hoitoon liittyvät tarvikkeet ovat avanneet ovia roomalaisten naisten ja miesten kaunistautumiseen”, kertoo klassisen arkeologian dosentti ja Suomen Rooman Instituutin uusi johtaja Ria Berg. Minkälainen tarina aukeaa muinaisista hiuspinneistä, hajuvesipulloista, voidepurkeista ja peileistä? Miten yhteiskunnallisesta asema ja politiikka näkyy niistä? Miksi alfauros Herculeksen varusteet koristavat kauniin hopeapeilin kädensijaa?
    Oma lukunsa on naisten hiukset ja niiden laittaminen. Roomalaisten valloitusretket Egyptiin ja Kreikkaan näkyivät naisten hiuksissa. Keisarien vaimot haastoivat tai tukivat valloitettujen alueiden hiustyyliä. Esimerkiksi Keisari Augustuksen vaimo Octavia haastoi Kleopatran tukkatyyliä.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    Valokuvassa Pompeijista löytynyt hopeinen käsipeili. Sen kädensijassa on koristeena Herculekselle kuuluva leijonantalja. Kuva. Ria Berg (a) Ministero della Cultura
    48 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.